Pakaa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pakaan entinen kansakoulu.

Pakaa (aiemmin Pakaankylä, tarkoittaen Backaksen eli Mäenkylää nykyisen Sepänmäen mukaan) on Orimattilan kylä, joka sijaitsee kunnan eteläosassa LahtiLoviisa-tien varrella ja Pakaalta Niinikosken kautta Artjärvelle johtavan tien päässä. Pakaan rautatieasema perustettiin Pakaan ja Niinikosken välille Niinikosken puolelle. Rautatiellä oli kaksi ratavartijaa. Nykyisellään Pakaan aseman paikalla on kaksi tasoristeystä, Pakaa I ja Pakaa II, joista Pakaa II on suljettu puomilla, joten tasoristeystä ei voi käyttää autoliikenteeseen. Pakaan nimi on ollut 1800-luvun kartoissa Backas. Ruotsinkielinen mäkeä suomeksi tarkoittava nimi johtuu siitä, että Pakaan asutus on alkanut Pakaan nykyiseltä Sepämäeltä.

Pakaalla on ollut rautatieasema Loviisan–Vesijärven rautatien varrella ja saha, ja kulkuyhteyksien vuoksi se on ollut 1900-luvun alkupuolella yksi merkittävimmistä Orimattilan kylistä. Vuonna 1906 Pakaalla oli 29 itsenäistä maatilaa, 12 torppaa ja 77 mäkitupaa. Suurimmista Pakaan maatiloista Riihimäen maatilalla oli neljä torppaa ja neljä mäkitupaa ja Hilsdalin kartanolla neljä torppaa ja kymmenen mäkitupaa. 1905 kylässä oli kaksi suutaria, valuri ja seppä. Pakaan osuuskauppa perustettiin 1909.[1]

Pakaan entinen kansakoulu, joka perustettiin 1873, on palvellut aikaisemmin myös Myrskylän pohjoisen osan, Kylmäsuon, kansakoululaisia. Pakaalla Niinikosken tien eteläpuolella ja Orimattilantien itäpuolella on myös Pakaan nuorisoseuran vanha rakennus. Rakennuksesta käytetään nykyään nimeä Pakaan Nuorisomaja ja sen edustalla on urheilukenttä, jossa talvella on luistelurata.[2] Pakaan toinen kansakoulu rakennettiin 1926. 2000-luvulla se siirtyi yksityiseen omistukseen. Siinä on nykyään seitsemän huonetta ja 310 m² asuinpinta-alaa.[3]

Orimattilan kaupungin puolella Orimattilan kaupungin ja Myrskylän kunnan rajaa on Hilsdalin kartano, jota suomenkielisessä puheessa on kutsuttu Hinstalin kartanoksi. Kartanossa on ollut myöhemmin mm. hevosia.[4] Hilsdalin kartanon manttaaliluku on ollut 0,8333 (5/6) manttaalia. Hilsdal kuului aluksi Lembergille, sitten mm. Lagerbladille, Dunkerille, Modenille ja Riihimäelle sekä 1919 Toivo Konnulle.[5]

Kartanon mailla on kartoissa näkyvä metsästysseuran metsästysmaja, jonka eteläpuolella on Pöyrysjärvi, joka jää Myrskylän kunnan puolelle rajaa. Alueella on maamerkkinä alueen toinen matkapuhelinmasto. Toinen Pakaalla ollut kartano on Riihimäen kartano.[4] Pakaalla on ollut myös sotilasvirka-asunto Kaijala, josta on kansallisarkistossa tiedot vuosilta 1749–1945.

Pakaasta itään sijaitsee Niinikoski, etelään Myrskylän Kylmäsuo, länsilounaaseen Pukkilan Kantele ja länteen Terriniemi, joka on saanut nimensä Mallusjärven niemen mukaan.

Pakaalla Mallusjoelle johtavan Terriniemen tien varrella sen pohjoispuolella on matkapuhelinmasto, jossa on 3G-yhteys.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakaan asutus on alkanut nykyiseltä Pakaan Sepänmäeltä. Pakaalta on valittu yksi valtiopäivämies, Kalle Jukola, Ruotsin valtiopäiville 1751–1752 talonpoikaissäädyn valtiopäivämieheksi.

Pakaa alkoi teollistua osittain Loviisa–Vesijärven rautatien ansiosta. Pakaalla oli Pakaan saha ja Pakaan asema.[6] Kun Loviisan rata avattiin väliaikaiselle liikenteelle syyskuussa 1900, perustettiin tammikuussa 1901 Pakaan saha, jolla sahaaminen jatkui heinäkuuhun 1979.

Myös Pakaan työväenyhdistys perustettiin. Pakaan nuorisoseura perustettiin 1909 ja se julkaisi 14. joulukuuta 1919 alkaen paikallislehteä nimeltä Pakaan Sanomat. Vuonna 1920 lehdessä ehdotettiin nuorisoseurantalon rakentamista siten, että jokainen talo lahjoittaisi rahaa. Talkoovoimin rakennettuna Pakaan nuorisoseurantalo tuli valmiiksi ja se avattiin tammikuussa 1933. Sotien jälkeen Pakaan kylälle tuli etäisemmältä Pakaan asemalta posti. Aikaisemmin posti oli siirretty kyläkauppaan Pakaan asemalta edelleen jaettavaksi.[4]

Pakaalla on ollut enimmillään neljä kauppaa. 1960-luvun alussa niistä oli jäljellä kaksi.[4]

Vuonna 1918 Suomen sisällissodassa etelästä osasto Brandensteiniin kuuluvaan, kapteeni Heinz von Wilamovitz-Moellendorffin komentamaan vajaan pataljoonan vahvuiseen osastoon kuuluva joukko eteni Myrskylästä Orimattilantietä Pakaalle. Siltalan talon Pakaan männyn kohdalla tien itäpuolella olleella ladolla saksalaiset ampuivat paikallisen punakaartilaisen kanssa keskustelemaan pysähtyneen isännän punaiseksi epäiltynä.[7]

Myrskylän punakaartin suurimmat tappiot tulivat Orimattilan kirkonkylän puolustamisessa. Koska tappiot olivat niin suuret taisteluissa, tutkijat ovat arvelleet, etteivät saksalaiset ottaneet vankeja.

Kiinteät muinaisjäännökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Orimattilan historia III - 1900-luku, sivut 18–19, Helena Honka-Hallila, Orimattilan kaupunki, WS Bookwell Oy, Porvoo 2010, ISBN 978-951-97385-2-9
  2. Pakaan Nuorisomaja. Seurantalot.fi. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 31.3.2024.
  3. 310m² Pakaantie 980 980, 16390 Orimattila Omakotitalo 7h myynnissä. Oikotie. Arkistoitu 12.1.2016. Viitattu 31.3.2024.
  4. a b c d https://sites.google.com/site/tietavalapakaa/who-we-are (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Uusimaa, 1919, 164
  6. Aikataulu, Loviisa-Vesijärvi. Uusmaalainen, 02.05.1908, nro 49, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.07.2015.
  7. Suomen sotasurmat[1] (Arkistoitu – Internet Archive)