Tietävälä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Näkymä Tietäväläntieltä.

Tietävälä on kylä Orimattilassa, Päijät-Hämeessä. Alun perin Tietävälä sijaitsi Kirvussa, luovutetussa Karjalassa. Siirtolaiset perustivat uuden kylän Orimattilaan ja nimesivät sen vanhan kotiseutunsa mukaan. Virallisesti Tietävälä-nimistä kylää ei ole olemassa, vaan kylä on osa Tönnön ja Pakaan kyliä.

Tietävälä Kirvussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirvun Tietävälä on vanha kylä, joka maakirjoissa mainitaan vuonna 1557. Tuolloin kylässä oli 25 taloa, joissa asui karjalaiseen tyyliin suurperheitä. Ennen sotia kylässä oli noin viisisataa asukasta. Vanha Kirvun Tietävälä oli yhtenäinen ja seuratoiminta oli vilkasta. Kuutena iltana viikossa oli toimintaa nuorisoseurantalolla ja lauantaisin käytiin naapuripitäjissä tansseissa. Kirvussa kuitenkin käytiin vain "vero maksus ja kirkos", muuten kyläläiset asioivat enemmän Ensossa.

Kylä koki suuria menetyksiä vuonna 1937, kun Mikko Lankisen sahan pannuhuoneesta alkoi tulipalo. Saha sijaitsi mäellä ja palo levisi lähiympäristöön. Sahan ohella paloivat vehnämylly, Verran huopatehdas, kaksi kauppaa sekä asuintaloja, yli kymmenen rakennusta kaikkiaan. Tietäväläiset ryhtyivät heti työhön, ja rakensivat kaiken uudelleen. Saha ja mylly toimivat jälleen 2–3 kuukautta tulipalosta.

Toisen maailmansodan alkamisen seurauksena tietäväläiset lähtivät ensimmäisen kerran evakkoon 13. maaliskuuta 1940 ja päätyivät Myrskylään. Elo-syyskuussa 1941 osa väestä pääsi palaamaan takaisin Tietävälään. Vuonna 1944 kyläläisten oli lähdettävä uudelleen evakkomatkalle. Tällä kertaa lopullisesti.

Tietävälä Orimattilassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirvusta tie johti mutkien kautta Orimattilan Tönnöön, kauppaneuvos Askolinin omistamille korpisille takamaille. Askolinin kanssa tehtiin ensimmäiset hallintasopimukset vuonna 1946 ja asumaan päästiin vuonna 1947. Jälleen kerran tietäväläiset näyttivät rakentajantaitonsa. Tietäväläinen yksituumaisuus ja yhteistoiminta ei kadonnut sodan melskeisiin. Yhtenäisyys säilyi, kun esimerkiksi maatalouskoneet hankittiin yhdessä, eikä oltu riippuvaisia ulkopuolisista.

Erityisen Tietävälästä tekee se, että kaikki kylään asettuneet siirtolaiset olivat lähtöisin samasta kylästä, ja että kylän nimi siirtyi uuteen paikkaan asukkaiden mukana. Tämä erikoisuus on herättänyt huomiota myös maailmalla ja kylään tultiin tutustumaan kaukaakin. Syyskuussa 1962 kylässä vieraili jopa Israelin pääministeri David Ben-Gurion. Tietäväläisiä uhkasi kuitenkin jälleen lähtö tien päälle. Askolin olisi tahtonut maansa takaisin. Maita ei kuitenkaan jouduttu luovuttamaan, mihin väitetään Johannes Virolaisen vaikuttaneen.

Maanviljelys ei ole kaikkia kyläläisiä elättänyt, vaan on täytynyt tehdä muita töitä. Tietävälä onkin tunnettu mm. Orimattilan sahti-kylänä. Sahtia valmistaa Orimattilan Tilaussahti Ky. Kirvun Tietävälässä sijainnut Verran huopatehdas perustettiin myöhemmin uudelleen Orimattilassa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mervi Weckman: Tietävälä - kylä joka lähti evakkoon, s. 305-310. Teoksessa "Kyliä ja kyläläisiä". Orimattila : Pitäjäsanomat Oy, 1989. ISBN 952-90076-8-X

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tietävälän nuorisoseura ry : "Kirvusta Orimattilaan, sukupolvesta toiseen" / toimittaja Alli Hosiaisluoma-Karppinen . - [Orimattila] : Tietävälän nuorisoseura, 2006. ISBN 952-92-1105-8
  • Muistojen Tietävälästä ja Lietlahdesta nykypäivään / Alli Hosiaisluoma-Karppinen, toimittaja. - [Orimattila] : Kirvun Tietävälän koulupiiriläiset, 1996. ISBN 952-90-7683-5
  • Siirtokarjalainen perinnesidonnaisuus : Kirvun Tietävälästä Orimattilaan / Pirkko Sallinen-Gimpl. - Joensuu : Joensuun yliopisto, 1990. ISBN 951-696-889-9