Fredrik Gustaf Aminoff
Fredrik Gustaf Aminoff (2. elokuuta 1779 Joroinen - 15. huhtikuuta 1858 Joroinen) oli suomalainen majuri, kartanonomistaja, maanviljelijä ja teollisuuspatruuna.[1][2]
Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aminoffin vanhemmat olivat everstiluutnantti, Miekkaritarikunnan ritari Zakarias Vilhelm Aminoff ja Hedvig Catarina Brundert.[3] Hedvig Catarina Brundertin isä oli vänrikki Magnus Gustaf Brundert ja hänen äiti oli Birgitta Grotenfelt, joka oli Grotenfeltin aatelissuvun jäsen.[3]
Aminoffin ensimmäinen vaimo oli Anna Juliana Poppius, jonka kanssa hän sai kaksi tytärtä Hedvig Juliana Sofian ja Fredrika Vilhelminan.[1] Hedvig Juliana Sofia avioitui tohtori Christian Ferdinand Melartin kanssa.[1] Fredrika Vilhelmina avioitui hovioikeudenneuvos Carl Löfgrenin kanssa.[1]
Aminoffin toinen vaimo oli Maria Charlotta von Born, joka oli everstiluutnantti Carl Bernhard von Bornin ja Johanna Catharina Krogiuksen tytär.[1][2] Maria Charlotta kuului von Bornin aatelissukuun.[4]
Ruotsin armeija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aminoff ilmoittautui vapaaehtoisena Ruotsin armeijan palvelukseen vuonna 1788.[1] Hänet ylennettin kuljettajaksi vuonna 1790.[1] Aminoff valmistui kadetiksi Haapaniemen kadettikoulusta vuonna 1791.[1] Aminoff ylennettiin ylimääräiseksi vänrikiksi vuonna 1798, esikunnan vänrikiksi vuonna vuonna 1802, toiseksi luutnantiksi vuonna 1804 ja yliluutnantiksi vuonna 1805.[1] Hänet ylennettiin Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin majoitusmestariksi vuonna 1806. Aminoff osallistui Suomen sotaan Savon prikaatin majoitusmestarina.[5] Hän poistui majurin arvoisena armeijan palveluksesta marraskuussa 1808.[1] Venäjä oli tuolloin valloitanut Suomen Ruotsilta Suomen sodan aikana.
Savon rikkain mies ja Joroisten kuningas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aminoff ryhtyi sahayrittäjäksi, hevoskasvattajaksi, karjankasvattajaksi ja maanviljelijäksi uudessa Suomen suuriruhtinaskunnassa.[5]
Aminoff omisti Joroisniemen (ent. Braseborg) kartanon Joroisissa.[5] Joroisniemen kartano tunnettiin seuraelämän keskuksena.[5] Kartanon ylin kerros oli omistettu kokonaan juhlatilalle, jossa pidettiin juhlia, kutsuja, tanssiaisia ja teatteriesityksiä.[5]
Hän omisti Joroisniemen lisäksi Stendalin ratsutilan. Joroisniemen ja Stendalin ratsutiloilla oli lämminverisiä arabialaisia hevosia ja muutama englantilainen hevonen.[5]
Hän omisti puolet Leppävirran Oravinkosken sahasta.[5] Hän omisti kokonaan Juhanalan kartanon ja kartanon sahan.[5] Aminoff omisti Ala-Immolan ja Ala-Hovin maatilat Joroisissa.[5] Aminoff omisti Rouhialan kartanon Rantasalmella ja Kolkontaipaleen jauhomyllyn.[5]
Hänellä oli omaisuutta Joroisissa ja Joroisten ulkopuolella.[5] Hän omisti kartanoita, sahoja, myllyjä, osakkeita, venäläisiä obligaatioita.[5] Aminoff rahoitti Saimaan kanavan rakennustöitä ja hän sai vastineeksi obligaatioita.[5] Aminoffista tuli teollisuuspatruuna ja merkittävä maanomistaja.
Aminoff oli varakas, jonka takia häntä pidettiin Savon rikkaimpana miehenä.[5] Tarinan mukaan Aminoff olisi piilottanut raha-aarteen Joroisniemen kartanon maille.[5]
Aminoffia on kuvailtu omalaatuiseksi, ylpeäksi, itsepäiseksi, kiivaaksi, oikulliseksi ja anteliaaksi.[5]
Aminoffia kutsuttiin Joroisten kuninkaaksi.[6]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aminoff-suku
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j Aminoff nr 456 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 12.1.2024.
- ↑ a b Aminoffin aarteita Joroinen Music Festival – Joroisten Musiikkipäivät. Viitattu 12.1.2024.
- ↑ a b Aminoff nr 456 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 12.1.2024.
- ↑ Von Born nr 2083 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 12.1.2024.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Lappalainen, Hilkka: Aminoffin aarteita. Joroinen Music Festival, 2024. Joroinen Music Festival.
- ↑ Joroisniemen kartano Joroinen Music Festival – Joroisten Musiikkipäivät. Viitattu 12.1.2024.