Elinor Glyn
| Elinor Glyn | |
|---|---|
Elinor Glyn |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. lokakuuta 1864 Saint Helier, Jersey, Kanaalisaaret, Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta |
| Kuollut | 23. syyskuuta 1943 (78 vuotta) Chelsea, Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta |
| Kansalaisuus | Yhdistynyt kuningaskunta |
| Ammatti | kirjailija, elokuvakäsikirjoittaja, elokuvatuottaja |
| Vanhemmat | Douglas Sutherland ja Elinor Saunders |
| Puoliso | Clayton Louis Glyn (naim. 1892; k. 1915) |
| Lapset | Margot, Juliet |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | englanti |
| Tuotannon kieli | englanti |
| Aikakausi | 1900-luku, modernismi |
| Tyylilajit | romaani, elokuvakäsikirjoitus |
| Aiheet | yläluokka, rakkaus, seksi |
| Kirjallinen suuntaus | romanttinen viihde |
| Esikoisteos | The Visits of Elizabeth (1900) |
| Pääteokset | Three weeks (1907), The Visits of Elizabeth, (1900) His Hour (1910) |
Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|

Elinor Glyn, o.s. Sutherland (17. lokakuuta 1864 Saint Helier, Jersey, Kanaalisaaret, Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta – 23. syyskuuta 1943 Chelsea,Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta [1]) oli englantilainen kirjailija sekä elokuvakäsikirjoittaja ja elokuvatuottaja, jonka tuotanto keskittyy vuosiin 1900–1940.[2]
Hänet tunnettiin erittäin romanttisista tarinoistaan, joissa oli ylellisiä miljöitä ja epätodennäköisiä juonikuvioita.[3]


Suku ja koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elinor oli skotlantilaistaustaisen rakennusinsinööri Douglas Sutherlandin (1838–1865) ja Elinor Saundersin (1841–1937) nuorempi tytär. Saundersin äiti oli englantilais-ranskalaista sukua, joka oli asettunut asumaan Kanadaan. Hänen isänsä sanottiin olevan sukua lordi Duffusille.[4]
Isä kuoli Elinorin ollessa kolmen kuukauden ikäinen. Elinorin äiti palasi kotiseudulleen Guelphiin, Ontarioon, Kanadaan Elinorin ja hänen sisarensa Lucyn kanssa. Lucy eli Lady Duff Gordon (1863–1935) oli yksi Titanicin uppoamisen eloonjääneistä ja hänestä tuli kuuluisa haute couturier eli muotisuunnittelija, joka tunnettiin nimellä Lucile.[4]
Glynin äidin mentyä uudelleen naimisiin vuonna 1871, he palasivat Jerseyhin Englantiin Elinorin ollessa kahdeksanvuotias. Nuori ja varhaiskypsä Elinor luki ahkerasti kotinsa kirjaston kirjoja ja oli kiinnostunut Ranskan historiasta sekä mytologiasta. Vaikka hänellä ei ollutkaan muodollista koulutusta vahvan tahtonsa ja kotiopettajien kanssa kokemiensa ongelmiensa vuoksi, ystävät, kuten poliitikko lordi Curzon, lordi Milner ja filosofi F. H. Bradley, täyttivät myöhemmin hänen tietämyksensä aukot.[3] Elinor oli saanut opetusta yläluokan tavoissa isoäidiltään, joka oli aatelisen tytär ja joka kertoi kuinka tämän ranskalaiset sukulaiset pakenivat Ranskan vallankumousta.[5]
Myöhemmin hän kiinnostui mystiikasta ja romantiikasta. Nuorena tyttönä hän alkoi kirjoittaa ja pitää päiväkirjaa. Teini-ikäisenä ja alle kolmikymmentä vuotiana hän matkusti usein Manner-Eurooppaan ja sai paljon nuoria miespuolisia ihailijoita.[6]
Avioliitto ja kirjoittaja-uran alku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaikka Elinor Glyn oli lähtöisin vaatimattomista oloista, tai juuri siksi, hän aikoi löytää paikkansa yläluokassa. Romanttisen idealistinen 28-vuotias Elinor meni naimisiin essexiläisen maanomistaja ja asianajaja Clayton Louis Glynin (1857–1915) kanssa 27. huhtikuuta 1892. Muutaman vuoden ajan heidän elämänsä oli yltäkylläistä ja helppoa, ja heille syntyi kaksi lasta, Margot (1893 – 1966) ja Juliet (1898–1964),[4] jotka molemmat aikanaan menivät naimisiin aatelismiehen kanssa.
Toivuttuaan synnytyksen jälkeisestä masennuksesta Glyn oli päättänyt palata kirjoittamisen pariin ja käytti äidilleen lähettämiään kirjeitä pohjana teokselleen The Visits of Elizabeth (1900). Kirja on kirjoitettu siihen asti harvoin käytetyllä kirjallista keinolla eli kirjeromaanina. Naiivi ja viaton debytantti Elizabeth kirjoittaa sarjan kirjeitä äidilleen, joissa hän tarkastelee yhteiskuntaa ja salattuja suhteita. Tämä oli Glynin ensimmäinen kerta saada menestystä ja kuuluisuutta, kirja julkaistiin jatkokertomuksena The World -lehdessä. Hän oli kirjoittanut tätä ennen kauneus- ja muotiartikkeleita Scottish Life- ja Cosmopolitan -lehdille vuodesta 1897 lähtien. Glynin avioliitto Claytonin kanssa oli epäonnistunut yhteensopimattomuuden vuoksi, ja hän etsi lopulta seuraa ja romantiikkaa muualta, aristokratian parista.[4]

Romaanituotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hänen suosituin tuotantonsa on yläluokan seurapiirejä kuvaavaa romanttista viihdekirjallisuutta. Hänen esikoisteoksensa, kirjeromaani The Visits of Elizabeth ilmestyi kirjana vuonna 1900. Sitä ennen se oli julkaistu World-lehden jatkokertomuksena. Se koostui nuoren tytön äidilleen lähettämistä kirjeistä. Kirjeissä kuvailtiin eurooppalaisten aristokraattien heikkouksia ja naistenmiesten tekemisiä. Hänen terävä kykynsä havainnoida ympäristöään, jossa hän eli, näkyi teoksessa.[3]
Avioliiton ulkopuolista suhdetta nuoren miehen ja tätä vanhemman naimisissa olevan naisen kanssa kuvaava Three Weeks (1907, suom. Kolme viikkoa) nostatti valtavan sensaation, varsinkin koska sen sanottiin saaneen inspiraationsa Glynin suhteesta häntä 16 vuotta nuoremman lordi Alistair Innes Kerin kanssa. Se skandalisoi edvardiaanisen ajan aristokraatteja ja vaaransi Glynin aseman. Etonin sisäoppilaitoksen rehtori piti sitä moraalittomana ja kielsi sen koulun tiloissa, mutta lopulta kohu varmisti hänen nousunsa kuuluisuuteen.[4] Romaani on tarina kuvitteellisen Balkanin kuningattaren aviorikollisesta suhteesta englantilaisen miehen kanssa, josta syntyy vieläpä lapsi ja sitä luettiin laajalti että paheksuttiin.[3] Kirjasta tehtiin kolme elokuvaversiota, joista viimeiseen Three Weeks (1924, suom. Kolme viikkoa) Glyn muokkasi itse käsikirjoituksen. [1][3]
Venäjän keisarilliseen hoviin Pietariin sijoittuva romaania His Hour (1910) pidetään Glynin parhaimpiin teoksiin kuuluvana romanssina ja se toteutettiin erittäin tarkkanäköisellä tyylillä.[3] Vuonna 1916 hän kirjoitti romaanin The Career of Katherine Bush, ensimmäisen romaanin, jossa sankaritar ei ollut aristokraattista syntyperää. Vuoden 1916 jälkeen Glyn joutui kirjoittamaan pakon sanelemana, koska hän oli velkaantunut pahasti, ja hänen aviomiehensä oli kuollut vuonna 1915. [3]
Miehensä velkaantuessa pahasti ja menettäessä vähitellen omaisuuttaan vuodesta 1908 lähtien, Glyn onnistui julkaisemaan ainakin romaanin vuodessa elättääkseen itsensä ja perheensä sekä pitääkseen yllä elintasoaan. Häntä maalattiin ja valokuvattiin usein, ja hän rakasti kissoja. Hänestä on olemassa valokuva noin 67-vuotiaana poseeraamassa kahden kissansa kanssa, joista toinen on nimeltään Zadig ja toinen nimeltä Candide, kunnianosoituksena Voltairen näytelmälle Candide. Seurapiiritaiteilija Philip de Laszlo maalasi hänestä muotokuvan vuonna 1912, [4] jonka tilasi hänen rakastajansa lordi Curzon, joka lahjoitti Glynille maalauksessa näkyvät smaragdikorut.[7] Toinen, pienempi muotokuva on maalattu vuonna 1914 sekä vuonna 1927.
Glyn matkusti vuonna 1907 Yhdysvaltoihin, mikä inspiroi hänet kirjoittamaan romaanin Elizabeth visits America (1909). Hänellä oli suhde vuosina 1908–1916 entisen Intian varakuningas lordi Geoge Curzonin kanssa. Venäjän keisarillisen hovin kutsusta hän kirjoitti kuuman romanssin, joka sijoittuu vallankumousta edeltäneelle Venäjälle (His Hour, 1910).[4]
Seuraavat teokset olivat The Reason Why (1911) ja Halcyone (1912). Hän matkusti myös Espanjaan ja Unkariin, ja Espanjan ja Romanian kuningattaret lukivat hänen romaanejaan. The Career of Katherine Bush (1916) on paluu hänen kyynisyyteensä, jonka mukaan sosiaalinen asema on jotain, mitä voi opettaa tai ostaa, mutta se ei ole luonnollinen tila. Ensimmäisen maailmansodan aikana Glyn meni Ranskaan työskentelemään sotakirjeenvaihtajana. Hän oli vain yksi kahdesta naisesta, jotka olivat läsnä Versailles'n rauhansopimuksen allekirjoittamisessa vuonna 1919.[4]

Hollywood ja elokuvat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Proosan lisäksi Glyn kirjoitti 1920-luvulla Hollywoodissa elokuvien käsikirjoituksia ja hänen romaaniensa pohjalta on tehty paljon elokuvia.[2] Glyn osallistui elokuvien tekemiseen myös mm. tuottajana sekä ohjaajana.[8]
Vuonna 1920, miehensä kuoltua, hän muutti Hollywoodiin Los Angelesiin Kaliforniaan, missä hänen romaaniaan "The Great Moment" kuvattiin. Hän alkoi kirjoittaa käsikirjoituksia ja ohjata elokuvia ja oli keskeisessä roolissa Rudolph Valentinon tähteyteen nostamisessa. Hänestä tuli osa Hollywoodin sisäpiiriä. Käsikirjoittaja Anita Loos vitsaili: "Jos Hollywoodia ei olisi ollut olemassa, Elinor Glynin olisi pitänyt keksiä se."[4]
Vuonna 1920 hän aloitti uransa käsikirjoittajana Hollywoodissa, jossa useita hänen omia romaanejaan kuvattiin, kuten "Three weeks" ja "IT" (1927), jonka miljöö oli amerikkalainen. Elokuvaversiossa käytetystä sanasta ”IT” (engl. "Se", suomennettuna elokuvan nimi on "Jokin") käytettiin useiden vuosien ajan seksikkyyden synonyymiä.[3] Hän edisti Gloria Swansonin ja Clara Bow'n näyttelijänuraa tekemällä edellämainitusta kohtalokkaan, tyylikkään vampin ja jälkimmäisestä seksikkään "It-girl"in.
Koska hän ei kyennyt hallitsemaan raha-asioitaan Hollywoodissa sekä verotuksellisista syistä, hän palasi Englantiin vuonna 1929.[3] Englannissa hän tuotti ja ohjasi vuonna 1930 kaksi äänielokuvaa, jotka olivat taloudellisia ja taiteellisia katastrofeja.
Glyn matkusti edestakaisin Yhdysvaltojen ja Brightonin välillä ja asui jonkin aikaa Curzon Housessa Saltdeanissa. Hänen kirjansa "IT" (1927) toi Glynille vielä enemmän tuloja ja mainetta kuin "Three Weeks" koskaan. "The Third Eye " (1940) oli hänen viimeinen romaaninsa.[4]
Hänen omaelämäkertansa Romantic Adventure valmistui vuonna 1936.[3][4] Elinor Glyn kuoli lyhyen sairauden jälkeen Lontoossa osoitteessa Royal Avenue 39, Chelsea, 23. syyskuuta 1943.[4]


Suomennetut teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sinistä verta (The Reflections of Ambrosine), suom. Toivo Vallenius, Karisto 1916 Sarja: Naisten romaaneja 1
- Stella suom. Salme Setälä, Otava 1917 Sarja: Otavan 85 pennin kirjasto: 11
- Evangeline seikkailijattarena (The vicissitudes of Evangeline), suom. Mary Hämeen-Anttila, Karisto 1919 Sarja: Naisten romaaneja 18
- Kolme viikkoa suom. Tahvo Partio, Helsinki: Minerva 1920 – 2. filmikuvin varustettu p. Helsinki: Minerva 1925
- Kun hetki löi suom. Aito Kare, Helsinki: Minerva 1921
- Kenet rakkaus on valinnut suom. Aito Kare, Helsinki: Minerva 1922
- Guineveren rakkaus (Guinevere's lover), suom. J. V. Korjula, Karisto 1922 Sarja: Naisten romaaneja 22
- Oikea syy (The reason why), suom. Tellervo Laurila, Karisto 1922 Sarja: Naisten romaaneja 21
- Korkeata peliä suom. Aito Kare, Helsinki: Minerva 1923
- Mies ja tilaisuus (The man and the moment), suom. J. V. Korjula, Karisto 1924 Sarja: Naisten romaaneja 35
- Kun mies rakastuu suom Elsa Soini, Helsinki: Minerva 1924
- Suuri hetki, suom. Aito Kare, Helsinki: Minerva 1924
- Elisabet seikkailee Amerikassa suom. Aune Lindström, Helsinki: Minerva 1925
- Elisabetin tulo seuraelämään, suom. Aune Lindström, Helsinki: Minerva 1925
- Hänen armonsa sihteeri, suom. Aune Lindström, Helsinki: Minerva 1925
- Kun hetki lyö, Helsinki: Minerva 1925
- Kuusi päivää (Six days), suom. H. Vaaja, Minerva 1924 Minervan halpa lukemisto: 8
- Rakkauden jumalattaren suojatti suom H. Vaaja, Minerva 1925
- Rakkauden sokeus suom. Aune Lindström, Helsinki: Minerva 1926
- Seikkailijattaren päiväkirja suom. Inkeri Relander, Helsinki: Kustannus oy Suomi 1926
- Rakkaus on sokea, Helsinki: Kustannus oy Suomi 1927
- Tunne, jota sanotaan rakkaudeksi, Helsinki: Minerva 1926
- Ryppyjen kirja: miten poistan kasvoistani rypyt ja säilytän ne nuorina, Helsinki: Minerva 1927
- Kaunis Ambrosine, Otava 1927 Sarja: Tähtisarja 62
- Kunniansa hinnalla, Helsinki: Minerva 1927
- Rakkaus, Helsinki: Minerva 1928
- Kauneudenhoidon käsikirja, 4. p. Helsinki: Minerva 1930, 1.–2. p. nimellä: Ryppyjen kirja


Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elizabeth-sarja
- The Visits of Elizabeth (1900)
- Elizabeth Visits America (1909)
Three Weeks-sarja
- Three Weeks (1907)
- One Day (1909) (unauthorized sequel by an anonymous author)
- High Noon (1910) (unauthorized sequel by an anonymous author)
The Price of Things-sarja
- The Price of Things (1919), a.k.a. Family
- Glorious Flames (1932)

Yksittäiset romaanit
- The Reflections of Ambrosine (1902), a.k.a. The Seventh Commandment
- The Damsel and the Sage (1903)
- The Vicissitudes of Evangeline (1905), a.k.a. Red Hair
- Beyond the Rocks (1906)
- When the Hour Came (1910), a.k.a. His Hour, a.k.a. When His Hour Came
- The Reason Why (1911)
- Halcyone (1912) a.k.a. Love Itself
- The Sequence (1913) a.k.a. Guinevere's Lover
- The Point of View (1913)
- The Man and the Moment (1914)
- Letters to Caroline (1914) a.k.a. Your Affectionate Godmother
- The Career of Katherine Bush (1916)
- Man and Maid (1922)
- The Great Moment (1923)
- Six Days (1924)
- Love's Blindness (1926)
- Knowing Men (1930)
- The Flirt and the Flapper (1930)
- Love's Hour (1932)
- Sooner or Later (1933)
- Did She? (1934)
- The Third Eye (1940)

Kertomukset
- The Contrast and Other Stories (1913)
- "It" and Other Stories (1927)
- Saint or Satyr? and Other Stories (1933) as Such Men Are Dangerous
Proosa
- The Sayings of Grandmamma and Others (1908)
- Three Things (1915)
- Destruction (1918)
- The Elinor Glyn System of Writing volumes 1,2,3,4 (1922)
- The Philosophy of Love (1923), a.k.a. Love – what I think of It
- Letters from Spain (1924)
- This Passion Called Love (1925)
- The Wrinkle Book, Or, How to Keep Looking Young (1927), a.k.a. Eternal Youth
- The Flirt and the Flapper (1930)
- Romantic Adventure. Being the Autobiography of Elinor Glyn (1936)

Elokuvat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Three Weeks, ohjaus Perry N. Vekroff (1914, perustuu romaaniin Three Weeks)
- One Day, ohjaus Hal Clarendon (1916, perustuu romaaniin One Day)
- One Hour, ohjaus Edwin L. Hollywood ja Paul McAllister (1917, jatko-osa romaaniin Three Weeks)
- Három het, ohjaus Márton Garas (Unkari, 1917, perustuu romaaniin Three Weeks)
- The Reason Why [it], ohjaus Robert G. Vignola (1918, perustuu romaaniin The Reason Why)
- The Man and the Moment, ohjaus Arrigo Bocchi (UK, 1918, perustuu romaaniin The Man and the Moment)
- A Sphynx, ohjaus Béla Balogh (Unkari, 1918, perustuu romaaniin When the Hour Came)
- The Career of Katherine Bush, ohjaus Roy William Neill (1919, perustuu romaaniin The Career of Katherine Bush)
- Halcyone, ohjaus Alfréd Deésy (Unkari, 1919, perustuu romaaniin Halcyone)
- Érdekházasság, ohjaus Antal Forgács (Unkari, 1919, perustuu romaaniin The Reason Why)
- Beyond the Rocks, ohjaus Sam Wood (1922, perustuu romaaniin Beyond the Rocks)
- Six Days, ohjaus Charles Brabin (1923, perustuu romaaniin Six Days)
- Three Weeks, ohjaus Alan Crosland (1924, perustuu romaaniin Three Weeks)
- His Hour, ohjaus King Vidor (1924, perustuu romaaniin When the Hour Came)
- Man and Maid, ohjaus Victor Schertzinger (1925, perustuu romaaniin Man and Maid)
- Soul Mates, ohjaus Jack Conway (1925, perustuu romaaniin The Reason Why)
- Love's Blindness, ohjaus John Francis Dillon (1926, perustuu romaaniin Love's Blindness)
- It, ohjaus Clarence G. Badger (1927, perustuu novelliin It). Suomennettuna "Jokin".
- Mad Hour, ohjaus Joseph Boyle (1928, perustuu romaaniin The Man and the Moment)
- Red Hair, ohjaus Clarence G. Badger (1928, perustuu romaaniin The Vicissitudes of Evangeline). Suomennettuna "Punatukka".
- The Man and the Moment, ohjaus George Fitzmaurice (1929, perustuu romaaniin The Man and the Moment)
- Knowing Men, ohjaus Elinor Glyn (UK, 1930, perustuu romaaniin Knowing Men)
- The Price of Things, ohjaus Elinor Glyn (UK, 1930, perustuu romaaniin The Price of Things)
Käsikirjoittaja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1921: The Great Moment (ohjaus Sam Wood)
- 1922: The World's a Stage (ohjaus Colin Campbell)
- 1924: How to Educate a Wife (ohjaus Monta Bell)
- 1925: The Only Thing (ohjaus Jack Conway). Suomennettuna "Purppuraista rakkautta".
- 1927: Ritzy (ohjaus Richard Rosson)
- 1928: Three Weekends (ohjaus Clarence G. Badger). Suomennettuna "Koska nyt on lauantai-ilta".
- 1930: Such Men Are Dangerous (ohjaus Kenneth Hawks)
Ohjaaja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Knowing Men (UK, 1930)
- The Price of Things (UK, 1930)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Elinor Glyn Encyclopedia Britannica. 13.10.2022. Viitattu 16.10.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Glyn, Elinor”, Otavan kirjallisuustieto, s. 245. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X
- ↑ a b c d e f g h i j Elinor Glyn | Romantic Novelist, Novelist-Screenwriter, Screenwriter | Britannica www.britannica.com. Viitattu 13.9.2025. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l Elinor Glyn, Online Literature, viitattu 11.4.2021 (englanniksi)
- ↑ A love affair at Montacute House Great British Life. 23.3.2018. Viitattu 13.9.2025. (englanniksi)
- ↑ Elinor Glyn - Biography and Works. Search Texts, Read Online. Discuss. www.online-literature.com. Viitattu 13.9.2025.
- ↑ Natasha: Philip Alexius de Laszlo's Elinor Glyn 1912 www.jssgallery.org. Arkistoitu 12.5.2008. Viitattu 13.9.2025.
- ↑ Elinor Glyn – Women Film Pioneers Project wfpp.columbia.edu. Viitattu 2022-11-15 (englanniksi).
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Glyn, Anthony: Elinor Glyn: A Life. Doubleday & Company, 1955
- Hallett, Hilary A.: Inventing the it girl, How Elinor Glyn created the modern romance and conquered early Hollywood. Liveright Publishing Corporation, New York, 2022
- Barnett, Vincent L.: The novelist as Hollywood star: author royalties and studio income in the 1920s, Teoksessa: Film History, vol. 20, 2008, s. 281-293
- Barnett, Vincent L.: Picturization partners: Elinor Glyn and the Thalberg contract affair, Teoksessa: Film History, vol. 19, 2007 s. 319-329
- Morey, Anne: Elinor Glyn as Hollywood labourer, Teoksessa: Film History, vol. 18, 2006 s. 110-118
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Elinor Glyn IMDd:ssä
- Elinor Glynistä kertovia lehtileikkeitä Virtual History elokuva-portaalissa
- Elinor Glynistä maalattuja muotokuvia
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Elinor Glyn Wikimedia Commonsissa