Salme Setälä
Salme Setälä (vuosina 1919–1930 Cornér; 18. tammikuuta 1894 Helsinki – 6. lokakuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen asemakaava-arkkitehti, kirjailija ja suomentaja.[1]
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Salme Setälän vanhemmat olivat valtioneuvos Emil Nestor Setälä ja kirjailija Helmi Krohn. Hän pääsi ylioppilaaksi 1911 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1917.[2]
Setälä toimi aluksi piirtäjänä eri arkkitehtitoimistoissa. Hänellä oli vuosina 1925–1928 AC-niminen sisustustoimisto yhdessä arkkitehti Aili-Salli Ahde-Kjäldmanin kanssa.
Setälä oli yleisten rakennusten ylihallituksen palveluksessa ylimääräisenä arkkitehtina 1929–1954 ja toimistoarkkitehtina 1954–1961. Hän keskittyi kaavoitukseen ja laati yli kolmekymmentä rakennuskaavaa eri puolille Suomea. Hän kuului naisarkkitehtien Tuumastukki-kerhon ja Architectan perustajajäseniin [3].
Salme Setälän kirjalliseen tuotantoon kuului nuortenkirjoja, romaaneita, muistelmateoksia sekä sisustus- ja keittiönsuunnitteluoppaita.
Setälän puoliso oli vuosina 1919–1930 toimittaja Frithiof Cornér (1887–1953). Heillä oli kaksi lasta, joista vanhempi on taiteen maisteri Helmiriitta Honkanen.[1]
Setälän suunnittelemia rakennuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sodankylän virastotalo
Kirjallista tuotantoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Seitsemäs luokka. Kirjoittanut Salme Setälä. Kuvittanut Elsi Borg. Otava 1921.
- Pikun oma lelukirja: Kuvakirja. Piirtänyt Priska. WSOY 1922. (Nimimerkillä Priska.)
- Herrasväki Karhunen sekä muita juttuja hauskoihin kuviin. Kertonut Salme Setälä. Kansikuvan piirtänyt Elsi Borg. Otava 1924.
- Kasin musta kirja. Kuvittanut Elsi Borg. Otava 1924.
- Arpalippu. Holger Schildt, Helsinki 1926.
- Vanhat korvarenkaat. Otava 1927.
- Keskiyöstä keskipäivään. Otava 1928.
- Miten sisustan asuntoni. Otava 1929.
- Keittiön sisustus: aakkosellinen selostus. Otava 1931.
- Suuri partioretki: Kertomus. Tyttöjen kirjasto, Uusi sarja tyttöromaaneja 3. Otava 1933.
- Tuli on irti: Romaani. Gummerus 1933.
- Itsenäinen tyttö: Seikkailukertomus. Tyttöjen kirjasto, Uusi sarja 8. Otava 1934.
- Helsingin suomalainen yhteiskoulu 1886–1936. Julkaisutoimikunta A. A. Koskenjaakko ym. Matrikkelintoimittaja Salme Setälä. Otava 1936.
- Sangen tavallisia virkanaisia: Romaani. WSOY 1937.
- Aulis Oja: E. N. Setälän esivanhempia: E. N. Setälän syntymän 75-vuotispäiväksi 27.2.1939 julkaissut Salme Setälä. Akateeminen kirjakauppa, Helsinki 1939.
- Oma kotiapulainen: Ohjeita talousaskareissa. Kirjoittaneet Vilho Setälä ja Salme Setälä. Otava 1939.
- Oma vaatevartiani: Vaatteiden puhdistus-, värjäys- ja korjausohjeita joka kotia varten. Kirjoittaneet Salme Setälä ja Vilho Setälä. Otava 1939.
- Salaseura S.H.T.S.: Tyttöromaani. Tyttöjen kirjasto 35. Otava 1941.
- Kallioniemi – isänmaa: Muistelmia lapsuuden kesäkodin vieraskirjan taustalta. Suomen kirja, Helsinki 1945.
- Hiihtolomien hiihtoloma: Koululaiskertomus. Otava 1947.
- Kesämökin tositaruja: eläinsatuja. Kuvittanut Helmiriitta Setälä. Valistus 1947.
- Pete ja Pam ja Afrikka. Lapsille kertoeli Salme Setälä. kuvitti Helmiriitta Setälä. Valistus 1948.
- Pentin ja Riitan kesä: uusia kesämökin tositaruja. Kuvittanut Helmiriitta Setälä. Valistus 1951.
- Ailan uusi sisko: Tyttöromaani. Otava 1952.
- Ritva kirjoittaa Islannista. Valistus 1953.
- Nuori sanaseppä: Kertomus E. N. Setälän elämänpiiristä hänen lapsuusvuosinaan ja kouluaikanaan. Otava 1954.
- Eki ja Nunnu: Kahden pojan satumatka. Valistus 1959.
- Minä olen Marlene, kirjan sankari. Valistus 1960.
- Tilinteon hetki: Katkelma muutaman naisen elämästä. Otava 1962.
- E. N. Setälän suku: Heikki Sonnista E. N. Setälän lastenlasten lapsiin asti 1455–1962. Matrikkelin toimittanut Salme Setälä. Kokemäen Setälät, Helsinki 1964.
- Levoton veri: Kertoelma isäni E. N. Setälän ja äitini Helmi Krohnin nuoruudesta, esivanhemmista ja lapsuuteni kodista. WSOY 1966.
- Polusteekin koulussa: Opiskelua kymmenluvulla. Otava 1970.
- Kirjoitan pojalleni. WSOY 1971.
- Edit Polón 1863–1915 päiväkirjansa valossa. Esperanto-säätiö, Espoo 1972.
- Epäasiallinen kronikka viiden pääjohtajan ajalta. WSOY 1973.
- Pikkunallen uusi turkki: Tekoturkiksen käyttövihjeitä. Valokuvat Kai Nordberg. Piirrokset Salme Setälä. Otava 1985.
Suomennoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sidi Numan ja hänen hevosensa: 1001:n yön tarinoita. Otava 1911.
- Ernst Ahlgren: Rahaa: Romaani. Otava 1916.
- Elinor Glyn: Stella: Romaani. Otava 1917.
- E. T. A. Hoffmann: Pähkinänrusentaja ja hiirikuningas. Saksankielestä suomentanut Salme Setälä. Maximilian Liebenweinin piirtämin kuvin. Kariston nuorisonkirjoja 13. Karisto 1918. Julkaistu uudelleen nimellä Pähkinänsärkijä. Gummerus 1982. (Alkuteos: Nussknacker und Mausekönig.)
- Jacob Abbott: Rollo leikkimässä. Englanninkielestä suomentanut Salme Setälä. Kariston nuorisonkirjoja 11. Karisto 1918. (2. painos 1954.)
- paronitar Emmuska Orczy: Todellinen nainen: Romaani. Otava 1919.
- Augusta H. Seaman: Salainen seura. Englanninkielestä suom. Salme Setälä. Otava 1922.
- Stephen McKenna: Sonja. Otava 1922.
- Buffalo Billin seikkailuja: Haudan salaisuus. Suomentanut S. S. Mailta ja meriltä, Uusi sarja 2-3. Otava 1923.
- Gustaf Strengell: Kaupunki taideluomana: Silmäys historialliseen kaupunkirakennustaiteeseen. Otava 1923.
- Gustaf Strengell: Koti taideluomana: Esitys sisustustaiteen alkuperusteista. Otava 1923.
- Peter Rosegger: Poikavuosiltani. Suomentanut S. S. Mailta ja meriltä, Uusi sarja 4. Otava 1923.
- H. Sentis: Metsäkarhu. Suomentanut S. S. Mailta ja meriltä, Uusi sarja 7. Otava 1924.
- Peter Rosegger: Poikavuosiltani: 2. osa. Suomentanut S. S. Mailta ja meriltä, Uusi sarja 8. Otava 1925.
- Warner Fabian: Me nykyaikaiset. Englanninkielisestä 230 tuhannennesta painoksesta suomentanut Salme Setälä. Minerva, Helsinki 1926. (Alkuteos: Flaming Youth.)
- P. G. Wodehouse: Prinssi ja Betty. Kirsikkasarja 9. Otava 1926.
- William J. Locke: Jafferyn rakkaus. Englanninkielestä suomensi Salme Setälä. Minerva, Helsinki 1927.
- Warner Fabian: Kesälesket. Englanninkielestä suomensi Salme Setälä. Minerva, Helsinki 1927.
- Warner Fabian: Seurausten ulkopuolella. Englanninkielestä suomensi Salme Setälä. Minerva, Helsinki 1927. (Alkuteos: Sailors' Wives.)
- Johanna Spyri: Arto ja Markiitta. Suomentanut S. S. Nuorten kirjoja, Uusi sarja 13. Otava 1929.
- Gustaf Strengell: Rakennus taideluomana: Luonnos arkkitehtuurin ilmaisukeinoista. Otava 1929.
- Trygve Hjort-Johansen: Valkolokin pojat: Poikien seikkailuromaani. Nuorten kirjoja, Uusi sarja 18. Otava 1930. (2. painos 1959.)
- Trygve Hjort-Johansen: Valaanpyynti. Nuorten kirjoja, Uusi sarja 21. Otava 1932.
- Lena Larsson: Lasten nurkkaus. Suomentanut ja meidän oloihimme sovittanut Salme Setälä. WSOY 1963. (Alkuteos: Barnens vrå.)
Palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2. palkinto Oy Pirtin huonekalukilpailussa 1919
- Topelius-palkinto 1961
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Salme Setälä. Suomen arkkitehtuurimuseon arkkitehtiesittely.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Suominen-Kokkonen, Renja: ”Setälä, Salme (1894–1980)”, Suomen kansallisbiografia, osa 8, s. 852–854. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-449-5. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Salme Setälä. (Arkistoitu – Internet Archive) Arkkitehtuurimuseo.
- ↑ Ilmi Haapio: Architecta 1942–1952. Architecta.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Setälä, Salme hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
|