Eila Peitsalo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eila Peitsalo
Syntymäaika 17. huhtikuuta 1931
Syntymäpaikka Turku
Kuolinaika 7. joulukuuta 1997
Kuolinpaikka Helsinki
Merkittävät roolit Tanssi yli hautojen

Eila Peitsalo (17. huhtikuuta 1931 Turku7. joulukuuta 1997 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä, joka tuli tunnetuksi Suomen Kansallisteatterin ihasteltuna näyttelijänä sekä monista merkittävistä elokuvaosistaan. Hän oli Suomen Filmiteollisuuden vakituinen näyttelijä vuosina 1947-1954, ja teki pitkän uran Suomen Kansallisteatterissa, kunnes jäi eläkkeelle 1987.

Perhetausta ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eila Peitsalon vanhemmat olivat turkulainen talonhoitaja, myöhempi näyttelijä ja näytelmäkirjailija Ilmari Peitsalo ja teatterissa kuiskaajana toiminut Ida Miettinen. Eila suoritti kansakoulun ja keskikoulun Turussa. Valmistuttuaan ylioppilaaksi 17-vuotiaana vuonna 1948 hän sai lehti-ilmoituksen kautta jo ensimmäisen elokuvaosansa. Elokuvan Irmeli, seitsentoistavuotias naispääosaan Peitsalo kiinnitettiin, kun ohjaaja-tuottaja Toivo Särkkä oli aikaisemmin ihastunut hänen suoritukseensa elokuvassa Laulava sydän, joka oli Peitsalon ensiesiintyminen ja ensimmäinen pääosa filmissä. Turkulaiseen teatteriin Peitsalo löysi tien äitinsä kautta.

Tunnetuimmat roolinsa Peitsalo teki elokuvissa Irmeli, seitsentoistavuotias, epookkiromanssi Tanssi yli hautojen, Isäpappa ja keltanokka ja Yhden yön hinta. Mainituissa elokuvissa hän näytteli yleensä herkkää ja rakastuvaa nuorta kaunotarta tai pirteää ja vaaleaa seurapiirityttöä, mutta jälkimmäisessä hän teki poikkeuksellisen osan tummahiuksisena vamppina. Ensimmäisen elokuvaroolinsa Peitsalo teki 17-vuotiaana elokuvassa Laulava sydän (1948), ja viimeiseksi jäi Edvin Laineen ohjaama Akallinen mies (1986).

Eila Peitsalo opiskeli näyttelemistä muun muassa Ruotsissa Göteborgin kaupunginteatterin oppilaskoulussa vuosina 1948-49. Hän esiintyi Turun kaupunginteatterissa kunnes kiinnitettiin 1. heinäkuuta 1951 Suomen Kansallisteatterin näyttelijäkuntaan [1]. 1950- ja 60-luvuilla Peitsalo teki useita opintomatkoja muun muassa Saksaan, Itävaltaan, Puolaan ja Kreikkaan. Teatteriuransa aikana hänen rooliluettelonsa oli hyvin monipuolinen aina Prinsessa Ruususesta piikaan asti ja Kirsikkapuiston Anjaan ja kaikkea siltä väliltä. Kansallisteatterin kaikkien aikojen kauneimmaksi näyttelijäksi tituleeratun Eila Peitsalon viimeiseksi teatterityöksi jäi hoitajatar Porterin rooli näytelmässä Käärmeennahkatakki, jonka ensi-ilta oli Kansallisteatterissa 14. tammikuuta 1987.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eila Peitsalo oli naimisissa kuvaaja Pentti Unhon kanssa, jonka vanhemmat olivat elokuvaohjaaja Ilmari Unho ja näyttelijä Kaisu Leppänen. Pariskunta avioitui vuonna 1952 ja he saivat kaksi lasta: Jaana (1954) ja Juha (1957). Liitto päättyi eroon vuonna 1966.

Eila Peitsalo kuoli 66-vuotiaana vuonna 1997.

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Virkkunen, Urpo (toim.): Kuka on kuka TV:ssä. Helsinki: Otava, 1970.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä näyttelijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.