Heikki Hakkola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Heikki Sakari Hakkola (s. 18. huhtikuuta 1937 Mäntsälä) on suomalainen eläköitynyt maataloustieteilijä ja tutkimusjohtaja, joka on saanut maanviljelysneuvoksen arvonimen.[1]

Hakkolan vanhemmat olivat maanviljelijä, agrologi Uuno Valdemar Hakkola ja Vieno Siviä Peltola ja hänen puolisonsa vuodesta 1962 on filosofian maisteri Seija Kaarina Kopra. Hakkola tuli ylioppilaaksi Mäntsälän yhteiskoulusta 1957 ja valmistui Helsingin yliopistosta agronomiksi ja maatalous- ja metsätieteiden kandidaatiksi 1963. Hän oli Maatalouden tutkimuskeskuksen kasvinviljelylaitoksen vs. ylimääräinen tutkija 1963–1964, Lounais-Suomen koeaseman vs. johtaja Mietoisissa 1964–1967, Pohjois-Pohjanmaan koeaseman, vuodesta 1984 tutkimusasema, johtaja Revonlahdella vuodesta 1968 ja Ruukissa 1973–1998, Pohjois-Suomen tutkimusyksikön johtaja 1991–1997 ja hallituksen jäsen 1983–1985 sekä Maatalouden tutkimuskeskuksen alueellisen tutkimuksen johtaja 1998–2000.[1][2]

Hakkola oli Revonlahden kunnanhallituksen jäsen 1969–1972 ja Ruukin kunnanvaltuutettu 1973–1976 ja 1981–1984 sekä kunnahallituksen jäsen 1981–1988. Hänellä oli myös lukuisia oman alansa ja muita asiantuntija- ja luottamustehtäviä. Hakkola julkaisi runsaasti tutkimuksia ja asiantuntijakirjoituksia, erityisesti nurmen ja viljan viljelystä sekä naudanlihan tuotannosta. Häntä pidettiin yhtenä Suomen keskeisistä nurmitutkijoista ja nurmitalouteen perustuvan kotieläintuotannon asiantuntijoista. Maanviljelysneuvoksen arvonimen hän sai 1999.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Möttönen,Tuomas: Maanviljelysneuvos Heikki Hakkola (1937–). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 20.5.2010. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 17.5.2023.
  2. Nimitykset. Maaseudun Tulevaisuus, 10.1.1998, nro 4, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 17.5.2023.