Biodynaaminen viljely

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Biodynaaminen viljely on maataloutta, jota harjoitetaan Rudolf Steinerin antroposofisten näkemysten mukaisesti. Steiner piti Koberwitzissa nykyisen Puolan alueella vuonna 1924 esitelmäsarjan, joka tunnetaan nykyisin Maatalouskurssin nimellä. Suomessa ensimmäisiä luontoisvoimaviljelykokeita tehtiin vuonna 1926.

Biodynaamisen viljelyn periaate ja preparaatit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biodynaamisessa viljelyssä käytetään pitoisuuksiltaan erittäin laimeita biodynaamisia preparaattejaselvennä. Niiden valmistamisessa käytetään useita erilaisia menetelmiä. Peltopreparaateissa on joko lehmänlantaa tai kvartsia, jotka on pakattu lehmän sarviin ja kätketty määräajaksi maahan. Kompostipreparaateissa on eri kasveista tehtyjä valmisteita. Preparaattien ei oleteta vaikuttavan aineellisesti, vaan voimavaikutuksinaselvennä, esimerkiksi kvartsi ei liukene. Preparaattien dynaamisesti välittävät voimat tukevat maata ja kasveja välittämällä maahan taivaankappaleidenselvennä kosmisia voimia[1], mikä jäsentää kompostoitumista ja tukee harmonista maatumista[2]. Steinerin mukaan lehmän sarvi toimii kosmisten voimien kääntäjänä, jolloin voima siirtyy lehmän lantaan. Saksanhirvensarvet toimivat muotonsa vuoksi kosmisena antennina[1]. Demeter International pitää sarvettomien nautojen jalostamista uhkana elämänvoimalle.[3]Lehmänsarven ohella käytetään lehmän, sian tai hevosen kalloa tai lehmän suolilievettä tai saksanhirven rakkoa.[4] Viljelyssä voi noudattaa planeettojen ja kuun liikkeisiin, vuodenaikojen vaihteluun ja vuorokausirytmiin perustuvaa ajoitusta ja miettiä tilakokonaisuuden tarvitsemia toimenpiteitä kasvustolle tilalle sopivan aikataulun mukaisesti. Verrattuna luomuviljelyyn on siis eroja, biodynaaminen viljely ei kuitenkaan tosiasiassa pohjaudu astrologiaan, vaan tähtien tarkkailuun: Eläinradan eri laatujen uskotaan olevan yhteydessä mm. maahan, veteen, ilmaan ja tuleen.[1] [5] Kaikki eivät kuitenkaan käytä viljelyssä tähtikalentereita.[6] Steiner ei nähnyt kasvien kärsivän varsinaisesti kasvisairauksista vaan piti niitä Kuun voiman vaikutuksina. Hänen esittämänsä hiirten tuhkan käyttäminen jyrsijätorjunnassa[7] on ymmärrettävissä mm. homeopatiassa käytetystä sama parantaa samaa -periaatteen sovelluksena tai siitä että hiirille on alue jo merkitty. Steiner ei varsinaisesti tutkinut tai testannut uskomuksiaan, vaan sitä ovat tehneet muut hänen jälkeensä. Hänen opetuksensa perustuivat okkultismiin ja selvänäkemällä hankittuihin tietoihin, mistä hänen mukaansa seurasi, että ne ovat oikein. Viljelyn tulokset on tuoneet mainetta eri pitkäaikaisissa laatututkimuksissa ja maaperätutkimuksissa. [8]

Suhde luomutuotantoon ja Demeter-merkin ehdot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biodynaamisen tuotteen tuotemerkki on Demeter. Kansainvälisesti merkkiä hallinnoi Biodynamic Federation – Demeter International ja Suomessa Biodynaaminen yhdistys - Biodynamiska föreningen ry. Tuotemerkin saamiseksi yhdistys edellyttää tuottajilta Suomessa luomutuotannon vaatimuksia. Biodynaamisessa viljelyssä suhtaudutaan kielteisesti kemiallisiin lannoitteisiin ja torjunta-aineisiin. Tavanomaiset orgaaniset lannoitteet ovat sallittuja rajoitetusti. Siementen tulee olla luomua, jos sellaisia on saatavilla. Hybridilajikkeet ovat sallittuja vain maissin kohdalla. Geenimanipuloitujen lajikkeiden käyttöä ei hyväksytä. Geenimanipuloitujen eläinten lannan käyttö on rajoitetusti sallittu mutta turkiseläinten lannan ei. Eläimillä antibioottien käyttö on rajoitettu kahteen kertaan vuodessa. Jyrsijöiden torjunta hyytymisen estämiseen perustuvilla myrkyillä on sallittua.[4]

Steinerin maatalouskurssin jälkeen biodynaamisessa viljelyssä on otettu käyttöön luomuviljelylle tyypillisiä menetelmiä kuten vuoro- ja kateviljely.[1] Käytännössä oleellinen ero nykyaikaiseen luomutuotantoon, että biodynaamisessa viljelyssä edellytetään Steinerin preparaattien käyttöä.[1]

Biodynaamisen tuotannon yleisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biodynamic Federation - Demeter International on ilmoittanut, että liiton alaisia viljelijöitä ja muita tuottajia on noin 6.400 ja viljelty pinta-ala noin 192.000 hehtaaria 19 maassa. Tästä vajaa puolet on Saksassa. Luvussa ovat mukana myös vasta siirtymävaiheessa olevat tuottajat. Lisäksi erikseen sertifioituja tiloja ja tuottajia on liiton yhteistyössä olevissa maissa sen ilmoituksen mukaan noin 30 000 hehtaaria 47 maassa.[9]

Demeter-merkki

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietyn kriittisen näkemyksen mukaan okkultismiin perustuvia kosmisia voimia ja niiden selvänäkemistä ei voi pitää realistisena, vaan kyseessä on näennäistiede. Preparaateille ei myöskään ole esitetty materiaalista toimintaperiaatetta.[1] [10]

Biodynaamisen opin vastauksia kritiikkiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biodynaamisen viljelyn kannattajien mukaan kyseessä on kokonaisvaltainen ajattelutapa, jolla hyödynnetään tietoa, jota tieteellinen maailmankuva ei tunnista, ja biodynaamisesti viljellyt kasvit sitovat itseensä ympäröivää eteriteettilaatujen elinvoimaa, joka on luonteeltaan astraalista. Kosmiset ulottuvuudet ovat siksi perusteltuja. Elämän ei katsota olevan selitettävissä pelkästään aineellisen tason tapahtumina ja olevan tieteen tutkimusmenetelmin tutkittavissa vasta vähitellen.[11] Biodynaamisen tuotannon ei katsota menetelmiensä puolesta muuten poikkeavan luomutuotannosta ja siksi tulosten voi olettaa olevan samoja. [1] [12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Selin, Risto: Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja. Ursan julkaisuja 81. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2001. ISBN 952-5329-19-4. Teoksen verkkoversio.
  • Selin, Risto, Marketta Ollikainen & Ilpo V. Salmi (toim.): Paholaisen asianajajan paluu: Opaskirja skeptikolle. Ursan julkaisuja 63. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 1997. ISBN 951-9269-88-6.
  • Steiner, Rudolf: The Agriculture Course. 1924. Verkkoversio.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Chalker-Scott, Linda: The Science Behind Biodynamic Preparations: A Literature Review. HortTechnology, 1.12.2013, nro 23, s. 814–819. Artikkelin verkkoversio.
  2. Preparaatit biodyn.fi. Biodynaaminen yhdistys. Viitattu 7.12.2017.
  3. Kölling, Antje: The point of no return: Keeping horned cattle breeds alive. Biodynamics in the World. Newsletter, 2017. Demeter International.
  4. a b Tuotannon ehdot. Demeter, biodynaaminen (Biodynamic) ja muita vastaavia tuotteita varten kesäkuu 2016. Biodynaaminen yhdistys - Biodynamiska föreningen ry.
  5. Is Biodynamic Farming Vegan? The Quackometer Blog. 20.7.2012. Viitattu 7.12.2017. (englanniksi)
  6. Carpenter-Boggs, Lynne: The Science Behind Biodynamics eXtension. 2011. Viitattu 7.12.2017. (englanniksi)
  7. [http://www.biodynamic-research.net/ras/rhythms/ash Information on ashing in Steiner's Agriculture Course — Biodynamic-Research-Team] www.biodynamic-research.net. Viitattu 7.12.2017. (englanniksi)
  8. Bobbette, R.S.W.: Introductory Essays on Rudolf Steiner's Star-Knowledge 1998. Rudolf Steiner Archive. Viitattu 7.12.2017.
  9. Demeter production found the world over Demeter. 2021. Demeter International. Viitattu 6.1.2021.
  10. Bradshaw, John: The Scientific Basis of Biodynamics Biodynamic Agriculture Australia. 22.8.2013. Viitattu 7.12.2017. (englanniksi)
  11. Viljely biodyn.fi. Biodynaaminen yhdistys. Viitattu 7.12.2017.
  12. Smith, Douglass ja Barquín, Barquín: Biodynamics in the Wine Bottle Sceptical Inquirer vol 31. 6. 2007. Viitattu 7.12.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Biodynaaminen viljely.