Alpo Noponen
| Alpo Noponen | |
|---|---|
 Kirjailija Alpo Noponen. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 10. joulukuuta 1862 Rantasalmi |
| Kuollut | 21. helmikuuta 1927 (64 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | kirjailija, opettaja |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Alpo Noponen (10. joulukuuta 1862 Rantasalmi – 21. helmikuuta 1927 Helsinki[1]) oli suomalainen kirjailija.
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noponen varttui Heinävedellä ja asui aikuisena Helsingissä. Hän oli naimisissa opettaja Johanna Jurvasen kanssa.
Noponen kävi Kerman kansakoulua Heinävedellä ja oli Otto Kotilaisen lapsuudenystävä. Myöhemmin hän sanoitti ainakin Kotilaisen säveltämän joululaulun "Kun joulu on", joka alkaa sanoin "Kun maass’ on hanki...". Myös Leevi Madetojan säveltämässä laulussa on "Arkihuolesi kaikki heitä" on Noposen sanat.lähde?
Noponen valmistui kansakoulunopettajaksi Sortavalan seminaarista 1887 ja toimi opettajana ensin Mäntyharjulla 1887–1893. Hän siirtyi 1894 Helsinkiin, jossa hän toimi opettajana 1894–1927[2][1] Tehtaankadun kansakoulussa. Hän toimitti Mikkeli-lehteä, kunnes Helsinkiin muutettuaan alkoi avustaa Uutta Suometarta. Sen jatkajaa Uutta Suomea hän avusti lopun ikäänsä. Hän avusti myös Kansakoulun lehteä ja lastenlehteä Joulupukki sekä toimitti Valistuksen Lastenlehteä.lähde?
Kun Suomen Kirjailijaliitto perustettiin 1897 Noponen aloitti sen ensimmäisenä sihteerinä.[2]
Noponen on suomentanut muun muassa Runebergin virsiä. Hän julkaisi yhdessä muiden tekijöiden kanssa koulun lukukirjoja ja historian oppikirjoja. Vuosina 1914–1923 Noponen julkaisi yhdessä Mikael Soinisen kanssa historian oppikirjoja kansakoululuokkia varten.lähde?
Kolme hänen näytelmistään esitettiin Suomen Kansallisteatterissa, neljäs Oulun Teatterissa.[1]
Alpo Noposen veljenpojan poika oli urheiluselostaja Paavo Noponen.[3]
Noponen on haudattu Hietaniemen hautausmaalle Helsinkiin.[4]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Runokokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Urpuja, Otava 1894
- Nuoruuden muistoksi: 50 runoa, E. W. Ponkala 1912
- Vaelletuilta vuosilta, Otava 1923
Näytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ahab, Israelin kuningas, WSOY 1899
- Hemming Gad, Söderström 1903
- Savi soran alla, Otava 1911
- Lapin profeetta, E. W. Ponkala 1913
- Meidän Jeremias : historiallinen näytelmäruno, Otava 1916
Kertomuskokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ensimmäiseltä kymmeneltä, WSOY 1905
- Ihmisyyden merkki Kustannus-o.y., Kansa 1908
Oppikirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Soininen, Mikael & Noponen, Alpo, Historian oppikirja kansakouluja varten. Hyväksytty Kouluylihallituksessa tammikuun 24 p. 1912 käytettäväksi ainoastaan sellaisissa kansakouluissa, joissa vuorokurssijärjestelmää historian opetuksessa ei käytetä.
- Soininen, Mikael & Noponen, Alpo, Yleinen historia ja Suomen historia. Hyväksytty Kouluylihallituksessa heinäkuun 28 p. 1915.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Markus Similä, Arkihuolesi kaikki heitä: Rakkaimmat joululaulut ja niiden tekijät, Gummerus 2002 ISBN 951-20-6173-2
- Alpo Noponen; toim. Aarre M. Peltonen. Minä aikana ihminen kaunein on?: muistoja, kuvitelmia elämän taipaleelta, Ladelmakeskus, 1983 ISBN 951-99510-8-3
- Peltonen, Aarre M., Alpo Noposen kirjallinen tuotanto sekä hänen tuotantoaan ja elämäänsä käsittelevä kirjallisuus. Tampereen yliopisto, kotimainen kirjallisuus. Monistesarja n:o 7. Tampere 1977
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Alpo Noponen, Biografiasampo, viitattu 17.10.2019
- ↑ a b Alpo Noponen, Mieskuoro Sirkat, viitattu 17.10.2019
- ↑ Markus Similä: Rakkaimmat joululaulut ja niiden tekijät, s. 25. Jyväskylä: Gummerus, 2002.
- ↑ Helsingin seurakuntayhtymän hautahaku Hautahaku. Viitattu 8.12.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lisää luettavaa aiheesta Alpo Noponen on Wikiaineistossa
| ||||||||||||||||||
