Aadolf Halme

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee fiktiivistä hahmoa. Kansanedustaja Adam (Aatu) Halmetta käsittelee artikkeli Adam Halme.
Aadolf Halme
Luoja(t) Väinö Linna
Näyttelijä(t) Kalevi Kahra
Heikki Nousiainen
Ensiesiintyminen Täällä Pohjantähden alla -romaanit
Henkilötiedot
Koko nimi Aadolf Aleksander Halme
Sukupuoli mies
Asuinpaikka Pentinkulma
Suhteet
Puoliso(t) Emma Halme

Aadolf Aleksander Halme,[1] kutsumanimeltään Aatu, on kuvitteellinen hahmo Väinö Linnan romaanisarjassa Täällä Pohjantähden alla. Hän työskentelee räätälinä.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Halme oli alun perin orpo huutolaispoika, josta kuitenkin sijoitustalon emäntä piti huolta. Nuori Aatu oli kätevin passaripoika aikoihin ja oppi kutomaan sukkaakin, vähät naureskelusta välittäen. Emäntä keksikin toimittaa pojan räätälin oppiin, jossa menestys odotti; aikaa tosin kului vuosia ja kiertomatka mestarilta toiselle oli joskus rankka. Halme kohosi tavallista tietä oppipojasta kisälliksi ja lopulta mestariksi. Lisäksi hän keräsi kaiken mahdollisen tiedon kirjoista ja ilmaisista yleissivistävistä luennoista.[2] Vähään tyytyvänä hän säästi niukat tulonsa tarkkaan – jopa niin tarkkaan, että hänen kuolemansa jälkeen tarpeettomina myytyjen räätälintyökalujen joukossa oli kaksi ompelukonetta.

Räätälimestarina ja säästöineen hän palasi kotikylään mennäkseen naimisiin kylän pitojenlaittajan Emman kanssa, joka rakasti häntä ja kunnioitti miehensä oppineisuutta. Halmeet rakensivat talon Kylä-Pentiltä ostetulle tontille, mutta jäivät lapsettomiksi. Halme ottikin sittemmin Leppäsen Valentin kasvattipojakseen. Räätäliä Valentista ei tullut, mutta hänen luonteeseensa vaikutti voimakkaasti Halmeen ajatusmaailma ja käytös.

Halme on ruumiiltaan heikompi kuin monet muut Pentinkulman asukkaat eikä muutenkaan sovellu tekemään raskasta työtä. Niinpä Otto Kivivuori, joka johtaa Koskelan uuden pärekaton naulaustalkoita, komentaakin Halmeen tekemään pärekimppuja köyteen ”kun on oppinut solmujakin tekemään”.[3]

Pentinkulmalla Halmetta pidetään herrasmiehenä. Moni porvarillista ajattelutapaa edustava henkilö suhtautuu häneen aluksi mielenkiinnolla, mutta perehdyttyään sosialismiin hänestä tulee monen porvarin vihamies.

Halme ajaa sivistyneenä ihmisenä valistusta myös Pentinkulmalle ja osallistuu kansakoulun perustamiseen. Koulun rakennustöissä hän tutustuu sosialisti Hellbergiin, joka saa Halmeenkin lukemaan sosialistisia kirjoituksia. Halmeen sosialismi kehittyy kuitenkin varsin idealistiseksi (eritoten hänen tutustuttuaan teosofiaan), kun taas Hellberg on käytännönläheisempi. Myöhemmin Halme on mukana vapaapalokunnan perustamisessa, ja palokunnantalo perustetaan paronin vuokraamalle maalle. Pentinkulman työväenyhdistys kokoontuu ensin palokunnantalossa, kunnes paronin närkästys pakottaa yhdistyksen rakentamaan työväentalon.

Halme on mukana perustamassa Pentinkulmalle työväenliikettä. Hän teki työväenyhdistykselle lipunkin, johon Otto Kivivuori puolestaan veisti varren.

Toiminta sisällissodan aikana ja kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosialismin ajatukset leviävät kyläläisten keskuudessa synnyttäen lakkoilua ja väkivaltaisuuksia. Halme vetäytyy sivuun yhdistyksen toiminnasta sen muuttuessa rauhanomaisesta aseelliseksi. Halme kuitenkin palaa yhdistyksen toimintaan sodan aikana velvollisuudentunnosta. Vaikka Halme kannattaa väkivallattomuutta ja vastustaa punaisia ääriaineksia sisällissodan aikana, tuomitsevat valkoiset hänet kuolemaan sodan jälkeen. Pääsyyte on paronin murha, vaikka Halmeella ei ole mitään tekemistä asian kanssa – päinvastoin: selvitellessään tapahtunutta hän vilustuu hengenvaarallisesti ja on oikeudessa kuolemaisillaan keuhkokuumeeseen. Pahin todistaja häntä vastaan on Töyryn emäntä, joka syyttää häntä ”pääkiihottajaks joka kaikki murhat villitsi vaikka kuolemansairas olikin” – emännän sokaisee katkeruus miehensä Kalle Töyryn murhasta, joka oli Uuno Laurilan yksityiskosto.

Kirjan toisessa osassa Halme teloitetaan ampumalla ja hänet haudataan joukkohautaan.

Halmeen muisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun hänen leskensä Emma kuolee vähän ennen talvisotaa, kunnallisjärjestö päättää että Emma saisi ne hautajaisjuhlallisuudet, jotka alun perin oli tarkoitettu itse Halmeen osaksi. Näin tehdäänkin, ja muun muassa Akseli Koskela ottaa viimeisen kerran elämässään osaa poliittiseen toimintaan kantaessaan yhtenä kuudesta miehestä Emman arkkua.

Talvisodan jälkeen, kun joukkohauta siunataan, laskee Janne Kivivuori työväenyhdistyksen seppeleen lisäksi myös henkilökohtaisen seppeleen Halmeelle, joka oli ollut orpopoika.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Elokuvasovitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halmetta esittää Edvin Laineen ohjaamassa Täällä Pohjantähden alla -elokuvassa Kalevi Kahra. Timo Koivusalon ohjaamassa Täällä Pohjantähden alla -elokuvassa Halmetta esittää Heikki Nousiainen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Linna, Väinö: Täällä Pohjantähden alla (1. osa). WSOY, 2001 (27. painos).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Linna 2001, s. 41
  2. Linna 2001, s. 40–41
  3. Linna 2001, s. 28–29