Tauno Tönning

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Oulun yliopistollinen sairaala Kontinkankaalla oli Tönning Oy:n suurimpia rakennuskohteita 1960-luvun lopulla.

Tauno Tönning (26. huhtikuuta 1916 Oulujoki - 10. lokakuuta 1985 Korpilahti) oli oululainen rakennusalan yrittäjä ja liikkeenjohtaja, joka perusti nimeään kantavan säätiön.

Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tauno Tönning syntyi 29. huhtikuuta vuonna 1916 Hintanperällä silloisessa Oulujoen pitäjässä, joka kuuluu nykyisin Oulun kaupunkiin. Hän oli perheen neljästä lapsesta vanhin, isä oli ammatiltaan kirvesmies. Tönning kävi ensin Laanilan kansakoulua ja sitten Oulun suomalaista keskikoulua. Oppikouluaikanaan hän liittyi suojeluskuntaan. Rakennusmestariksi hän valmistui Oulun teknillisestä oppilaitoksesta vuonna 1938. Opiskeluaikana hän teki kartoitus- ja maanmittaustehtäviä Saimaalla ja Karjalassa. Valmistuttuaan Tönning osallistui vapaaehtoisena linnoitustöiden kartoitukseen Laatokan Karjalassa. Talvisotaan hän ei ehtinyt, vaan astui varusmiespalvelukseen vuonna 1940. Välirauhan aikana hän koulutti aliupseerina varusmiehiä. Jatkosodan sytyttyä hän palveli Kannaksella ja Sallan rintamalla. Hänet kotiutettiin kersanttina syksyllä 1944.

Toiminta rakennusalalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotien jälkeen Tönning työskenteli Lapin Rakennus Oy:n palveluksessa 1950-luvun loppupuolelle. Lapin sodan tuhojen korjaaminen ja jälleenrakennustyö antoivat paljon työtä. Vuonna 1957 hän perusti omalla nimellään rakennusliikkeen, joka rakensi varsinkin kouluja ympäri Pohjois-Suomea. Vuonna 1960 liike sai sairaanhoito-oppilaitoksen rakentamisurakan, joka oli aikansa suurin Oulun alueella. Rakennusliike muutettiin osakeyhtiöksi, nimeltään Tönning Oy. Oulun yliopistollinen sairaala oli 1960-luvun lopulla erittäin suuri hanke, johon Tönning Oy osallistui keskeisesti. Yhtiö harjoitti myös laajaa asuntorakentamista. Se sai rakennettavakseen myös mm. Seinäjoen keskussairaalan ja osallistui Finnbotnia Oy:n osakkaana Kostamuksen teollisuuskombinaatin rakentamiseen. Tasavallan presidentti myönsi Tönningille rakennusneuvoksen arvonimen vuonna 1976. Oulun Rakennus Oy:n osakkaat myivät yhtiönsä Rakennusliike Puolimatka Oy:lle 1979.

Muu toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tauno Tönning perusti vaimonsa Tuovin kanssa Tauno Tönningin Säätiön vuonna 1972. Apurahojen ja palkintojen jakamisen ohella säätiö on tukenut taiteellista toimintaa ja julkaissut muutamia kirjoja, mukaan lukien Tönningin omaelämäkerrallisia muistelmateoksia ja hänen Oulujoen varrella Utajärveltä hankkimansa Pyykön tilan historian.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tönning, T. 1981. Ollutta ja mennyttä. Omakustanne. Painopaikka: Forssan Kirjapaino, Forssa. 236 s. + kuvaliite 17 s. ISBN 951-99332-7-1.
  • Tönning, T. 1982. Herrojen kanssa marjassa. Omakustanne. Painopaikka: Forssan Kirjapaino, Forssa. 180 s. + kuvaliite 18 s. ISBN 951-99411-4-2.
  • Tönning, T. 1985. Hasardin päiväkirja. Omakustanne. Painopaikka: Liiton kirjapaino, Oulu. 188 s. ISBN 951-99668-0-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vesala, E. 2002. Iso Pyykkö. Utajärven Niskankylän Hyryn eli Pyykön tilan n:o 10 historia. Kustantaja: Tauno Tönningin Säätiö. 284 s. ISBN 9529151829