Sensuuri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee julkaisujen ennakkotarkastusta. Sensuuri on myös yhtye.
Sensuuritoimisto Japanissa vuonna 1938.

Sensuuri on valtion viranomaisten tai muun tahon suorittama suullisten, kirjallisten tai kuvallisten esitysten tarkastus, jonka läpäisy on edellytys julkaisun levitykselle tai julkiselle esittämiselle.[1][2] Sensuurilla voidaan tarkoittaa myös jonkin tietyn tekstin, kuvan tai vastaavan jättämistä julkaisematta.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rooman keisarit käyttivät 100-luvulla jaa. vastustajiensa vaientamiseen sensuuria. Tiberiuksen aikana kirjailija Cremutius Cordus joutui oikeuteen kirjoitettuaan, että Julius Caesarin murhaajat Marcus Junius Brutus ja Gaius Cassius olivat viimeiset todelliset roomalaiset. Kaikki tämän kirjailijan teokset määrättiin hävitettäviksi. Tosin kirjailijan tytär onnistui piilottamaan ja säilyttämään yhden teoksen. Diocletianuksen aikana 300-luvun alussa pyrittiin nitistämään kristinusko tuhoamalla kristillisiä tekstejä ja teloittamalla ihmisiä, jotka piilottelivat niitä. Melko pian tämän jälkeen kristinuskosta tuli valtauskonto, jolloin sensuuri iski käänteisesti kyntensä entisten valtauskontojen teksteihin. Vallanpitäjien ja uskontojen vaihtumisesta huolimatta sensuuri pyrki jatkuvasti tuhoamaan Ovidiuksen eroottisen runoelman Rakastamisen taito, mutta silti se säilyi nykyaikaan saakka.[3]

Euroopassa sensuuri voimistui 1500-luvulla kirjapainotaidon yleistyessä, ja sen otti käyttöön myös katolinen kirkko. Pian sen jälkeen valtiovalta otti käyttöön ennakkotarkastusjärjestelmän hallitsijoiden kannalta epämieluisten ajatusten ilmaisun estämiseksi. Sensuuria myös vastustettiin valistuneissa piireissä. Englannissa ennakkosensuuri poistettiin jo vuonna 1695.[4]

Neuvostoliitossa vuoden 1936 perustuslaki kielsi puhelin- , lennätin- ja postisensuurin, mutta käytäntö oli toinen. Kirjeposti avattiin ja kirjeeseen lyötiin sensuuriviranomaisen leima, ennen kuin se toimitettiin vastaanottajalle. Sensuuri ulottui myös kaunokirjallisuuteen, vaikka perustuslaki takasi kansalaisille painovapauden.[5] Ennakkosensuuri Neuvostoliitossa poistettiin vuonna 1961, mikä oli helpotus ulkomaankirjeenvaihtajille, koska heidän ei enää tarvinnut odottaa uutiselleen tarkastajan julkaisulupaa.[6]

Internet-sensuuri voi kohdistua esimerkiksi pornografiaan, torrenteihin, sosiaaliseen mediaan, uutismediaan tai ulkomaisiin verkkosivustoihin.[7] Esimerkiksi Yhdysvalloissa on Trumpin ja Bidenin presidenttikausien aikana määrätty sosiaalisen median palveluja rajoittamaan koronaviruspandemiaan ja vaalien rehellisyyteen liittyviä viestejä.[8][9]

Itsesensuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Itsesensuuri

Itsesensuurissa kustantamot rajoittavat itse toimintaansa. Sanalla viitataan myös pidättymiseen sellaisten ajatusten ilmaisemisesta, joita pidetään valtion kannalta arkaluonteisina.[10] Laajempi itsesensuurin määritelmä on omien tekojen tai lausuntojen rajoittaminen välttyäkseen muiden loukkaamiselta tai ärsyttämiseltä ilman, että tätä olisi virallisesti ilmoitettu välttämättömäksi.[11]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. sensuuri. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2022.
  2. a b Iso sivistyssanakirja. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30879-X.
  3. Vallejo, Irene: Papyrus : Kirjan katkeamaton tarina, s. 500–508. Suomentanut Taina Helkamo. Helsinki: Kustantamo S&S, 2021. ISBN 978-951-52-5194-7.
  4. Suomalainen tietosanakirja 7, reun–tamm. Espoo: Weilin + Göös, 1993. ISBN 951-35-4478-8.
  5. Tuominen, Arvo: Kremlin kellot. Muistelmia vuosilta 1933-1939, s. 214-217. Tammi, 1957.
  6. Käki, Matti & Kojo, Pauli & Räty, Ritva: Mitä Missä Milloin 1967. Kansalaisen vuosikirja, s. 265. Otava, 1966.
  7. Internet Censorship in 2022: The Impact of Internet Restrictions Security.org. Viitattu 26.4.2022.
  8. Jacob Gershman: Judge Orders Biden Officials to Limit Contact With Social-Media Companies The Wall Street Journal. 4.7.2023. Viitattu 6.7.2023.
  9. Jim Salter: Judge limits Biden administration in working with social media companies 4.7.2023. The Associated Press. Viitattu 6.7.2023.
  10. Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja. 3. tarkistettu ja päivitetty painos. Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X.
  11. Cambridge Advanced Learner's Dictionary Cambridge University Press. Arkistoitu 21.2.2009. Viitattu 10.6.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]