Fredrik Gustaf Aminoff

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Fredrik Gustaf Aminoff (2. elokuuta 1779 Joroinen - 15. huhtikuuta 1858 Joroinen) oli suomalainen majuri, kartanonomistaja, maanviljelijä ja teollisuuspatruuna.[1][2]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aminoffin vanhemmat olivat everstiluutnantti, Miekkaritarikunnan ritari Zakarias Vilhelm Aminoff ja Hedvig Catarina Brundert.[3] Hedvig Catarina Brundertin isä oli vänrikki Magnus Gustaf Brundert ja hänen äiti oli Birgitta Grotenfelt, joka oli Grotenfeltin aatelissuvun jäsen.[3]

Aminoffin ensimmäinen vaimo oli Anna Juliana Poppius, jonka kanssa hän sai kaksi tytärtä Hedvig Juliana Sofian ja Fredrika Vilhelminan.[1] Hedvig Juliana Sofia avioitui tohtori Christian Ferdinand Melartin kanssa.[1] Fredrika Vilhelmina avioitui hovioikeudenneuvos Carl Löfgrenin kanssa.[1]

Aminoffin toinen vaimo oli Maria Charlotta von Born, joka oli everstiluutnantti Carl Bernhard von Bornin ja Johanna Catharina Krogiuksen tytär.[1][2] Maria Charlotta kuului von Bornin aatelissukuun.[4]

Ruotsin armeija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aminoff ilmoittautui vapaaehtoisena Ruotsin armeijan palvelukseen vuonna 1788.[1] Hänet ylennettin kuljettajaksi vuonna 1790.[1] Aminoff valmistui kadetiksi Haapaniemen kadettikoulusta vuonna 1791.[1] Aminoff ylennettiin ylimääräiseksi vänrikiksi vuonna 1798, esikunnan vänrikiksi vuonna vuonna 1802, toiseksi luutnantiksi vuonna 1804 ja yliluutnantiksi vuonna 1805.[1] Hänet ylennettiin Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin majoitusmestariksi vuonna 1806. Aminoff osallistui Suomen sotaan Savon prikaatin majoitusmestarina.[5] Hän poistui majurin arvoisena armeijan palveluksesta marraskuussa 1808.[1] Venäjä oli tuolloin valloitanut Suomen Ruotsilta Suomen sodan aikana.

Savon rikkain mies ja Joroisten kuningas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aminoff ryhtyi sahayrittäjäksi, hevoskasvattajaksi, karjankasvattajaksi ja maanviljelijäksi uudessa Suomen suuriruhtinaskunnassa.[5]

Aminoff omisti Joroisniemen (ent. Braseborg) kartanon Joroisissa.[5] Joroisniemen kartano tunnettiin seuraelämän keskuksena.[5] Kartanon ylin kerros oli omistettu kokonaan juhlatilalle, jossa pidettiin juhlia, kutsuja, tanssiaisia ja teatteriesityksiä.[5]

Hän omisti Joroisniemen lisäksi Stendalin ratsutilan. Joroisniemen ja Stendalin ratsutiloilla oli lämminverisiä arabialaisia hevosia ja muutama englantilainen hevonen.[5]

Hän omisti puolet Leppävirran Oravinkosken sahasta.[5] Hän omisti kokonaan Juhanalan kartanon ja kartanon sahan.[5] Aminoff omisti Ala-Immolan ja Ala-Hovin maatilat Joroisissa.[5] Aminoff omisti Rouhialan kartanon Rantasalmella ja Kolkontaipaleen jauhomyllyn.[5]

Hänellä oli omaisuutta Joroisissa ja Joroisten ulkopuolella.[5] Hän omisti kartanoita, sahoja, myllyjä, osakkeita, venäläisiä obligaatioita.[5] Aminoff rahoitti Saimaan kanavan rakennustöitä ja hän sai vastineeksi obligaatioita.[5] Aminoffista tuli teollisuuspatruuna ja merkittävä maanomistaja.

Aminoff oli varakas, jonka takia häntä pidettiin Savon rikkaimpana miehenä.[5] Tarinan mukaan Aminoff olisi piilottanut raha-aarteen Joroisniemen kartanon maille.[5]

Aminoffia on kuvailtu omalaatuiseksi, ylpeäksi, itsepäiseksi, kiivaaksi, oikulliseksi ja anteliaaksi.[5]

Aminoffia kutsuttiin Joroisten kuninkaaksi.[6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j Aminoff nr 456 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 12.1.2024.
  2. a b Aminoffin aarteita Joroinen Music Festival – Joroisten Musiikkipäivät. Viitattu 12.1.2024.
  3. a b Aminoff nr 456 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 12.1.2024.
  4. Von Born nr 2083 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 12.1.2024.
  5. a b c d e f g h i j k l m n o p Lappalainen, Hilkka: Aminoffin aarteita. Joroinen Music Festival, 2024. Joroinen Music Festival.
  6. Joroisniemen kartano Joroinen Music Festival – Joroisten Musiikkipäivät. Viitattu 12.1.2024.