Rantasalmi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rantasalmi
Rantasalmi.vaakuna.svg Rantasalmi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.rantasalmi.fi
Sijainti 62°04′00″N, 028°18′00″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Savonlinnan seutukunta
Hallinnollinen keskus Rantasalmen kirkonkylä
Perustettu 1578
Kokonaispinta-ala 925,20 km²
123:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 559,20 km²
– sisävesi 366,00 km²
Väkiluku 3 549
208:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 6,35 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 12,1 %
– 15–64-v. 56,4 %
– yli 64-v. 31,5 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 97,9 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 1,9 %
Kunnallisvero 20,5 %
183:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää
Kunnanvaltuusto 19 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Ps.
 • Kok.
 • Vihr.

12
4
1
1
1

Rantasalmi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa, Varkauden ja Savonlinnan puolivälissä. Kunnan väkiluku on 3 549 henkilöä,[2] ja sen pinta-ala on 925,20 km2, josta 366,00 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 6,35 asukasta/km2.

Kirjailija Outsiderin tarinahahmon Pekka Lipposen kunniaksi kunnassa on ollut monia tarinoista juontuvia liikkeiden nimiä, kuten S-market Lipposka, ravintola Kalle-Kustaa ja hotelli-ravintola Rinssi-Eversti. Rantasalmi muistetaan myös Eddie Stenbergin ohjaamasta ja Outsiderin ja Olavi Karun käsikirjoittamasta elokuvasta Rantasalmen sulttaani.

Tunnettuja kuntalaisia ovat Rantasalmella syntynyt arkkitehti Eliel Saarinen, kanslianeuvos Lauri Kaukonen, jääkiekkoilija Jarkko Immonen ja muusikko Maria Hänninen[7]. Suomen aikanaan vanhin ihminen Jussi Leskinen asui Rantasalmella.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rantasalmi sijaitsee Etelä-Savon maakunnan pohjoisosassa. Kirkonkylästä on sekä Varkauteen että Savonlinnaan matkaa 44 kilometriä. Rantasalmen naapurikuntia ovat Joroinen, Juva, Savonlinna, Sulkava ja Varkaus.

Rantasalmen keskus sijaitsee Pienen Rautaveden pohjukassa ja sen länsipuolella.[8]

Kosulanlampi ja eteläinen osa Pienestä Rautavedestä ovat Natura-alueita erityisesti lintujen suojelemiseksi. Niiden välisen laskujoen varrella tavataan monia rauhoitettuja lepakoita. Ruutanaharju sijaitsee keskustan länsipuolella. Se on maisemallisesti merkittävä kokonaisuus ja pohjaveden muodostumisalue.[8]

Osin Rantasalmen, osin Savonlinnan ja Varkauden alueilla sijaitsee Linnansaaren kansallispuisto. Se on vuonna 1956 perustettu kansallispuisto Saimaan Haukivedellä, johon kuuluu satoja saaria ja luotoja. Kansallispuiston pääsaarelle Linnansaarelle on vuoroveneyhteys Rantasalmelta Lomakylä Järvisydämestä.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ahvensalmi, Asema, Asikkala, Haapaniemi, Haapataipale, Hiismäki, Hiltula, Ihamaniemi, Joutsenmäki, Kolkontaipale, Lahdenkylä, Mielojärvi, Osikonmäki, Parkumäki, Peltue, Pirilä, Porosalmi, Puikonniemi, Putkisalo, Rantasalo, Reijola, Repomäki, Ritalahti, Riuttanen, Tammenlahti, Tiemassaari, Torasalo, Tornioniemi, Tuusmäki, Vaahersalo, Voinsalmi.

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 lopussa Rantasalmella oli 3 649 asukasta, joista 1 406 asui taajamissa, 2 200 haja-asutusalueilla ja 43 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Rantasalmen taajama-aste on 39,0 %.[9] Rantasalmen taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan.[10]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rantasalmen kunta perustettiin vuonna 1578. Se oli Venäjän ja Ruotsi-Suomen rajapitäjä aina vuonna 1809 solmittuun Haminan rauhaan asti. Kustaa III:n sodassa vuonna 1789 käytiin Rantasalmella Parkumäen taistelu.[11]

Suomen ensimmäinen maavoimien upseerikoulu, Haapaniemen sotakoulu toimi Rantasalmella 1781-1818.[12]

Rantasalmen kirkon suunnitteli alun perin J. Stenbäck 1904, salamasta aiheutuneen tulipalossa säilyneiden seinien sisäpuolelle rakennetun nykyisen kirkon sununnitteli Carl-Johan Slotte. Uusittu kirkko valmistui vuonna 1989.[13]

Talvisota kosketti Rantasalmea syvästi. Vähän ennen sodan päättymistä kuoli yhtenä päivänä 46 rantasalmelaista.[14]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rantasalmen kunnanjohtaja vuodesta 2009 on Kristiina Järvenpää.[15] Kunnanvaltuustossa on 19 paikkaa, joista kaksitoista on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 2015 ja 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat maansiirto- ja maatalouskoneita valmistava PEL-tuote, huoltamo Oiva Naukkarinen ja tekstiilituottieta ja hammaslääkäripalveluita tuottava Jokakoko Oy.[16][17]

Järvi-Sydämen lomakylään vuonna 2017 avattu kylpylä on lisännyt sen liikevaihtoa tuntuvasti.[18]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Rantasalmen väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
5 473
1985
  
5 289
1990
  
5 191
1995
  
4 908
2000
  
4 587
2005
  
4 371
2010
  
3 996
2015
  
3 733
Lähde: Tilastokeskus.[19]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rantasalmen kirkonkylässä toimii yhdeksänluokkainen peruskoulu ja lukio. Lisäksi Tuusmäen kyläkoulussa on luokat 1-6.[20] Lukiossa on tarjolla tavallisen lukio-opetuksen lisäksi musiikkiteatterilinja, studiotekniikkalinja ja matkailulinja, joilla houkutellaan opiskelijoita myös kunnan ulkopuolelta.[21] Vuonna 2012 päätettiin lakkauttaa kaikki kolme kyläkoulua eli Osikonmäen, Parkumäen ja Tuusmäen koulut. Kansanliike vastusti lakkautuksia.[22] Kaksi muuta lakkautettiin mutta Tuusmäen koulu jatkaa toimintaansa.[23]

Rantasalmella on oma jäähalli, kuntosali ja liikuntasali kuntalaisten käytössä. Uimakouluja ja uimahallikäyntejä varten on bussikuljetus Juvan uimahalliin.[24]

Rantasalmi järjestää palveluita yhdessä muiden kuntien ja yritysten kanssa. Sillä on Juvan kunnan ja Joroisten kunnan kanssa yhteinen kirjasto. Terveyspalvelut on tuottanut vuodesta 2015 alkaen Suomen Terveystalo Oy.[25] Sote-palveluiden ulkoistaminen oli tuolloin uutta, ja valtakunnallisen sote-ratkaisun lähestyessä uusien ulkoistussopimusten tekeminen on kielletty 2016 alkaen.[26]

Rantasalmen Urheilijat (RU)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

RU koostuu rekisteröidyistä alaosastoista Etelä-RU:sta ja Länsi-RU:sta sekä RU:n alaisista jaostoista, jotka eivät ole rekisteröityjä. RU:n jäsenistö muodostuu suoraan RU:n jäseninä olevista ja alaosastojen yhteisestä jäsenmäärästä. Rantasalmen urheilijoiden toiminta on jakaantunut yhdeksään jaostoon:

  • Hiihto
  • Jalkapallo
  • Jääkiekko
  • Lentopallo
  • Pesäpallo
  • Soutu
  • Suunnistus
  • Tennis
  • Yleisurheilu

Rantasalmen puhallinorkesteriyhdistys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rantasalmi on tunnettu aktiivisena puhallinmusiikkipaikkakuntana. Vuonna 1979 perustettu Rantasalmen puhallinorkesteriyhdistys ja sen erillisjaokseksi vuonna 1994 perustettu Rantasalmen Nuorisoteatteri toimivat yhdistyksen omistamassa Musiikki- ja teatterisali Tornadossa.[27] Puhallinorkesteriyhdistyksessä toimii viisi etupäässä nuorille ja lapsille suunnattua kokoonpanoa ja kaksi aikuisten orkesteria. Rantasalmen Nuorisoteatteri valmistaa vuosittain 1-2 musikaalia.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. a b Kuntavaalit 2017, Rantasalmi Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2017.
  7. http://www.lansi-savo.fi/Torsti/lohkot/moninainen_maria_9880271.html
  8. a b Jouko Sipari: Luontoselvitys (s. 4, 26, 33-34) Rantasalmi. 2015. Viitattu 12.1.2018.
  9. Taajama-aste alueittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  10. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  11. Historia Rantasalmi. Viitattu 11.1.2018.
  12. Haapaniemen Kadettikoulu 1781-1818 Rantasalmi. Viitattu 12.1.2018.
  13. Rantasalmen kirkko Savonlinnan seurakunta. Viitattu 11.1.2018.
  14. Suomen sotahistorian synkkä päivä jätti syvät arvet – 46 Rantasalmen miestä kaatui samana päivänä samaan paikkaan Yle. 5.12.2017. Viitattu 12.1.2018.
  15. Kristiina Järvenpäästä tulossa Rantasalmen kunnanjohtaja Savon Sanomat. 12.11.2017. Viitattu 11.1.2018.
  16. Alueen Rantasalmi yhteisöverotiedot Yle. 1.11.2016. Viitattu 13.1.2018.
  17. Katso tästä kuntasi suurimmat yhteisöveronmaksajat Kauppalehti. 1.11.2017. Viitattu 13.1.2018.
  18. Yrittäjä rakensi kylpylän keskelle korpea – Tavoitteli 60 kävijää päivässä, tuli 88 Yle. 13.1.2018. Viitattu 13.1.2018.
  19. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 (.px) 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  20. Koulujen yhteystiedot Rantasalmi. Viitattu 13.1.2018.
  21. Lukio Rantasalmi. Viitattu 13.1.2018.
  22. Rantasalmella kiihkeä taistelu kyläkoulujen puolesta – mahdollisuus jopa kansanäänestykseen Yle. 2014. Viitattu 13.1.2018.
  23. Rantasalmen kunta selvittää kyläkoulujen lopettamisesta koituneet todelliset säästöt, taustalla valtuustoaloite Itä-Savo. 2017. Viitattu 13.1.2018.
  24. Liikuntapalvelut Rantasalmi. Viitattu 13.1.2018.
  25. Palvelut Rantasalmi. Viitattu 13.1.2018.
  26. Pienen savolaiskunnan ihme – Miljoonan säästö, paremmat palvelut: ”Sadultahan tämä kuulostaa” Yle. 11.1.2017. Viitattu 13.1.2018.
  27. Tornado-sali, yhdistyksen kotisivut 2.11.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]