Jaakko Salo

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jaakko Salo orkestereineen vuonna 1960. (Vasemmalta Seppo Rannikko, Erkki Seppä, Jaakko Salo ja Raimo Sarkio.)

Jaakko Elias Salo (22. helmikuuta 1930[1] Viipuri13. kesäkuuta 2002 Helsinki) oli suomalainen äänilevytuottaja, säveltäjä, kapellimestari ja sovittaja. Hän oli Suomen sodanjälkeisen musiikkimaailman keskeisimpiä vaikuttajia.

Ylioppilaaksi tultuaan Jaakko Salo opiskeli musiikkitiedettä Helsingin yliopistossa ja aloitti samaan aikaan muusikonuransa pianistina Ronnie Kranckin yhtyeessä. Vuosina 1956–1964 hänellä oli oma yhtye, jonka solisteina olivat Seija Karpiomaa ja Vieno Kekkonen. Hän toimi Scandia-yhtiön levytyspäällikkönä 1950-luvun lopulta alkaen, ja hän vaikutti Suomessa olennaisesti niin sanotun jazziskelmän kehitykseen. 1960-luvulla hän oli Jukka Virtasen, Aarre Elon ja Matti Kuuslan VEK-tuotantoryhmän tärkeä taustavoima. Scandian siirryttyä Finnlevyn omistukseen 1970-luvun alkupuolella Salo ryhtyi Finndisc-levy-yhtiön tuotantopäälliköksi. Salo oli Uuden iloisen teatterin perustajajäsen, ja hän toimi UIT:n revyiden käsikirjoittajana, musiikin sovittajana ja kapellimestarina vuosina 1979–2002. Hänellä oli merkittävä osa Juha ”Watt” Vainion laulutuotannossa tämän viimeisinä vuosina.

Peter von Bagh ja Ilpo Hakasalo ovat Iskelmän kultaisessa kirjassa luonnehtineet Jaakko Saloa suomalaisen kevyen musiikin ”harmaaksi eminenssiksi”. Salo ei juuri esiintynyt sooloartistina, mutta hän oli säveltäjänä, sovittajana ja pianistina merkittävä taustavaikuttaja. Esimerkiksi Olavi Virran levytykset ”Hopeinen kuu” ja ”Vihreät niityt” ovat Jaakko Salon sovittamia. Salo muokkasi monia Unto Monosen tangoja levytyskuntoon ja jopa yhdisteli Monosen sävelmäluonnoksia yhtenäisiksi kappaleiksi.

Jaakko Salo tunnetaan myös useiden Spede Pasasen elokuvien musiikista, joista tunnetuin on Uuno Turhapuro -elokuvien musiikki. Yhdessä Sauvo Puhtilan ja Eino Virtasen kanssa Salo ideoi "Saukki ja Oravat" -laulut, joissa Virtanen esiintyi Pikkuoravien ääninä ja Saukki omana itsenään. Salon iskelmätuotanto jäi suppeaksi hänen muiden työkiireidensä vuoksi.[2]

Ensimmäisen vaimonsa kuoltua Jaakko Salo avioitui vuonna 2001 pitkäaikaisen ystävänsä ja työtoverinsa, laulaja ja näyttelijä Marjatta Leppäsen kanssa. Salo menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen Helsingin Linnanmäen Peacock-teatterissa juuri ennen Magiaa mahantäydeltä -revyyn esitystä, jossa hänen oli tarkoitus olla kapellimestarina. [3]

Salanimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • E. Metsä
  • Elias Metsä

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Toimintakertomus vuodelta 2000 Elvis RY.
  2. Gronow, Pekka – Lindfors, Jukka – Nyman, Jake: Suomi soi 1: Tanssilavoilta tangomarkkinoille, s. 195. Helsinki: Tammi, 2004.
  3. Blåfield, Ville: Viihdemusiikin suuri setä Jaakko Salo kuoli. Ilta-Sanomat 14.6.2002, s. 28–29.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Henriksson, Juha: Musiikki: Jaakko Salo. Helsinki: Suomen jazz & pop -arkisto, 2014. ISBN 978-952-67401-7-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.