Tellervo Laurila

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tellervo Laurila (o.s. Killinen, 26. tammikuuta 1887 Kuopio7. tammikuuta 1960 Helsinki) oli suomalainen oopperalaulaja ja kirjallisuuden suomentaja.

Tellervo Laurilan isä oli kansanedustaja Kustaa Killinen ja äiti Tilta Killinen, ja hän oli naimisissa professori K. S. Laurilan kanssa.[1][2]

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Arthur Schmitzler : Ennustus y. m. novelleja. Otava 1913
  • Jonas Lie : Kun rautaesirippu laskee ; suom. Tellervo ja K. S. Laurila. Otava 1913
  • Karl Schönherr : Onnen lapsi y. m. kertomuksia ; suom. Tellervo ja K. S. Laurila. Kirja, Helsinki 1916
  • Helena von Racowitza : Erään kuuluisan naisen elämä : Lassallen rakastetun muistelmia ; suomentanut Tellervo Laurila ; esipuheella varustanut K. S. Laurila. Kirja, Helsinki 1917
  • Jonas Lie : Komendantin tyttäret : romaani ; suom. Tellervo ja K. S. Laurila. Otava 1917, 2. painos 1933
  • Elinor Glyn : Oikea syy. 2. painos Karisto 1922 (alkuteos The Reason Why)
  • Elsa Lindberg-Dovlette, Prinsessa Mirza Riza Khan : Haaremin ristikon takaa : pohjoismaalainen nainen itämaalaisen puolisona. Kirja, Helsinki 1925, 3. painos 1926, 4. painos 1933
  • P. G. Wodehouse : Huimapää Jill : romaani. Otava 1934 (alkuteos Reckless Jill)
  • J. B. Priestley : Hyvät toverukset 1-2 : romaani ; englanninkielisestä alkuteoksesta suom. Tellervo ja A.-K. Laurila.. Otava 1934 (alkuteos The Good Companions)
  • Marika Stiernsted : Intiaanikesä 39 : romaani. Aura, Turku 1945 (alkuteos Indiansommar 39)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. K. S. Laurila KirjastoVirma. Viitattu 16.7.2012.
  2. Aikalaiskirja 1934 artikkelit Killinen, Ilmari ja Laurila, Kaarle Sanfrid. s. 316, 377. Otava 1933