Outsider

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Aarne "Outsider" Haapakoski
Aarne Haapakoski
Aarne Haapakoski
Syntynyt 18. maaliskuuta 1904
Pieksämäki
Kuollut 24. tammikuuta 1961 (56 vuotta)
Málaga, Espanja
Ammatit kirjailija, lehtimies
Aikakausi 1931–1960
Tyylilajit Rikoskirjallisuus, tieteiskirjallisuus
Ensiteokset Mustalais-suon arvoitus
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Outsider, oikealta nimeltään Aarne Viktor Haapakoski (vuoteen 1935[1] Laitinen) (18. maaliskuuta 1904 Pieksämäki24. tammikuuta 1961 Málaga, Espanja), oli suomalainen kirjailija ja toimittaja. Uransa aikana hän ehti omien sanojensa mukaan kirjoittaa yli 2 500 tarinaa, joista osa käännettiin myös muille kielille.[2]

Outsiderin seikkailusarjat Kalle-Kustaa Korkin seikkailuja ja Pekka Lipposen seikkailuja olivat erityisen suosittuja sekä painettuina että radiokuunnelmina 1950- ja 1960-luvuilla. Seikkailuista on tehty myös radiokuunnelmasarja ja elokuvia. Outsiderilla oli muitakin sankarihahmoja, muun muassa arkkitehti-salapoliisi Klaus Karma (Karma-sarja) 1940-luvulla. Tätä sarjaa julkaisi Otava, useiden muiden kirjasarjojen tullessa pienemmiltä kustantajilta ja myyntiin kioskien kautta.

Haapakoski sairastui Lontoossa vaimonsa Fridan kanssa tekemällään lomamatkalla ja kuoli pari päivää Málagaan saapumisen jälkeen vuonna 1961. Hänet haudattiin Málagaan St. Georgen kirkon anglikaaniselle hautausmaalle.

Outsiderin nimimerkin alla jatkoi nuori Karijoelta lähtöisin ollut Seppo Tuisku, joka kirjoitti vuosina 1959–1965 yli sata Lipposen ja Korkin seikkailua.

Monien nimien mies[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka Haapakoski tuli tunnetuksi Outsiderina hän käytti sen ohella kymmeniä eri salanimiä kuten Henrik Horna, Antti Rokka, Rigor Morton, Halt Denis, Victor Mario, William B. Harrow, Charles Snyder ja Rautamies. [3] Nimimerkkien vieraskielisyys oli kaupallinen ratkaisu ja perustui siihen, ettei suomalaisia kirjoittajia pidetty ulkomaisten veroisina.[4]

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapakoski syntyi maaliskuussa 1904 Pieksämäen maalaiskunnan Haapakosken teollisuusalueella. Hänen isänsä oli torppari. Pojan kirjalliset lahjat tulivat esiin jo kouluiässä ja 13-vuotiaana tehty runo päätyi lastenlehti ”pääskysen” sivuille. Kansalaissota katkaisi hetkellisesti koulunkäynnin. Palveltuaan vapaaehtoisena tykistössä Haapakoski siirtyi Helsinkiin, josta hän matkusti kaksi vuotta myöhemmin Pariisiin taiteilija-elämän houkuttelemana. Piirtämisen opiskelu loppui muutamaan kuukauteen ja Haapakoski hankki sanomalehtimiehen tutkinnon Sorbonnen yliopistossa 1927. Tämän jälkeen hän matkusteli Euroopassa ja kävi jopa Afrikassa lehtitoimittajan ominaisuudessa. Suomeen Haapakoski palasi 1930.[5]

Outsider-nimen synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa Haapakoski elätti itsensä lehtiavustajana ja kirjoitti kahteen eri päivälehteen niin reportaaseja kuin jännityskertomuksiakin. Vuonna 1931 ilmestyi Haapakosken esikoisteos Mustalais-suon arvoitus, jonka hän julkaisi omakustanteena. Kirja perustui joitakin vuosia aiemmin Helsingin Malmin Tattarisuolla tehtyyn löydökseen, joka koostui irtileikatuista sormista ja jalkateristä.[6] Kirjassaan Haapakoski antoi näytteen mielikuvituksensa lennokkuudesta ja taidostaan kuvata vauhdikkaita kohtauksia.[7] Tarinan päähenkilönä esiintynyt sanomalehtimies ja yksityisetsivä Martti Kyttä jatkoi seikkailujaan myös kolmessa seuraavassa Haapakosken romaanissa.[8]

Vuonna 1934 Haapakoskesta tuli Outsider. Nimimerkin keksi Ilmarinen Oy:n päätoimittaja Yrjö Halme ja nimeä käytettiin ensimmäisen kerran Lukemista kaikille -lehden jatkokertomuksessa Kuoleman varjostamana.[9] Vuotta myöhemmin Haapakoski solmi avioliiton Frida Kunnaksen kanssa. Vuonna 1936 Haapakoskesta tuli suomalaisten erikoistoimittajien edelläkävijä. Hän matkusti ympäri Eurooppaa Seura-lehden toimittajana ja kirjoitti työnsä ohella jännityskertomuksia eri nimillä.[10]

Vuosi 1941 oli Haapakoskelle merkittävä, sillä tuona vuonna häneltä julkaistiin seitsemän kirjaa Outsiderin nimellä. Kirjojen päähenkilönä seikkaili rikostutkija Klaus Karma. Saman vuoden aikana Haapakoski jätti työnsä Seura-lehdessä ja ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi. Nimimerkki Outsider vakiinnutti asemansa Suomessa. Ensimmäiset Karma-kirjat olivat kaupallisia menestyksiä ja vuonna 1942 julkaistua Nunnat nukkuvat -kirjaa painettiin yli 20 000 kappaletta.[11] Myös arvostelijat ylistivät Outsideria.[12] Osa Karma-sarjankirjoista käännettiin ruotsiksi ja tanskaksi. Myös saksan kielen käännöksistä neuvoteltiin, mutta hanke kaatui sodan aiheuttamiin ongelmiin.[13]

Tieteiskirjallisuutta ja historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskalaiset aiheet ja historia muodostivat erään osa-alueen Haapakosken kiinnostuksen kohteista. Vuosina 1945–1946 ilmestyivät hänen pääosin Ranskaan sijoittuvat romaaninsa Punaisen Härän Hotelli, Temple-tornin vanki, Aavekuningas ja Kruununtavoittelijat. Ensin mainittu keskittyi Pariisiin ja siellä harjoitettavaan valkoiseen orjakauppaan.[14] Kolme seuraavaa romaania muodostivat historiallisen trilogian Ranskan vallankumouksen ajoista. Haapakoski ei kirjoittanut romaaneja Outsiderin nimellä, vaan tekijäksi oli merkitty Victor Mario. Kirjat olivat tekijänsä rakkaudenosoitus ranskalaista aihepiiriä kohtaan ja tarjosivat pitkän ajanjakson Ranskan historiaa, joka yksityiskohdiltaan oli kuvitteellinen.[15]

Haapakosken kiinnostus Science fictioniin sai hänet kirjoittamaan vuosina 1947–1949 kuusi Atorox-tarinaa, joiden päähenkilö oli robotti. Kirjojen tapahtumat sijoittuivat avaruuteen ja ne julkaisi Kustannus Oy Mantere. Tekniikkaa ymmärtämätön Haapakoski käytti apunaan insinöörikoulutuksen saanutta Olavi Kuuvaa, joka oli viihdetaiteilija Kari Kuuvan isä.[16]

Haapakoski on taitavana jännityskirjailijana käsitellyt juontaan mestarillisesti. Ajan- ja taustakuvaukset ovat herkullisia ja tyydyttävät vaativankin lukijan. Persian valtakunnassa vallinneen suuren kielten sekoituksen kirjailija on huomioinut hyvin.

Helsingin sanomien vuoden 1953 kirjallisuusarvostelun osa Purppurantekijästä.[17]

Seuraavan vuosikymmenen alussa Outsider palasi uudelleen historiaan, ja kirjoitti vuonna 1951 ilmestyneen Purppurantekijän, joka on arvioitu kirjailijan pääteokseksi. Kirjan tapahtumat sijoittuivat muinaiseen Foinikiaan, Kreikkaan ja Persiaan.[17] Idea romaanista oli syntynyt jo vuonna 1927 Haapakosken vieraillessa Karthagon raunioilla. Myöhemmin Haapakoski oli näyttänyt valmista Purppurantekijän käsikirjoitusta kirjailija Joel Lehtoselle, jonka hyllystä kirjoitusliuskat katosivat. 1940-luvun lopulla Haapakoski päätti kirjoitti tarinan uudelleen. Historiallisten kirjojen kirjoittajana Haapakoski ei kuitenkaan olisi pystynyt elättämään kuusihenkistä perhettään, sillä kevyemmällä viihdekirjallisuudellaan hän ansaitsi rahaa nopeammin.[18]

Purppurantekijän saaman hyvän vastaanoton innoittamana Outsider kirjoitti vielä yhden historiallisen kertomuksen, jonka työnimenä oli Tähdistälukija. Käsikirjoituksen sisältämät yhtymäkohdat ajankohtaiseen politiikkaan estivät kirjailijaa kuitenkin tarjoamasta tekstiään kustantajalle, ja käsikirjoitus jäi pöytälaatikkoon. Se julkaistiin vasta 50 vuotta myöhemmin nimellä Abiel tähdistälukija.[18]

Sodanjälkeisen Suomen sankarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi 1945 toi Outsiderin nimen koko Suomen kansan tietoisuuteen radion välityksellä. Taustalta löytyi lama-ajan aiheuttama paperipula, joka vähensi kirjojen painamista ja lisäsi radiossa esitettäviä kuunnelmia. Yleisradion ajanvieteosaston päällikkö Ensio Rislakki kääntyi Haapakosken puoleen ja pyysi tätä kehittämään kuunnelmasarjan, joka pitää kuuntelijat tyytyväisinä.[19]

Kun Outsiderin tekemä tilaustyö Kalle-kustaa Korkin seikkailut vuoden 1945 helmikuussa esitettiin jatkokuunnelmana radiossa, tuli siitä suosittu kaikenikäisten kuulijoiden keskuudessa. Sodanjälkeinen Suomi oli saanut uudet sankarinsa gentlemanniseikkailija Kalle-Kustaa Korkista ja hänen kanssaan maailmalla liikkuvasta prinssieversti Pekka Lipposesta. Nämä kaksi sankarimatkaajaa seikkailivat radiossa 15 vuoden ajan ja heidät nähtiin myös valkokankaalla. Korkin seikkailuista ilmestyi vuosina 1945–1955 yhteensä 15 nidettä, ja niitä seurasivat kummankin miehen nimeä kantavat sarjajulkaisut, joita ilmestyi vuosien 1956–1965 aikana 192 kappaletta.[20]

Uusi Outsider[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kahden pienoisromaanin kirjoittaminen kuukausittain kaiken muun työn lisäksi sai Haapakosken etsimään itselleen apulaista. Tehtävä ei ollut helppo, sillä ”haamukirjoittajan” tuli omaksua Outsiderin tyyli niin, ettei lukija huomaisi eroa kirjoittajien välillä. Marton Taiga kokeili sopivuuttaan tehtävään ja kirjoitti Outsiderina tarinan Kaksihuippuisen vuoren salaisuus (Kalle-Kustaa Korkin seikkailuja, 4/1958). Hänen kirjoitustyylinsä erosi kuitenkin liiaksi Haapakosken luomasta tyylistä.[21]

Loppuvuodesta 1958 nuori aloitteleva kirjailija Seppo Tuisku lähetti Haapakoskelle arvioitavakseen ensimmäisen näytteensä Korkin seikkailuista nimeltään Murhatehdas. Vaikka Haapakoski hyllytti tarinan lähti yhteistyö miesten välillä sujumaan. Tuisku omaksui Outsideriksi vaadittavan tyylin ja osoittautui kehityskykyiseksi. Ensimmäiset Tuiskun kirjoittamat sarjakirjat, jotka ilmestyivät keväällä 1959, olivat Pekka Lipposen seikkailuja numero 29 Et elä huomiseen Pekka ja Korkin seikkailuja numero 7 Öljygangsterin rippi. [22] [23]

Vuonna 1960 Tuisku kirjoitti jo yli puolet Lipposen ja Korkin seikkailuista. Haapakosken kuollessa Málagassa sydänhalvaukseen tammikuussa 1961 jatkoi Tuisku monen vuoden ajan yksinään Outsiderina ja kirjoitti kaikkiaan 123 kertomusta.[20]

Bibliografiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Atorox-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1947

  • Atorox, ihmisten valtias
  • Atorox Kuussa
  • Atorox Marsissa
  • Atorox Venuksessa

1948

  • Atorox Merkuriuksessa
  • Atoroxin paluu v. 2948

Pekka Lipposen seikkailuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Pekka Lipponen

Kalle-Kustaa Korkin seikkailuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kalle-Kustaa Korkki

Muuta tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[24]

  • Mustalais-suon arvoitus (1931), 190 sivua, Haapakoski
  • Madame Saahl'in salaisuus (1934) 181 s, Haapakoski
  • Keskiyön murha (1941), Karma-sarja, 192 s, Otava
  • Vihreä kummitus (1941), Karma-sarja, 156 s, Otava
  • Peli on menetetty (1941) Karma-sarja, 176 s, Otava
  • Ametistikruunu (1941), Karma-sarja, 179 s, Otava
  • Kuolema kulkee yöllä (1941) Karma-sarja, 149 s, Otava
  • Lasilinnan salaisuus (1941) karma-sarja
  • Viisi tikaria (1941), 216 s, Gummerus
  • Nuinnat nukkuvat (1942) Karma-sarja, 160 s, Otava
  • Talo Dzersinskajan varrella (1942), Karma-sarja, 142 s, Otava
  • Aavelaiva (1943), Karma-sarja, 144 s, Otava
  • Kiinalainen mysteeri (1943) Karma-sarja, 143 s, Otava
  • Sininen paperipallo (1943) Horna-sarja, 142 s, Lehtiyhtymä
  • Merirosvolaivurin aarre (1944), 158 s, Lehtiyhtymä
  • Egyptiläinen tuhkauurna (1944) Horna-sarja, 144 s, Lehtiyhtymä
  • Elävä ruumis (1944) Horna-sarja, 144 s, Lehtiyhtymä
  • Kostaja (1944), Horna-sarja, 156 s, Lehtiyhtymä
  • Johtolanka(1944), Horna-sarja, 159 s, Lehtiyhtymä
  • Valkoinen kobra (1944), Horna-sarja, 159 s, Lehtiyhtymä
  • Vakooja BZ 7 (1944), 160 s, Ajan-kuva
  • Tanssiva kummitus (1945),Horna-sarja, 160 s, Lehtiyhtymä
  • Punaisen härän hotelli (1945), 235 s, Mantere
  • Ben Huronin testamentti (1945) Korkin seikkailuja 1, 140 s, Lehtiyhtymä
  • Näkymätön murhaaja (1945) Horna-sarja, 158 s, Lehtiyhtymä
  • El Mooron salaisuus (1945), 159 s, Lehtiyhtymä
  • Temple-tornin vanki (1945), historiallinen trilogia 1, 397 s,Mantere
  • Aavekuningas (1946) historiallinen trilogia 2, 399 s, Mantere
  • Kruununtavoittelijat (1946), historiallinen trilogia 3, 295 s, Mantere
  • Valkoinen Lama (1946), Korkin seikkailuja 3, 150 s, Lehtiyhtymä
  • Sherlock Holmesin veljenpoika puuttuu asiaan (1946) Lyhyt novelli
  • Kilroy oli täällä (1947), 131 s, Mantere
  • Pyramidin vihreä nainen (1947), korkin seikkailuja 4, 111 s. Mantere
  • Rauniokaupunkin vanki (1948) Korkin seikkailuja 6, 158 s, Mantere
  • Pietari Suuren testamentti (1948) Karma-sarja, 171 s, Mantere
  • Ampiaisen arvoitus (1948) Karma-sarja, 157 s, Mantere
  • Pirunsaaren vanki (1948) Karma-sarja, 172, Mantere
  • Tutankhamonin kaulanauha (1948), 92 s, Mantere
  • Haaremin sankarit (1949), korkin seikkailuja 8, 110 s, Mantere
  • Kuka näistä kuudesta (nimellä William B. Harrow) (1949), 138 s, Tammi
  • Huuhkajalinnan kaviomarssi (1949), 108 s, Mantere
  • Keltainen varjo (1950), 164 s, Marjamaa
  • Purppurantekijä (1951)
  • Paksu-Bertta ja viidakon veijarit (1951), Korkin seikkailuja 11, 150 s, Mantere
  • Sammakkosaaren sokkeloissa (1952), Korkin seikkailuja 12, 124 s, Mantere
  • Salaisten paperien jäljillä (1953), Korkin seikkailuja 13, 229 s, Marjamaa
  • Outsiderin mukana Egyptissä (1954)
  • Kaikki eivät purnanneet (nimellä Antti Rokka) (1955)
  • Nuku, rakkaani, nuku (nimellä Rigor Morton) (1956), 167 s, Nide Oy
  • Kuolema pyramidin varjossa (nimellä Rigor Morton) (1956), 143 s, Nide Oy
  • Yhdeksän ristiä (1956), Yhden illan dekkari-sarja, 131 s, Nide Oy
  • Abiel tähdistälukija (2007) 300 s, Apali

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Facta2001, WSOY 1982, 5. osa, palsta 386
  2. Kukkola 1980. s. 109.
  3. Haiko, Kalevi: Kirjojen mies Viitattu 9.5.2012..
  4. Kukkola 1980. s. 109.
  5. Kukkola 1980. s. 108.
  6. Kukkola 1980. s. 67.
  7. Kukkola 1980. s. 69.
  8. Jokisalmi 2007. s. 27.
  9. Jokisalmi 2007. s. 29.
  10. Jokisalmi 2007. s. 33.
  11. Kukkola 1980. s. 133.
  12. Jokisalmi 2007. s. 47 - 48.
  13. Kukkola 1980. s. 120.
  14. Jokisalmi 2007. s. 109.
  15. Jokisalmi 2007. s. 116.
  16. Jokisalmi 2007. s. 70.
  17. a b Jokisalmi 2007. s. 73.
  18. a b Jokisalmi 2007. s. 74.
  19. Jokisalmi 2007. s. 61.
  20. a b Kukkola 1980. s. 129.
  21. Jokisalmi 2007. s. 96.
  22. Sjöblom 1985. 329.
  23. Sjöblom 1985. 334.
  24. Sjöblom 1985. 123 - 127.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]