Selma Anttila

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Selma Maria Anttila, os. Helander, ent. Andelin (16. joulukuuta 1867 Orimattila15. toukokuuta 1942 Helsinki)[1] oli suomalainen kirjailija.

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antilan vanhemmat olivat seppä Karl Henrik Helander ja Ulrika Abrahamintytär Eerola. Hänen puolisonsa vuodesta 1893 oli kustannusvirkailija ja suomentaja Werner Anttila, ent. Andelin. Anttila suoritti tyttökoulun 1886 ja jatko-opiston 1889. Hän toimi Helsingissä Kansankodin ekonomina, Sörnäisten kansankirjaston hoitajana ja kansakoulunopettajana vuoteen 1893 sekä Tampereen kansakoulun jatkokurssin johtajana 1894-1903.[2] Anttila oli yhteiskunnallisesti aktiivinen ja perusti mm. Tampereen lastenseimen ja toimi Suomen Naisyhdistyksen sihteerinä. Lisäksi hän oli Suomen Rauhanliiton sekä Tampereen Näyttämöyhdistyksen perustajajäseniä. [3]

Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet Anttilan teoksista perustuvat hänen omiin kokemuksiinsa, kuten Uhri vuodelta 1922, jonka "uhri" oli kirjailijan oma Vienan-Karjalassa 1918 kaatunut poika Tauno Heikki Anttila (s. 1897).[4] Pyryn perhe sijoittuu puolestaan kirjailijan lapsuudenmaisemiin Orimattilan Luhtikylään.[5] Anttila sai vuonna 1923 valtion kirjallisuuspalkinnon romaanista Uhri, Bergbomin palkinto hänelle myönnettiin näytelmästä Vaihdokas.[2]

Romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hallimajan nuoret (1907)
  • Kaupungin lapsi (1909)
  • Pankinjohtajan tytär (1914)
  • Näyttelijättären tarina (1917)
  • Työn kourissa (1919)
  • Uhri: perheromaani (1922).
  • Rakkauden vuoksi ja luode (1923)
  • Kalliotaatto (1924)
  • Perintö (1926)
  • Hän muutti vihdoinkin vaatteet (1929)
  • Pyryn perhe (1937)
  • Nuoret kauppiaat (1938)
  • Elämän kiirastulessa (1940)

Novellikokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuvia työväen kaupungista (1904)
  • Ristiriitoja: novelleja (1912)

Näytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vaihdokas (1912), Teuvo Puro ohjasi näytelmään perustuvan samananimisen elokuvan 1927
  • Juhannuksena (1920)
  • Kahdet kasvot (1923)
  • Kaksintaistelu ateljeessa (1935)

Näytelmää Omatunto ei ole painettu, mutta se esitettiin Kansallisteatterissa.[2]

Runokokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Valikoima esitettäviä runoja (1914)[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Juhani Korhonen, Risto Rantala (toim.): Suomalaisia kirjailijoita, s. 18. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-19094-6.
  2. a b c d Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: Selma Anttila, s. 419-425. Porvoo: WSOY, 1954.
  3. Tuntematon: Vellamon Vinkit Selma Anttila Lahden kaupunginkirjasto. Viitattu 6. huhtikuuta 2007.
  4. SukuForum : Heimosoturit 1918-21 - Selma Anttilan poika
  5. Heikkilä, E.: Selma Anttila. Orimattilan Kirja, 1948, nro 1, s. 52–60.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta: