Jonas Lie (poliitikko)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jonas Lie
Jonas Lie (NS).jpg
Poliisiministeri
1940–1945
Tiedot
Syntynyt 31. joulukuuta 1899
Kristiania (nyk. Oslo), Norja
Kuollut 11. toukokuuta 1945 (45 vuotta)
Skallum, Bærum, Norja
Kansalaisuus norjalainen
Puolue Nasjonal Samling
Koulutus juristi

Jonas Lie, kirjailijanimi Max Mauser, (31. joulukuuta 1899 Kristiania (nyk. Oslo), Norja11. toukokuuta 1945 Skallum, Bærum, Norja)[1] oli norjalainen poliisi ja rikoskirjailija, joka toimi poliisijohtajana ja -ministerinä toisen maailmansodan aikaisessa miehitetyn Norjan nukkehallinnossa.

Lien isoisä oli tunnettu kirjailija Jonas Lie, ja isä oli kirjailija ja toimittaja Erik Lie. Lie oli ensimmäisen maailmansodan aikana sotakirjeenvaihtajana Saksan rintamalla, mikä loi pohjan hänen myöhemmälle saksalaismielisyydelleen. Hän suoritti Norjassa sotakoulun ja oikeustieteellisen tutkinnon. Toimittuaan muutaman vuoden asianajajana hän siirtyi vuonna 1930 poliisiksi ja työskenteli Statspolitiet-erikoisyksikössä, kunnes se lakkautettiin 1937. Lie osallistui useisiin kansainvälisiin komennuksiin, ja hän muun muassa saattoi Norjasta vuonna 1936 karkotetun kommunistijohtaja Lev Trotskin Meksikoon. Talvisodan aikana hän komensi poliisin tiedustelua Kirkkoniemessä lähellä Neuvostoliiton rajaa.[1] Lie kuului jo 1930-luvulla Vidkun Quislingin perustamaan kansallissosialistiseen Nasjonal Samling -puolueeseen, mutta erosi siitä vuonna 1935.[2]

Lie julkaisi ensimmäisen romaaninsa vuonna 1924, mutta varsinaisen menestyksen hän saavutti vuodesta 1932 alkaen salanimellä Max Mauser julkaisemillaan rikosromaaneilla,[1] joista yksi on suomennettu nimellä Hai seuraa laivaa ja palkittu pohjoismaisessa salapoliisiromaanikilpailussa[3].

Kun Saksa huhtikuussa 1940 miehitti Norjan, saksalaismielisen hallituksen koonnut Quisling nimesi Ruijassa oleskelleen Lien ministeriksi, mutta Lie halusi mieluummin jatkaa vastarintaa. Hän muutti mielensä, kun saksalaiset korvasivat pian Quislingin ensimmäisen hallituksen omalla miehityshallinnollaan. Lie nimitettiin aluksi Saksan yhteyshenkilöksi Norjan poliisissa. Syyskuussa 1940 hän liittyi uudelleen Nasjonal Samlingiin.[1] Quisling nimitti Lien 25. syyskuuta 1940 perustamansa väliaikaisen valtioneuvoston poliisiasioiden valtioneuvokseksi, ja Lie oli tästä alkaen nukkehallituksen alaisten poliisivoimien ylin johtaja. Kun Quislingin valtioneuvosto 2. helmikuuta 1942 muutettiin virallisesti Norjan hallitukseksi, Lie jatkoi poliisiministerinä.[2] Tässä ominaisuudessa hän muun muassa perusti uuden pahamaineisen valtiollisen poliisin, osallistui Norjan juutalaisten vainoamiseen ja toimiin Norjan vastarintaliikettä vastaan sekä järjesti poliisikomentaja Gunnar Eilifsenin teloituksen. Hänen on sanottu olleen Quislingin jälkeen nukkehallinnon toiseksi näkyvin johtaja ja eräs vihatuimmista. Lie ryhtyi myös norjalaisten SS-vapaaehtoisjoukkojen komentajaksi ja osallistui Saksan armeijan mukana taisteluihin Balkanilla keväällä 1941, Leningradin rintamalla ja Suomessa syksyllä 1942.[1][2] Hän sai 1. luokan rautaristin.[2] Lie johti Ruijan evakuointia yhdessä J. A. Lippestadin kanssa syksyllä 1944.[1]

Sodan päätyttyä Saksan antautumiseen Lie aavisti kuolemantuomion odottavan, ja hän vetäytyi yhdessä ministeritovereidensa Sverre Riisnæsin ja Henrik Rogstadin kanssa Akershusin maaseudulle tehdäkseen itsemurhan. Lien kuolinsyy on epäselvä, sillä hänen ruumiistaan ei löydetty ulkoisia vammoja. Kuoleman on oletettu aiheutuneen stressin ja kroonisten sairauksien yhdistelmästä.[1]

Suomennettu teos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hai seuraa laivaa (En hai fölger båten), julkaistu tekijänimellä Max Mauser, Otava, 1939.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Ivo de Figueiredo: Jonas Lie - NS-politiker (norjaksi) Norsk biografisk leksikon 2014. Viitattu 27.8.2017.
  2. a b c d Mirko Harjula: Saksan liittolaiset toisessa maailmansodassa 1939–1945 – poliitikkojen ja sotilaiden elämäkertoja, s. 155–156, 324. Books on Demand 2009. Google Books
  3. Kansalliskirjasto

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]