Radio tulee hulluksi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Radio tulee hulluksi
Ohjaaja Matti Kassila
Käsikirjoittaja Matti Kassila
Aarne Tarkas
Tuottaja Teuvo Tulio
Säveltäjä Tauno Marttinen
Kuvaaja Osmo Harkimo
Leikkaaja Teuvo Tulio
Lavastaja Kai Lappalainen
Pääosat Hannes Häyrinen
Ritva Arvelo
Uljas Kandolin
Kaarlo Halttunen
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Ensi-ilta 1. helmikuuta 1952
Kesto 95 min
Alkuperäiskieli suomi
Edeltäjä Radio tekee murron
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Radio tulee hulluksi on Matti Kassilan ohjaama elokuva vuodelta 1952. Se on vuotta aiemmin valmistuneen elokuvan Radio tekee murron jatko-osa.

Elokuvan ensi-ilta oli 1. helmikuuta 1952 Tampereella (Hällä). Sen ensimmäinen televisioesitys oli vasta 5. kesäkuuta 2007 Yle Teema -kanavalla, sillä Yleisradiolla ei ollut tätä aiemmin Teuvo Tulion tuottaman elokuvan esitysoikeuksia.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hurjien laskuvarjohyppy- ja murtoreportaasien jälkeen radiotoimittaja Toivo Teräsvuori pettyy, kun hänelle tarjotaankin juttukeikkaa maatalousnäyttelyssä. Sen sijaan Teräsvuori päättää radioteknikkoystävänsä Laakson kanssa tehdä radioraportin piilomikrofonin kanssa: hän menee kyselemään Kappeliin ihmisiltä erikoisia kysymyksiä nähdäkseen, mitä he reagoivat. Suunnitelma kuitenkin epäonnistuu, kun omituiset kysymykset herättävät väkijoukossa kalabaliikin.

Teräsvuorta aletaan epäillä hulluksi, eikä tilannetta helpota yhtään, että hänen on nähty puhuvan itsekseen. Paikalle kutsuttu poliisi toimittaa Teräsvuoren mielisairaalaan, jossa hän vain vitsailee tilanteelle. Vitsailu koituu kohtalokkaaksi, kun sairaalan tutkijat alkavatkin yllättäen epäillä, että hän todella on mielisairas. Teräsvuori pelästyy kuullessaan, mitä tutkimuksia hänelle aiotaan tehdä, ja päättää tehdä kaikkensa onnistuakseen karkaamaan mielisairaalasta. Elokuvassa nähdään cameoroolissa sen ajan nyrkkeilyn Euroopan mestari Elis Ask.

Arviot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva sai varsin myönteisiä arvioita monilta aikalaiskriitikoilta. Eugen Terttulan (Suomen Sosialidemokraatti) mukaan syynä oli se, että "parodia-aines, joka viime kerralla (elokuvassa Radio tekee murron) ainoastaan pilkahti näkyviin, on tällä kertaa hallitsevana". Jörn Donner (Vapaa Sana) kiittää, että elokuva "pyrkii älylliseen leikinlaskuun, [- - ja] huumori eroaa suuresti tavanomaisesta elokuvahuumorista, Rovaniemen markkinoitten törkeydestä".[1]

Moni kuitenkin paheksui mielisairaalan käyttöä parodian aiheena. Nimimerkki S-m (Hufvudstadsbladet) katsoi ettei ollut pelkästään mautonta vaan myös vahingollista, että esimerkiksi kaikki hoitajat ja lääkärit on tehty idiooteiksi.[1]

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Hannes Häyrinen  radioreportteri Toivo "Topi" Teräsvuori  
 Ritva Arvelo  radioreportteri Eila Teräsvuori  
 Uljas Kandolin  mielisairaanhoitaja Salomon Tillikka  
 Kaarlo Halttunen  ääniteknikko Leo Laakso  
 Arvo Lehesmaa  professori Piukka  
 Unto Salminen  tohtori Kirves  
 Yrjö Ikonen  selostusosaston päällikkö Ranta  
 Heikki Savolainen  mielisairaanhoitaja Puputti  
 Sakari Puurunen  tohtori Puukko  
 Leo Riuttu  käsikirjoittaja Nappinen  
 Oiva Sala  radiolainen  
 Kai Lappalainen  Ossi, radiolainen  
 Seppo Sariola  radiolainen  
 Tyyne Haarla  mielisairaalan pyykkäri  
 Rauha Rentola  kuulusteleva sairaanhoitaja  
 Artturi Laakso  keski-ikäinen mies ravintola Kappelissa  
 Kaarlo Wilska  mies kadulla  
 Rauni Luoma  nainen ravintola Kappelissa  
 Aino Mantsas  Houruniemen keskusneiti  
 Urho Seppälä  ravintola Kappelin hovimestari  
 Kaarlo Saarnio  taiteilija ravintola Kappelissa  
 Kauko Kokkonen  pidättävä poliisi  
 Varma Lahtinen  sairaanhoitaja  
 Teijo Joutsela  pidättävä poliisi  
 Irja Rannikko  tarjoilija ravintola Kappelissa  
 Elis Ask  nyrkkeilymestari  
 Keijo Komppa  sairaanhoitaja  

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Radio tulee hulluksi Elonet. , Lehdistöarvio, viitattu 10.1.2014