Pähkinänsärkijä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee balettia. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Pähkinänsärkijä
Lumihiutaleiden tanssi Pähkinänsärkijässä
Lumihiutaleiden tanssi Pähkinänsärkijässä
Koreografi Lev Ivanov
Säveltäjä Pjotr Tšaikovski
Ensi-ilta 18. joulukuuta 1892
Mariinski-teatteri, Pietari
Alkuperäinen seurue Keisarillinen baletti
Roolit Stanislava Belinskaya (Clara), Sergei Legat (Prinssi/Pähkinänsärkijä), Timofey Stukolkin (Drosselmeyer), Feliks Krzesinska (isä Silberhaus), Augusta Ogoleit (äiti Silberhaus), Vasili Stukolkin (Fritz-veli), Antonietta Dell'Era (Makeishaltijar) ja Pavel Gerdt (Prinssi Coqueluche).

Pähkinänsärkijä (ven. Щелкунчик, Štšelkuntšik, engl. The Nutcracker) on Pjotr Tšaikovskin säveltämä balettiteos. Sen juoni perustuu E. T. A. Hoffmannin vuonna 1816 kirjoittamaan satuun Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas. Tšaikovski sävelsi kolmannen ja viimeisen balettinsa Alexandre Dumas vanhemman laatimaan mukaelmaan Hoffmannin sadusta. Pähkinänsärkijän tapahtumat sijoittuvat jouluyöhön, ja siksi sitä esitetään erityisesti joulunajan ohjelmistoissa.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baletin tilasi säveltäjältä Keisarillisten teatterien johtaja Ivan Vsevolovski, joka halusi lastentarinaan perustuvan kaksinäytöksisen baletin. Sävellystyö alkoi helmikuussa 1891 ja pääbalettimestari, koreografiksi valittu Marius Petipa antoi Tšaikovskille listan ohjeita tanssiosuuksien musiikkia varten.[2]

Tšaikovski ei ollut kovin tyytyväinen baletin aihepiirin eikä itse teokseensa, vaikka musiikista tulikin hyvin suosittu. Pähkinänsärkijä on ensimmäisiä teoksia, jossa käytetään soittimena celestaa. Kantaesitys oli 6. joulukuuta (J: 18. joulukuuta) 1892 Pietarin Mariinski-teatterissa.[1]

Koreografian teki balettimestari Lev Ivanov, mutta hänen täytyi seurata pääbalettimestari Marius Petipan laatimia pikkutarkkoja ohjeita ja suunnitelmia. Petipa itse ei voinut tehdä koreografioita oman tyttärensä kuoleman ja oman sairastumisensa vuoksi.lähde?[2] Ivanovin oma tyyli näkyy ensimmäisen näytöksen lopun lumihiutaleiden näyttävässä corps de ballet joukkokohtauksessa.kenen mukaan? [2] Teos ei ollut syntyaikanaan kovin menestynyt osittain hankalasti näyttämölle soveltuvan librettonsa johdosta.[2]lähde?

Ensi-illat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moskovassa Pähkinänsärkijä sai ensi-iltansa Bolshoi-teatterissa vuonna 1919. Varhaisin ensi-ilta Venäjän ulkopuolella oli Prahan Kansallisteatterissa vuonna 1908.[3] Nikolai Sergejevin versio sai ensi-iltansa Lontoossa Sadler’s Wells Balletissa vuonna 1934, Makeishaltijattaren roolissa tanssi Alicia Markova.[2] Suomessa Alexander Saxelinin versio Pähkinänsärkijästä sai ensi-iltansa Suomalaisen Oopperan baletissa vuonna 1947, pääosassa Elsa Sylvestersson.[4] Yhdysvalloissa George Balanchinen New York City Balletille tekemän version ensi-ilta oli vuonna 1954.[2]

Pähkinänsärkijä 1892, Stanislava Belinskaja (Clara) ja oikealla Vasili Stukolkin (Fritz-veli).

Muita kuuluisia tuotantoja ovat Rudolf Nurejevin vuonna 1963 tekemä uusintaversio Englannin kuninkaalliselle baletille, joka tehtiin vuonna 1988 myös Pariisin oopperan baletille. Vuonna 2012 Juri Burlaka ja Vasili Medvedev tekivät Berliinin Valtionbaletille alkuperäistä vuoden 1892 lavastusta ja puvustusta käyttävän Keisarillisen baletin tuotantoa mukailevan hieman modernisoidun version.[2]

Baletin juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baletti kertoo pienestä Klara-tytöstä ja tämän unesta.[5] Klara saa perheensä joulujuhlassa kummiltaan, nukentekijä herra Drosselmeyeriltä lahjaksi puisen pähkinänsärkijänuken, jonka Fritz-veli kuitenkin kateellisena rikkoo. Klara näkee pähkinänsärkijästä unta.

Pähkinänsärkijä, Drosselmayer ja Klara, Serbian Kansallisteatterin baletti, 2011-2012

Kellon lyödessä kaksitoista Klara herää ja huomaa että joulukuusi on kasvanut kattoon asti ja sen alla olevat lahjalelut ovat heränneet henkiin. Klara joutuu valtavien hiirien hyökkäyksen kohteeksi, Pähkinänsärkijä herää eloon ja tinasotilasarmeijan avulla puolustaa Klaraa. Hiirikuningas tappaa Pähkinänsärkijän, mutta Klaran kyyneleet herättävät sen henkiin.

Pähkinänsärkijä muuttuu prinssiksi, joka vie Klaran matkalle Lumen maahan katsomaan lumihiutaleiden tanssimista metsässä ja sitten Makeismaahan Makeishaltijattaren Confituremburgin palatsiin, jossa hänen kanssaan tanssii prinssi Coqueluche. Siellä maan asukkaat, jotka edustavat erilaisia makeisia ja juomia (suklaa, kahvi, tee, karamellitangot, marsipaani), esittävät vieraille tansseja, kunnes Klara herää joulukuusen alta pähkinänsärkijä-nukke sylissään.[6]

Tunnetuimmat osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alkusoitto (Miniatyyrialkusoitto)
  • 1. näytöksen lumihiutaleiden valssi
  • 2. näytöksen johdanto
    Lumihiutaleiden tanssi, Serbian Kansallisteatterin baletti, 2011-2012
  • Tanssit:
    • Marssi
    • Lumihiutaleiden tanssi (Valse des floçons de neige)
    • Espanjalainen tanssi (Danse Espagnole; Suklaa)
    • Arabialainen tanssi (Danse Arabe; Kahvi)
    • Kiinalainen tanssi (Danse Chinoise; Tee)
    • Venäläinen tanssi (Danse Russe Trépak; Karamellitangot)
    • Huilujen tanssi (Danse des Mirlitons; Marsipaani)
      Makeishaltijattaren ja prinssi Coqueluchen pas de deux, Serbian Kansallisteatterin baletti, 2011-2012
    • Kukkaisvalssi (Valse des Fleurs)
    • Makeishaltijattaren tanssi (Danse de la Fée-Dragée)
    • Makeishaltijattaren ja prinssin loppuhuipennos (Grand pas de deux)
  • Loppusoitto
  • Loppusoiton fanfaari

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b The Nutcracker, Op. 71 Encyclopedia Britannica. Viitattu 2.7.2014.
  2. a b c d e f g The Nutcracker The Marius Petipa Society. 23.9.2018. Viitattu 29.10.2022. (englanniksi)
  3. The Nutcracker - Tchaikovsky Research en.tchaikovsky-research.net. Viitattu 20.11.2022.
  4. Kansallisoopperassa ennen Pähkinänsärkijän ensi-iltaa 1947 yle.fi. Viitattu 20.11.2022.
  5. Jouluteatter: Pähkinänsärkijä Kultus. Viitattu 2.7.2014.
  6. The Nutcracker Story Berkeley Ballet. Viitattu 2.7.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä taiteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.