Toivo Kauppinen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Toivo Kauppinen
Henkilötiedot
Syntynyt 21. tammikuuta 1907[1]
Iisalmi, Suomi[1]
Kuollut 7. heinäkuuta 1987 (80 vuotta)[1]
Lahti, Suomi[1]
Kansalaisuus suomi
Ammatti lakimies, kirjailija, näytelmäkirjailija ja elokuvakäsikirjoittaja
Käsikirjoittaja
Palkinnot

Suomen näyttämötaiteen ansiomerkki, 1962 ja 1977[2]

Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Toivo Kauppinen (21. tammikuuta 1907 Iisalmi7. heinäkuuta 1987 Lahti) oli suomalainen kirjailija, näytelmäkirjailija ja elokuvakäsikirjoittaja. Elokuvakäsikirjoittajana Kauppinen käytti usein nimimerkkiä Topias; toinen hänen pseudonyyminsä oli Lauri Yrjänä.[1][2]

Nuoruus ja ura ennen poliota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauppinen kirjoitti ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulusta vuonna 1928 ja suoritti ylemmän oikeustieteen tutkinnon vuonna 1938. Ennen talvisotaa hän toimi avustajana asianajotoimisto Laki & Kiinteistössä (1937–1938) sekä lainopillisena avustajana Lahden huoltolautakunnassa (1940). Talvisodan jälkeen Kauppinen sairastui vakavasti polioon ja menetti liikuntakykynsä lähes kokonaan.

Ura kirjoittajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Invalidisoituminen ei kuitenkaan lannistanut Kauppista vaan hän jatkoi kirjoittamista, jonka oli aloittanut 1930-luvun alussa Turussa. Hänen ensimmäinen näytelmänsä Juristit maaliskuulla esitettiin Turun Teatterissa vuonna 1932 ja sotilasfarssi Rykmentin murheenkryyni vuonna 1934. Kauppinen kirjoitti usein varsin humoristisia romaaneja ja näytelmiä, mutta varsinaisen tuotteliaisuutensa hän esitti elokuvakäsikirjoittajana, kirjoittaen niin draamaa kuin komediaakin.

Kauppinen oli Juha Nevalaisen lisäksi toinen serkkunsa Edvin Laineen ”hovikäsikirjoittajista”. Laineelle hän kirjoitti muun muassa elokuvat Nokea ja kultaa (1945), Kultamitalivaimo (1947), Prinsessa Ruusunen (1949) ja Vihaan sinua – rakas (1951). Hieman kärjistäen voisi sanoa, että siinä missä Nevalainen hoiti Laineen ”vakavien” elokuvien käsikirjoittamisen, Kauppinen piti huolen ”kepeämmistä” elokuvista.

Kauppinen kirjoitti käsikirjoituksia myös Aarne Laineen (Kasarmin tytär, 1954, Kukonlaulusta kukonlauluun, 1955) Ville Salmisen (Rion yö, 1951, Mitäs me taiteilijat, 1952) ja Matti Kassilan (Professori Masa, 1951) elokuviin.

Koko käsikirjoittajan uransa aikana Kauppinen pysyi Suomen Filmiteollisuuden palveluksessa. Fenno-Filmin tuottama Kultainen kynttilänjalka (1946) oli ainoa poikkeus.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ihmeellinen taskukello, kilpailusatu. Suomen kirja, Helsinki 1944
  • Koti puiston varrella, romaani. Aura, Turku 1944
  • Näkymätön liekki, romaani. WSOY 1945.
  • Sinisen lähteen taikuri, satuja. Karisto 1946
  • Taikalennokki, kuvitus Eero E. Nurmela. Kuvataide, Helsinki 1946
  • Seikkailu kadonneessa kaupungissa, nuorisokertomus. Karisto 1947
  • Kaupunkini kellot, näytelmä. 1961-1962
  • Kuninkaanpäivä Anianpellossa, näytelmä. 1970
  • Lahtelaista perinnettä lahtelaisten kertomana. Lahden säästöpankki 1981

Nimimerkillä Teppo Kauppo:

  • Kukkiva juhannus : leppoisa romaani kauniin kesäpäivän tunnelmista. Karisto 1944
  • Nuoren kaupungin ihmisiä : leikillinen romaani kunnon ihmisistä. Karisto 1944
  • Kirurgin naamioima mies, jännitysromaani. Karisto 1945
  • Väkevämpi rakkaus, romaani. Karisto 1945
  • Palava muotokuva, romaani. Karisto 1946
  • Teatterikummitus, jännitysromaani. Lehtiyhtymä, Helsinki 1947
  • Rakas Iines, leikillinen romaani. Karisto 1948
  • Viaton Aatami, romaani. Karisto 1953
  • Vanhan pöllön puu, lastenkirja, kuvitus Helga Sjöstedt. Kuvataide, Helsinki 1956

Nimimerkillä Topias:

  • Juristit maaliskuulla, näytelmä. 1932
  • Rykmentin murheenkryyni, 3-näytöksinen sotilasfarssi. 1933-1934
  • Serenaadi sotatorvella, näytelmä. 1935
  • Kolme toverillista matkustajaa, radiokuunnelma. 1936
  • Neropatti, näytelmä. 1938
  • Nostomiehen lotta, näytelmä. 1941
  • Aprillityttö : 2-näytöksinen pienoisfarssi, Virkistysohjelmistoa VII 2; Valistusupseerin ohjelmistoa 14/1942. Propaganda-Aseveljet, Helsinki 1942
  • Aseveli puhemiehenä, radiokuunnelma. 1942
  • Niinisalon motissa : kevyt romaani RUK:n ensimmäisen sotakurssin ajalta v. 1940. Söderström 1942
  • Nostomiehen lotta : kertomus samannimisen näytelmän pohjalta. Söderström, 1942
  • Sinäpä vasta korpraali : 1-näytöksinen pienoisfarssi, Virkistysohjelmistoa VII 10; Valistusupseerin ohjelmistoa 24/1942. Propaganda-Aseveljet, Helsinki 1942
  • Kansanedustajan vihtori, näytelmä. 1943
  • Kuolleen talon salaisuus, radiokuunnelma. 1943
  • Pää pimeässä ikkunassa, radiokuunnelma. 1943
  • Tulkaa vaimoksi isällemme, näytelmä. 1943
  • Eläköön Lahti : kaupungin 40-vuotisesitys, näytelmä. 1945
  • Maailman mukavin perhe : yksinäytöksinen näytelmä. Tammi 1945
  • Se ihmeellinen polku : yksinäytöksinen huvinäytelmä. Tammi 1945
  • Kyläkavaljeerit : 3-osainen huvinäytelmä. Karisto 1946
  • Lusiina Erinomainen, näytelmä. 1947, ilmestyi 1952 nimellä Oikein palkintominiä
  • Tuiki rehellinen puhemies : yksiosainen hupailu. Karisto 1947
  • Kenraalinmorsian, näytelmä. 1948-1949
  • Kullanetsijät : kaksinäytöksinen näytelmä. Karisto 1950
  • Savon sulttaani, näytelmä. 1951
  • Oikein palkintominiä : kolminäytöksinen huvinäytelmä. Karisto 1952
  • Yllätys tavaratalossa, näytelmä. 1952-1953
  • Ei ikinä : yksinäytöksinen huvinäytelmä. Karisto 1954
  • Vääpeli Mynkhausen, näytelmä. 1955
  • Eteenpäin, Gloria!, romaani. Karisto 1956
  • Kyyhkysen häkki, näytelmä. 1956-1957
  • Mestarin morsian, näytelmä. 1957-1958
  • Isännän ääni, näytelmä. 1958
  • Mies polttopisteessä, näytelmä. 1958-1959
  • Tapani Löfvingin sormus, näytelmä. 1958-1959

Elokuvakäsikirjoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Toivo Kauppinen Biografiasampo. Viitattu 2.7.2019.
  2. a b Toivo Kauppinen Elonetissä

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kauppinen, Toivo Kirjasampo.fi - kirjallisuuden verkkopalvelu. Viitattu 27.9.2018.