Jonas Lie

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo kirjailijasta. Quislingin hallituksen ministeristä kerrotaan artikkelissa Jonas Lie (poliitikko).
Jonas Lie vuonna 1904

Jonas Lauritz Idemil Lie (6. marraskuuta 1833 Hokksund – 5. heinäkuuta 1908) oli norjalainen kirjailija. Hänen kirjansa kuvaavat pohjoisen luontoa ja ihmisiä, merta sekä perhe-elämää.[1] Suomalaisessa kirjallisuudessa Lien vaikutusta voi nähdä Teuvo Pakkalan teoksissa.lähde?

Lie on tapana luokitella yhdeksi norjalaisen kirjallisuuden "neljästä suuresta" Henrik Ibsenin, Bjørnstjerne Bjørnsonin ja Alexander Kiellandin ohella.[1]

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jonas Lie syntyi Pohjois-Norjassa sijaitsevassa Hokksundissa. Viisi vuotta pojan syntymän jälkeen Lien isä nimitettiin poliisiksi Tromssaan, ja siellä Lie vietti kuusi elämäänsä eniten vaikuttanutta vuotta.[1]

Lie lähetettiin Fredriksværnin laivastokouluun, mutta huono näkö sai hänet luopumaan merielämästä. Hän siirtyi Bergenin latinakouluun opiskelemaan ja vuonna 1851 lukemaan lakia Kristianian yliopistoon,[1] jossa hän tutustui Henrik Ibseniin ja Bjørnstjerne Bjørnsoniin.lähde? Lie valmistui vuonna 1857 ja alkoi pian sen jälkeen toimia lakimiehenä Kongsvingerissa, Mjøsa-järven ja Ruotsin välissä sijaitsevassa kaupungissa.[1]

Konsvingerissa ei ollut paljon asiakkaita, joten Liellä oli aikaa kirjoittaa sanomalehtiin, ja hänestä tuli Kristianian lehtien uuttera avustaja. Hänen esikoisteoksensa oli runoteos, joka ilmestyi vuonna 1866 eikä saavuttanut suurta suosiota.[1] Neljän seuraavan vuoden aikana Lie omistautui lähes yksinomaan sanomalehtityöhön tehden kovasti töitä ansaitsematta paljoakaan, mutta hänen kirjoitustaitonsa ja tyylinsä kehittyivät, mikä oli hyödyksi hänen uransa jatkon kannalta.lähde? Vuonna 1868 Lie ajautui metsäkeinottelun takia henkilökohtaiseen konkurssiin ja joutui ottamaan suuren lainan, jota velkaa hän maksoi loppuelämänsä. Hän muutti takaisin Kristianiaan.[1]

Vuonna 1870 Lie julkaisi Den Fremsynte -teoksen, voimakkaan merestä ja taikauskosta kertovan tarinan, joka kuvaa hänen lapsuudenseutujaan. Siitä tuli hänen kirjallinen läpimurtonsa.[1] Seuraavina vuosina Lie kävi uudelleen Nordlandissa ja matkusti Finnmarkiin.lähde?

Saatuaan pienen matkarahan Nordlandin-matkansa jälkeen Lie suuntasi Roomaan.[1] Jonkin aikaa hän asui Pohjois-Saksassa ja muutti sitten Baijeriin, mutta vietti talvet Pariisissa. Vuonna 1882 Lie piipahti Norjassa mutta palasi sitten Keski-Eurooppaan. Hän viipyi ulkomailla vuoden 1893 kevääseen asti, jolloin hän asettui asumaan Holskogeniin, lähelle Kristiansundia. Sen jälkeen alkoi hänen tuotteliain kirjailijakautensa.lähde?

Jonas Lie kuoli Stavernissa 5. heinäkuuta 1908.

Kunnianosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lie sai 1870-luvulla Pyhän Olavin ritarikunnan ansiomerkin.[1]

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f g h i j Aaslestad, Petter & Rottem Øystein: Jonas Lie Store norske leksikon. 16.5.2023. Viitattu 2.7.2023. (norjaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jonas Lie.


Kansainväliset
Kansalliset
Tieteilijät
Taiteenala
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jonas_Lie&oldid=21964906”