Tämä on lupaava artikkeli.

Johanna Iivanainen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Johanna Iivanainen
Johannaiivanainen.jpg
Johanna Iivanainen Flow-festivaaleilla 2007.
Syntynyt 22. marraskuuta 1976 (ikä 38)
Kotipaikka Oulu, Suomi
Tyylilajit Jazz
Laulukieli suomi
Ammatit Laulaja
Yhtyeet Free Control, Antti Sarpila Swing Band, Petri Puolitaival Quartet, JimJamMurMur, Loco Motife, 1N, Korpi Ensemble

Johanna Iivanainen (o.s. Niemelä, 22. marraskuuta 1976 Oulu[1]) on suomalainen laulaja. Hän on julkaissut kolme sooloalbumia ja tehnyt paljon yhteistyötä erilaisten kokoonpanojen kanssa.

Vuonna 2011 Iivanainen osallistui Suomen euroviisukarsintaan Edu Kettusen sanoittamalla kappaleella Luojani mun.[2]

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iivanainen aloitti pianonsoiton viisivuotiaana Oulun Konservatoriossa.[3] Hän alkoi esittää jazzia lukioikäisenä Oulussa.[1]

Iivanainen opiskeli ensin Oulun yliopistossa musiikkikasvatusta, mutta muutti vuonna 1996 Helsinkiin, missä hän opiskeli laulua Helsingin Pop & Jazz Konservatoriossa.[3] Hän tapasi siellä myös miehensä, kitaristi Mikko Iivanaisen.[4] He asuvat Mäntsälässä.[3]

Myöhemmin hän on opiskellut opettajalinjalla Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa ja opettanut Pop & Jazz Konservatoriossa.

Yhtyeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulussa asuessaan Iivanainen lauloi Khamos-yhtyeessä, joka julkaisi EP:n vuonna 1996 ja oli Suomen Jazzliiton kiertueella syksyllä 1997.[1][5] Helsinkiin muutettuaan hänen ensimmäinen yhtyeensä oli Unit 6[1], joka julkaisi myös omakustannealbumin No. I.[6] Myöhemmin Iivanainen liittyi Otto Donnerin Free for All -kokoonpanoon ja Mikko Iivanaisen Free Control -yhtyeeseen[1] ja on esiintynyt myös molempien yhtyeiden albumeilla.[7]

Vuonna 2002 Iivanainen oli Antti Sarpila Swing Bandin solistina ja esiintyi muun muassa yhtyeen 20-vuotisalbumilla ja joulukiertueella.[1] Lisäksi hän on laulanut yhtyeissä Petri Puolitaival Quartet, JimJamMurMur, Loco Motife, 1N ja Korpi Ensemble,[7] sekä vieraillut Perko-Pyysalo Poppoon ja UMO Jazz Orchestran solistina.[1]

Vuonna 2003 Iivanainen julkaisi saksofonisti Eero Koivistoisen kanssa albumin Suomalainen, jolla hän lauloi suomalaisten iskelmien lisäksi Koivistoisen sävellyksiä.[8]

Vuonna 2004 ilmestyi Iivanaisen ensimmäinen soololevy Johanna Iivanainen, jonka kappaleet hän oli itse säveltänyt ja sovittanut. Levyllä soitti Free Control.[9]

Vuonna 2007 julkaistiin Iivanaisen ja Koivistoisen yhtyeen toinen yhteinen albumi Lennosta kii! Myös tällä albumilla yhdisteltiin suomalaista populaarimusiikkia Koivistoisen jazzsovituksiin ja -sävellyksiin.[10] Samana vuonna Universal Music julkaisi Iivanaisen ja Pepe Willbergin albumin Kaksi ihoa.[11]

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2002 Iivanainen palkittiin Louis Armstrong -palkinnolla,[3] ja vuonna 2003 Sony Electronics Finland ja Suomen Jazzliitto myönsivät hänelle historian ensimmäisen Sony jazz -palkinnon.[1] Hän on ollut Jazz-Emma -ehdokkaana albumeilla Suomalainen vuonna 2003 ja Johanna Iivanainen vuonna 2004.[7]

Iivanainen voitti Jazz-Emman Iro Haarlan ja Uffe Korkforsin Loco Motife -yhtyeessä vuonna 2005.[4]

Vuonna 2006 Iivanainen valittiin Jazzrytmit-lehden kriitikkoäänestyksessä vuoden parhaaksi naislaulajaksi.[12]

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sooloura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Johanna Iivanainen  (Silence, 2004)
  • Loisto  (2008) (kokoelma)
  • Kadotaan uneen  (Texicalli, 2011)
  • Mustarastas laulaa  (Texicalli, 2013)

Johanna Iivanainen & 1N[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Retki  (Texicalli, 2003)
  • Tällä tavalla  (Texicalli, 2006)
  • Outoja maita  (Texicalli, 2008)
  • Valmis  (Texicalli, 2010)
  • 1998–2012  (2012) (kokoelma)

Johanna Iivanainen ja Eero Koivistoisen yhtye[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johanna Iivanainen ja Pepe Willberg[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaksi Ihoa  (Universal Music, 2007)

Soi Ensemble[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pehmeä  (2002)
  • Koiperhonen  (2006)

Lyra All Stars[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Satakieli  (Lyra / Neomusic, 2007)
  • Uppo-Nalle  (Lyra / Neomusic, 2007)
  • Kalevala  (Lyra / Neomusic, 2009)

Jukka Perko & Johanna Iivanainen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Martan ja Rudolfin joulu  (Blue Note, 2013)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Sony Jazzpalkinto 2003 Johanna Iivanaiselle 14.3.2003. Suomijazz.com. Viitattu 16.12.2013.
  2. Suomen karsinnat 2011: Johanna Iivanainen Euroviisut. Yle. Viitattu 16.12.2013.
  3. a b c d Bio johannaiivanainen.com. Viitattu 16.12.2013.
  4. a b Taiteilijapareja – Pop-musiikkia ja jazzia Mäntsälässä. (Internet Archive) Kuumaa kulttuuria, 2006, nro 1, s. 4. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 16.12.2013.
  5. Khamos: Khamos  (Oulun läänin taidetoimikunta, 1996)
  6. Unit 6: No. 1  (Unit 6, 2000) Äänitetty 1999, Helsinki, Sibelius-Akatemia.
  7. a b c Partanen, Markus (toim.): ”Laulajia”, Rytmihäiriöitä: Uuden Suomi-jazzin nousu, s. 264, 266. Helsinki: Like, 2007. ISBN 978-952-01-0001-8.
  8. Piiroinen, Jukka: Johanna Iivanainen ja Eero Koivistoisen yhtye: Suomalainen 8.9.2003. Suomijazz.com. Viitattu 16.12.2013.
  9. Ronkanen, Pertti: Iivanainen, Johanna: Johanna Iivanainen 5.2.2005. Suomijazz.com. Viitattu 16.12.2013.
  10. Avola, Pertti: Lennosta kii! 23.11.2007. Helsingin Sanomat/Nyt. Viitattu 16.12.2013.
  11. Järvinen, Anssi: Tabermann / Ahvenlahti / Willberg / Iivanainen: Kaksi ihoa (**) Dome.fi. 7.10.2007. Viitattu 16.12.2013.
  12. Critics Poll 2006 (Internet Archive) 2006. Jazzrytmit. Viitattu 16.12.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]