Siirry sisältöön

Kaarle Laurila

Wikipediasta
Kaarle Laurila.

Kaarle Sanfrid Laurila[1] (1. kesäkuuta 1876 Kalajoki – 15. syyskuuta 1947 Helsinki) oli suomalainen estetiikan tutkija, Helsingin yliopiston taidefilosofian professori ja Valvoja-lehden päätoimittaja.[2][3]

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaarle Laurilan vanhemmat olivat maanviljelijä Heikki Laurila ja emäntä Anna Kreeta Untinen. Hän pääsi ylioppilaaksi Oulun suomalaisesta lyseosta 1895 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1897, lisensiaatiksi 1903 ja tohtoriksi 1907. Hän teki lukuisia opinto- ja tutkimusmatkoja ulkomaille.[4][3]

Laurilan toimi saksan ja ranskan kielen opettajana tai lehtorina Sortavalan lyseossa 1900–1901 ja 1902–1904, Joensuun lyseossa 1901–1902, Turun suomalaisessa reaalilyseossa 1904–1908 ja Helsingin suomalaisessa lyseossa 1908–1929. Laurila oli saksan kielen ja kirjallisuuden opettajana Helsingin suomalaisessa jatko-opistossa 1910–1914 ja 1916–1917.[4][3]

Helsingin yliopistossa hän toimi taidefilosofian dosenttina 1910–1929 ja taidefilosofian henkilökohtaisena ylimääräisenä professorina 1929–1945. Hän oli myös Eteläpohjalaisen osakunnan inspehtori 1932–1935.[2][3]

Laurila toimi sanomalehtimiehenä Uuden Suomettaren ulkomaanosastossa. Hän oli Turun Sanomien perustajia ja kuului lehden toimitukseen. Valvojan toimituskunnan jäsen hän oli vuodesta 1910 alkaen ja hän oli lehden päätoimittaja 1911–1913. Vuosina 1918–1919 hän oli Berliinissä Suomen lähetystön sanomalehtiosastolla kirjoittaen Suomen oloja selvitteleviä kirjoituksia saksalaisiin lehtiin. Uuden Suomen toimituksessa Laurila oli 1919–1921 sekä sen jälkeen vielä lehden kirjallisuusosaston toimittajana. Laurila harjoitti vuodesta 1895 alkaen laajaa yleissivistyksellistä ja kansanvalistukselllsta luennoimistoimintaa sekä Helsingissä että muualla Suomessa.[3]

Laurila oli Suomen Laulun puheenjohtajana 1910–1912, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajana 1911–1913, Suomen Kansallisteatterin johtokunnan jäsenenä 1913–19l7, Kansanvalistusseuran toimikunnan jäsenenä 1914–1947 ja esimiehenä 1938–1947, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kaunokirjallisen valiokunnan jäsenenä 1914–1934, Kordelinin säätiön kaunokirjallisen jaoston jäsenenä alusta alkaen sekä vuodesta 1924 alkaen sen puheenjohtajana ja samalla säätiön hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana 1937–1945. Laurila oli valtion dramaattisen lautakunnan puheenjohtajana vuodesta 1931 ja Suomalaisen Taideakatemian jäseneneä vuodesta 1925 alkaen.[3][2][4]

Laurila oli Sveitsissä Genevessä 1924 perustetun kommunisminvastaisen järjestön Entente internationale anticommunisten perustajajäsen ja Suomen suojelusliiton pääasiamies 1923–1928.[5][3]

Laurila julkaisi lukuisia teoksia ja tutkimuksia humanistisen tieteen ja taiteen alalta, muun muassa Estetiikan historia ja Estetiikan peruskysymyksiä. Lisäksi hän julkaisi pari Ibsen-tutkimusta sekä Henri Bergson-tutkimuksen.[3]

Laurila oli naimisissa vuodesta 1910 lähtien oopperalaulaja Tellervo Killisen kanssa.[2]

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Versuch einer Stellungnahme zu den Hauptfragen der Kunstphilosophie. 1903 (Teoksen digitoitu versio Internet Archivessa
  • Hauptfragen der Kunstphilosophie. 1903
  • Nuorsuomalainen puolue ja uskonto: (esitelmä). Nuorsuomalainen puolue 1908
  • Kansallisuustaistelut Preussin puolalaisissa maakunnissa. Otava 1910
  • Miten Leo Tolstoin elämäntyötä on arvosteltava? WSOY 1910
  • Johdatus estetiikkaan, osa 1 Historiallinen osa. WSOY 1911
  • Puhumisesta. Kansanvalistusseura 1912, 2. painos nimellä Puhetaidon opas Tietosanakirja Osakeyhtiö, Helsinki 1920, 3. tark. ja kokonaan uud. painos nimellä Puhetaidon opas Otava 1929 (Teoksen 2. painos vuodelta 1920 digitoituna versona Internet Archivessa)
  • Kuuluisia puhujia ja puheita osa 1. Kansanvalistusseura 1913
  • Kuuluisia puhujia ja puheita osa 2. Kansanvalistusseura 1914
  • Suomalaisia puhujia ja puheita. Kansanvalistusseura 1915
  • Silmäys suomalaisen puhetaidon kehitykseen. Kansanvalistusseura 1915
  • Deutsche Gedichte / Eine Auswahl mit Wörterverzeichnis und Erläuterungen herausgegeben von K. S. Laurila. WSOY 1915
  • Kansa tienhaarassa. Otava 1918
  • Estetiikan peruskysymyksiä 1. (Sivistys ja tiede 3) Porvoo: WSOY, 1918. 2. tarkistettu ja osittain uusittu painos 1947
  • Estetiikan peruskysymyksiä 2. (Sivistys ja tiede 7) Porvoo: WSOY, 1919. 2. tarkistettu ja osittain uusittu painos 1947.
  • Kun Saksa sortui: muistelmia ja vaikutelmia Saksan luhistumisajalta 1918-19. WSOY 1920
  • Saksan mullistusajan miehiä : muotokuvia myrskyisen ajan valtiollisista toimihenkilöistä. Kustannusosakeyhtiö Kirja 1920
  • Inhimillisen suuruuden ongelma runouden valaistuksessa. Otava 1921
  • Miten totuutta on etsittävä? Otava 1921
  • Voiko yhteiskunta ajanpitkään nojautua terroriin? 1921
  • Kirjallisuus henkisenä valtana. Otava 1922
  • Ibsen ja politiikka. Otava 1922
  • Mitä meiltä puuttuu: hiukkasen valtiollista ja kansallista itsetarkastelua. Otava 1922
  • Politiikkaa ja poliitikoita: Valtiollisia kirjoitelmia ja tutkielmia. Otava 1922
  • Leo Tolstois politische Ansichten. Suomalainen tiedeakatemia 1923
  • Henrik Ibsenin suhde naisasialiikkeeseen. Otava 1924
  • Nykyaikaisen kommunismin opit. Otava 1924
  • Bidrag till belysning av Henrik Ibsens estetiska åskådning. Universitets forlaget, Oslo 1925
  • Puhe Suomen suojeluskuntaväelle. Otava 1926
  • Maanpuolustus meidän kaikkien asia. Lotta-Svärd yhdistyksen keskusjohtokunta 1926
  • Kielikysymyksestämme vieläkin hiukkasen. 1927
  • Les premiers devanciers francais de la theorie du milieu. Suomalainen tiedeakatemia 1928
  • Gegenstand und Aufgabe der Ästhetik. Suomalainen tiedeakatemia 1929
  • La theorie du comique de M. Henri Bergson. Suomalainen tiedeakatemia 1929
  • Hippolyte Tainen käsitys taiteen olemuksesta: satavuotismuiston johdosta. 1929
  • Pariisin pakkasista Afrikan aurinkoon: matkamuistelmia. Otava 1929
  • Juhlakirja Yrjö Hirnin kuusikymmenvuotispäiväksi 7.12.1930 / toimituskunta: Gunnar Castrén, K. S. Laurila, Hans Ruin. Otava 1930
  • Muutama muistelma Juhani Ahosta. 1930
  • Deutsche Lesestücke für Studenten. Zusammengestellt und hrsg. von K. S. Laurila. Otava 1932
  • Työtä ja taistoa puheita. Otava 1933
  • Oppikoulujemme vierasten kielten opetusohjelma: oppikoulukomitean mietinnön johdosta. Otava 1933
  • Yliopiston kielikysymys. 1934
  • Språkfrågan vid Helsingfors universitet. 1935
  • Huomioita Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran näytelmäkilpailusta. 1937
  • Erään ikuisen taistelun muudan vaihe: Runebergin ja Stenbäckin välinen kiista aatehistoriallisessa valaistuksessa. Otava 1937
  • Ästhetische Streitfragen. Akateeminen kirjakauppa 1934, Suomalainen tiedeakatemia 1944
  • Die Ästhetik in den nordischen Ländern. 1936
  • Taistelu taiteesta ja siveellisyydestä. WSOY 1938
  • Ajan ja iäisyyden kysymyksiä maallikon näkökulmasta. WSOY 1942
  • Kyösti Kallion kouluvuosilta: muistelmia 1890-luvun Oulun lyseosta. 1942
  • Keskustelua elämän suurista kysymyksistä: (Eino Kailan "Syvähenkisen elämän" johdosta). Kirjapaja 1944
  • Tolstoi ja Luther vuorisaarnan selittäjinä. WSOY 1944
  • Kirjalliselta taistelurintamalta. Kirjapaja 1945
  • Kaunokirjallisuus elämänkatsomuksen muodostajana: kansansivistysopillisen yhdistyksen kokouksessa 9.III.1945 pidetty esitelmä. 1945
  • Rauhan kannalle siirryttäessä. Kansanvalistusseura 1946
  • Leo Tolstoi und Martin Luther als Ausleger der Bergpredigt. Suomalainen tiedeakatemia 1946
  • Aksel August Granfelt kansansivistysmiehenä: muistopuhe Granfeltin syntymän satavuotisjuhlassa 6.10.1946. 1946
  • Suurten muistojen mailta. Pellervo-seura 1947
  • Suuri joulukirja. Toimittanut K. S. Laurila; kuvituksen järjestänyt Teodor Schalin. Aura, Turku 1947

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Helsingin yliopiston virkamiesmatrikkeli (uusi). (PDF)
  2. 1 2 3 4 Kuka kukin oli (Wikiaineisto).
  3. 1 2 3 4 5 6 7 8 60-vuotias. Prof. K. S. Laurila, Helsingin Sanomat, 31.5.1936, nro 145, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 14.5.2026
  4. 1 2 3 Helsingin yliopiston virkamiesmatrikkeli (laaja, vanha; vanhentunut linkki). (PDF) (Arkitoitu Archive.org)
  5. ↑ Lea Toivola, Informaatiosotaa maailmansotien välillä. Kanava 5/2025 s. 67–68

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kaarle_Laurila&oldid=24003204”