Siirry sisältöön

Borovoi

Wikipediasta
Tämä artikkeli käsittelee Karjalan Borovoita. Komin Borovoista on eri artikkeli.
Borovoi
Боровой
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Borovoi

Koordinaatit: 64°37′N, 32°14′E

Valtio Venäjä
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Kalevalan piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi taajama
 – Hallinnon tyyppi maalaiskunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 3 146 km²
Väkiluku (2024) 1 306
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)







Borovoin maalaiskunta Kalevalan kansallisen piirin kartalla, Ala-Kuittijärven ja Nuokkijärven välissä.

Borovoi (ven. Борово́й) on taajama ja maalaiskunta Karjalan tasavallan Kalevalan piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Tširkkakemijoen länsirannalla 141 kilometriä piirin keskuksesta Uhtuasta kaakkoon. Taajama on Kalevalan piirin toiseksi suurin asutuskeskus.[1]

Vuoden 2024 väestönlaskennan mukaan Borovoin kunnassa oli 1 306 asukasta.[2] Borovoin taajama on kunnan ainut asutuskeskus.[3]

Maantiede ja asutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Borovoin kunnan pinta-ala on 3 146 neliökilometriä[4]. Se rajoittuu luoteessa Kalevalan piirin Luusalmen ja koillisessa Jyskyjärven, idässä Belomorskin piirin Sosnavitsan ja etelässä Mujejärven piirin Lietmajärven kuntiin sekä lännessä Kostamuksen kaupunkipiirikuntaan[5]. Pinta-alasta valtaosa on metsää ja vesialuetta[6].

Seutu kuuluu Länsi-Karjalan ylänköön[7]. Kunnan alueella virtaavat muun muassa Tširkkakemijoki, Pizma, Lahna, Kama, Lotka ja Ovrija. Suurimmat järvet ovat Nuokkijärvi, Ala-Kuittijärvi, Kenttijärvi, Koivajärvi, Piismajärvi (ven. Pizmajarvi), Melkkijärvi (Melg) ja Puštosjärvi. Kunnassa on useita hyödyntämättömiä mineraaliesiintymiä.[8]

Borovoin taajama on kunnan ainoa asutuskeskus[4]. Entinen Piismalahden (ven. Pizmaguba) kylä Nuokkijärven rannalla on rekisteröity puutarhapalsta-alueeksi[9]. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kunnan asukkaista 60 % on kansallisuudeltaan venäläisiä, 17 % karjalaisia, 14 % valkovenäläisiä ja 4 % ukrainalaisia[10].

Paikkakunta on saanut alkunsa vuonna 1959 perustetusta metsäteollisuuspiiristä. Vuonna 1964 sinne vedettiin rautatie ja samalla taajama sai nimen Borovoi. Vuosina 1969–1991 sillä oli kaupunkimaisen taajaman status.[1]

Liikenne, talous ja palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Borovoin kautta kulkee Kepan ja Kostamuksen välinen maantie, jolta haarautuvat paikallistiet Luusalmelle ja Piismalahteen. Taajamasta on linja-autoyhteydet Uhtualle ja Petroskoihin. Suojärven ja Jyskyjärven välisellä rautatiellä on Borovoin tavara- ja matkustaja-asema. Taajamassa on kaksi huoltoasemaa.[11]

Taajaman tärkein yritys on Jyskyjärven metsätalous[1]. Palveluihin kuuluu lastentarha, keskikoulu, kulttuuritalo, kulttuuri- ja urheilukeskus, kirjasto museoineen, piirisairaala, yleisönpalvelukeskus, posti, pankki, kahvila ja joukko kauppoja. Taajamassa on ortodoksinen kirkko.[12]

  1. a b c Karelija: entsiklopedija. Tom 1, s. 176. Petrozavodsk: Petropress, 2007. ISBN 978-5-8430-0123-0
  2. Tšislennost postojannogo naselenija Rossijskoi Federatsii po munitsipalnym obrazovanijam na 1 janvarja 2024 goda (xlsx) 1.1.2024. Rosstat. Arkistoitu 3.5.2024. Viitattu 13.4.2025. (venäjäksi)
  3. Zakon Respubliki Karelija "O gorodskih, selskih poselenijah v Respublike Karelija" (vain arkisto) cntd.ru. Arkistoitu 22.2.2020. Viitattu 13.4.2025. (venäjäksi)
  4. a b Generalnyi plan, s. 3.
  5. Generalnyi plan, s. 9.
  6. Generalnyi plan, s. 46.
  7. Generalnyi plan, s. 10.
  8. Generalnyi plan, s. 13–15.
  9. Generalnyi plan, s. 16, 30.
  10. Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella) std.gmcrosstata.ru. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 20.2.2014. (venäjäksi)
  11. Generalnyi plan, s. 22–23.
  12. Generalnyi plan, s. 24–27.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]