Huhtikuu
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Pari hassua lähdettä pitkässä artikkelissa. Omia tutkimuksia? |
Huhtikuu on gregoriaanisessa ja juliaanisessa kalenterissa vuoden neljäs kuukausi. Huhtikuussa on 30 päivää. Maaliskuu edeltää huhtikuuta, ja sitä seuraa toukokuu.
Huhtikuun nimestä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huhtikuun suomalainen nimi on johdettavissa metsätöistä, kun keväällä kaadettiin havupuukaski eli huhta.
Huhtikuun latinankielinen nimi Aprilis tullee verbistä aperio, joka tarkoittaa "avata" – puiden silmut avautuvat tässä kuussa ainakin etelämpänä Euroopassa, ja Lounais-Suomessakin ensimmäiset koivut availevat silmujaan yleensä jo kuun viimeisinä päivinä.
Huhtikuun ensimmäinen päivä on monessa länsimaisessa kulttuurissa tunnettu aprillipäivä, jolloin toisten huijaaminen huumorimielessä eli aprillipilojen kertominen on perinteisesti sallittua.
Huhtikuun sääolot Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huhtikuu on pohjoisella pallonpuoliskolla jo hyvin valoisa kuukausi, yöt ovat päiviä selvästi lyhyempiä, mutta etenkin Etelä-Suomessa vielä täysin pimeitä. Elokuussa on melko lailla yhtä pitkät päivät. Kuitenkin lämpötilat ovat elokuuta suuresti alempia, vaikka aurinko lämmittää ja valaisee yhtä paljon kuin elokuussa. Tämä johtuu siitä, että huhtikuussa vielä kylmä, juuri lumen alta paljastunut maa alkaa vasta imeä itseensä lämpöä ja ilmakehä reagoi pidentyneisiin päiviin pienellä viivellä. Elokuussa kovimpien helteiden jo mentyä maa ja vesistöt sen sijaan luovuttavat runsaasti lämpöä ja vaikuttavat siten ilmastoon nostaen ja tasaten lämpötiloja sekä hidastaen kylmenemistä.
Keskilämpötila
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huhtikuun keskilämpötilat vaihtelevat eri puolilla Suomea. Vantaalla huhtikuun keskilämpötila on noin +3,5 °C, Lahdessa noin +3 °C, Tampereella noin +2,5 °C, Kuopiossa noin +1 °C, Oulussa noin 0 °C ja Sodankylässä noin –2,5 °C.[2] Tyypillinen päivälämpötila huhtikuun alussa on Etelä-Suomessa noin 4–5 °C ja kuun lopulla noin 10 °C.lähde? Selkeinä öinä lämpötila tippuu huhtikuussa usein pakkaselle Etelä-Suomessakin. Pohjois-Suomessa huhtikuun alussa on yleensä päivisin pikkupakkasta ja kuun lopulla tyypillisesti jo rajusti vaihdellen 0–10 °C lämmintä ja öisin on lähes poikkeuksetta pakkasia.lähde? Suomen säähistorian aikaisin hellelämpötila, 25,5 °C, mitattiin 27. huhtikuuta 1921.[3] Helteen esiintyminen Suomessa jo huhtikuussa on siis hyvin harvinaista.
Huhtikuun alussa säät ovat Suomessa tyypillisesti sumuisia ja pilvisiä loskasäitä, kun taas kuun lopulla aurinkoisia ja kuivia säitä. Vuorokausien keskilämpötila nousee eniten kuun lopulla, jolloin toisinaan koetaan melko korkeitakin päivälämpötiloja. Kylminä pysyvät yöt alentavat kuitenkin loppukuun keskilämpötilaa.
Lumipeite
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lapissa lumipeite on suurimmillaan huhtikuun alussa, Etelä-Suomessa samaan aikaan lumet sulavat jo hurjaa vauhtia pois, tosin Ahvenanmaalla maa on jo huhtikuun alkuun mennessä paljas. Etelärannikolta ja lounaasta lumipeite katoaa lopullisesti yleensä huhtikuun ensimmäisellä viikolla, Etelä-Suomen sisämaassakin, esimerkiksi Lahden seudulta huhtikuun 10. päivän tienoilla. Jyväskylästä ne häviävät lopullisesti yleensä kuun puoliväliin mennessä, ja Oulusta kuun viimeisellä viikolla. Lapista lumipeite lähtee lopullisesti vasta toukokuun aikana.
Kevään eteneminen Suomessa huhtikuussa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lapissa huhtikuussa on jo leutoa, useimmiten pikkupakkasta, tai vain muutama lämpöaste. Etelä-Suomessa tyypilliset päivälämpötilat nousevat kuun alulle tyypillisestä neljästä lämpöasteesta kuun lopun reiluun kymmeneen lämpöasteeseen. Silti yöpakkaset ovat etelässäkin tavallisia kuun lopullakin, ja niitä esiintyy etenkin selkeinä öinä. Lapissa lumipeite alkaa huhtikuun lopulla pienentyä ja ensimmäiset pälvet ilmaantuvat aurinkoisille paikoille.
Lintujen kevätmuutto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muuttolinnuista suurin osa saapuu Suomeen huhtikuun aikana, Lapin perukoille usein etelää jonkin verran myöhemmin. Suurin osa vesilinnuista on jo huhtikuun alussa saapunut Etelä-Suomeen. Samaan aikaan saapuvatkin jo seuraavana peipot, kottaraiset ja rastaat. Lintujen kevätmuutto on näyttävä tapahtuma. Peipon kaikille tuttu laulaminen alkaa Etelä-Suomessa noin huhtikuun 5.–10. päivän tienoilla ja pohjoisempana hieman myöhemmin. Mustarastaan liverrystäkin on tyypillistä kuulla Etelä-Suomessa tähän aikaan vuodesta, tyypillisesti mustarastas laulaa auringon nousun tienoilla ja auringon laskiessa. Huhtikuu on myös monien pöllöjen kiima-aikaa, ja esimerkiksi lehtopöllöt huhuilevat ahkerasti huhtikuisina öinä, Etelä-Suomessa huhuilu alkaa usein jo maaliskuulla. Huhtikuun alussa vielä paljaat, osittain vielä lumen peittämät Etelä-Suomen metsät täyttyvät linnunlaulusta, pohjoisessa näin käy aina etelää hieman myöhemmin. Monet suomalaiset talviunta tai horrosta nukkuneet eläimet heräilevät huhtikuussa, esimerkiksi karhu, siili, lepakko, nokkosperhonen, raatokärpänen ja mantukimalainen.
Sammakkoeläinten kutu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sammakoiden kutu tapahtuu Etelä-Suomessa huhtikuulla siten, että sammakot aloittavat kutemisen kuun alkupuolella lammikoiden tulviessa lumien sulamisvesistä ja rupikonnat ja viitasammakot vasta kuun lopulla. Etelä-Lapissa sammakko pääsee aloittamaan kudun usein vasta vapun tienoilla.
Kasvit ja hyönteiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kasvimaailma ja hyönteismaailmakin heräävät huhtikuussa nopeasti, varsinkin etelässä. Huhtikuun ensimmäisen puoliskon aikana lentonsa aloittavat Etelä-Suomessa huhtiyökkönen, sitruunaperhonen, neitoperhonen ja nokkosperhonen, jotka ovat talvehtineet aikuisina. Tällöin maa on usein vielä lumen peitossa, mutta aurinko lämmittää. Ensimmäisten kukkivien kukkakasvien, kuten leskenlehtien, näsiän, sinivuokon ja pajujen kukinta ajoittuu Etelä-Suomessa huhtikuun jälkimmäiselle puoliskolle, heti kun lumet ovat sulaneet. Samoihin aikoihin kukintansa aloittavat etelässä lepät. Pähkinäpensas on usein kasvupaikoillaan etelärannikolla aloittanut kukintansa jo maaliskuun lopulla. Leppä ja pähkinä tulevat kumpikin lehteen vapun jälkeen, vaikka kukinta tapahtuukin jo paljon aikaisemmin. Etelä-Suomen sinivuokko aloittaa kukintansa usein jo lumien lähdettyä, mutta ennen puiden lehteentuloa, yleensä huhtikuun 20. päivän jälkeen. Etelä-Suomen vähänkin lehtomaiset metsät täyttyvät juuri ennen toukokuun alkua valkovuokoista ja ojat rentukoista. Samoihin aikoihin ensimmäiset pensaat alkavat tulla lehteen ennen puita ja pajut, esimerkiksi huhtikuunpaju, kukkia. Koivu aloittaa kukintansa ja lehteen tulonsa lounaassa ja etelärannikolla niin ikään huhtikuun viimeisinä päivinä.
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huhtikuu on maaliskuun ohella Suomessa kuiva kuukausi, ja useimmiten hyvin aurinkoinen, pilvisiä päiviä on usein niukasti. Tästä huolimatta huhtikuussa on tulvia lumien sulamisvesien johdosta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lisätietoa maalauksesta englanniksi
- ↑ gaisma.com (englanniksi)
- ↑ Lämpötilaennätyksiä, Ilmatieteen laitos
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Huhtikuu Wikimedia Commonsissa
Kuukaudet |
---|
tammikuu | helmikuu | maaliskuu | huhtikuu | toukokuu | kesäkuu heinäkuu | elokuu | syyskuu | lokakuu | marraskuu | joulukuu |