Alfred Kordelin

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alfred Kordelin
Alfred Kordelin.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 6. marraskuuta 1868
Rauma
Kuollut 7. marraskuuta 1917 (49 vuotta)
Hausjärvi
Muut tiedot
Tunnustukset maanviljelysneuvos
Yritys Oy Suomen Trikootehdas Ab (omistaja)
Tampereen Sateensuoja & Keppitehdas (perustaja)
Laivanvarustaja (osakas)
Oy Tonnage Ab (pääosakas)
Reposaaren Höyrysaha (pääosakas)
Siviilisääty naimaton

Alfred Kordelin (6. marraskuuta 1868 Rauma7. marraskuuta 1917 Hausjärvi) oli suomalainen liikemies, kulttuurin ystävä ja mesenaatti. Kordelin oli kouluja käymätön raumalaisen merimiehen poika, joka loi itselleen suuromaisuuden käytännössä tyhjästä.[1] Alfred Kordelinin lainopillisena neuvonantajana oli asianajaja, varatuomari Risto Ryti, josta tuli myöhemmin tasavallan presidentti. Kordelin kuoli niin sanotuissa Mommilan veriteoissa venäläisen matruusin ampumana. Hänen omaisuudestaan suurin osa oli testamentattu kulttuurin kehittämiseen. Testamentin pohjalta perustettiin Alfred Kordelinin säätiö.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruus ja ensimmäinen yritys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alfred Kordelinin vanhemmat olivat merimies Fredrik Kordelin ja Amalia Lindlöf. Vaikka Fredrik-isä kuului merimiesten ylempään ryhmään, perhe oli joutunut köyhäinhoidon varaan. Alfred ei ilmeisesti käynyt siitä syystä kouluja.[2]

Kordelin ansaitsi itse elatuksensa kymmenvuotiaasta lähtien. Aluksi hän oli sokean rihkamakauppiaan apulainen. Janne-veljensä kanssa hän perusti 19-vuotiaana kauppapuodin. Se menestyi aluksi hyvin, ja Kordelin pystyi perustamaan sivumyymälöitä. Hän ajautui kuitenkin vararikkoon kokemattomuutensa ja liiallisten velkakauppojen takia. Pakkohuutokaupalta pelasti velkojien kanssa tehty akordi.[2][1]

Menestysvuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kordelin muutti 1899 kauppiaaksi Tampereelle. Hän sijoitti varojaan teollisuuteen ja hankki 1903 itselleen Suomen Trikoon, josta hän kuitenkin luopui jo vuonna 1907.[2] Samaan aikaan hän osti konkurssipesistä kauppaliikkeitä ja tehtaita ja myi ne eteenpäin hyvällä voitolla. Voittonsa hän sijoitti kutoma- ja metalliteollisuuteen, jotka edelleen kasvattivat hänen varallisuuttaan.[1] Lisäksi hän sijoitti varojaan laajasti kauppaan, laivanvarustukseen ja teollisuuteen.

Kordelin sijoitti varojaan myös kartanoihin ja modernisoi niiden tuotantosuuntia.[2] 1910-luvulla hän omisti muun muassa Mommilan ja Jokioisten kartanot sekä Reposaaren höyrysahan.[3] Hän keskittyi Mommilassa ja Jokioisissa karjatalouteen, mutta hän myös laajensi viljelyspinta-aloja. Hän rakennutti suuria navettoja, hankki ayrshirekarja ja kehitti tehokkaan karjataloustuotteiden myyntiverkoston. Kordelinille myönnettiin 1913 maatalousansiosta maanviljelysneuvoksen arvonimen.[2]

Tuleva presidentti Risto Ryti aloitti 1910 Kordelinin lakimiehenä ja neuvonantajana. Rytillä oli lakiasiantoimisto Raumalla. Kordelin ja Ryti teki läheistä yhteistyötä, ja Kordelin osti hieman ennen kuolemaansa Porin Reposaaren höyrysahan Rytin kehotuksesta.[2]

Kordelin oli perheetön ja eli suhteellisen vaatimattomasti. Hän alkoi kuitenkin elämänsä loppuvaiheessa etsiä myös loistokkuutta ja rakennutti itselleen kesäasunnon Naantaliin Kultarannan, joka on nykyään tasavallan presidentin kesäasunto. Siellä hän ehti viettää vain yhden kesän.[2]

Kuolema Mommilan kahakassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kordelin joutui vaikeuksiin ensimmäisen maailmansodan levottomassa loppuvaiheessa, kun torpparit alkoivat lakkoilla ja maatyöläisten keskuudessa alkoi poliittinen liikehdintä. Kordelin ymmärsi maattomien vaatimuksia, mutta kartanoiden tuotto oli kuitenkin hänelle merkittävää. Hänestä tulikin levottomina aikoina rahan vallan symboli.[2]

Kordelin kuoli niin sanotussa Mommilan kahakassa. Venäläiset matruusit oli saanut käskyn lähettää 3 000 miestä Pietariin tukemaan vallankumouksellisia. Heillä oli myös virheellinen Lahden seudun suojeluskuntalaisista. Matruusit luulivat, että suojeluskuntalaiset pitivät Mommilan kartanoa tukikohtanaan ja olivat aikeissa katkaista Helsingin ja Pietarin välisen radan. Matruusiosasto tunkeutui Mommilan kartanoon etsimään aseita ja pidättivät 7. marraskuuta 1917 Kordelinin ja osan tämän vieraista, jotka olivat olleet kartanossa juhlimassa Kordelinin syntymäpäivää. Matruusit lähtivät kuljettamaan vankeja Oitin rautatieasemalle, mutta he joutuivat tulitaisteluun suojeluskuntalaisten kanssa. Sekasortoisessa tilanteessa yksi matruuseista ampui Kordelinin.[2]

Perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kordelin oli testamentannut omaisuutensa tiedettä, kirjallisuutta, taidetta ja kansansivistystyötä edistäviin tarkoituksiin. Aiemmin hän oli suunnitellut tukevansa erilaisia paikallisia toimijoita, mutta päätyi viimeisessä testamentissaan kulttuurin tukemiseen.[2] Hänen omaisuuden turvin perustettiin hänen nimeään kantava suomenkielinen kulttuurirahasto tieteen ja kulttuurin edistämiseksi. Ensimmäiset stipendit Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto, nykyinen Alfred Kordelinin säätiö, jakoi vuonna 1920. Vuonna 2005 apurahoihin ja palkintoihin käytettiin 3,2 miljoonaa euroa tieteen, kirjallisuuden, taiteen ja kansanvalistuksen edistämiseksi.[1]

Kordelinin muistomerkki sijaitsee Hausjärven kunnan Mommilan kylässä yhdystie 2951:n varressa vajaat viisi kilometriä kantatieltä 54 pohjoiseen. Hänet on haudattu Rauman vanhalla hautausmaalla sijaitsevaan Kordelinin kappeliin.

Kordelinin murhan pohjalta tehtiin elokuva Mommilan veriteot 1917 vuonna 1973. Siinä Kordelinia esittää Reino Kalliolahti.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suvanto, Pekka: Kordelin, Alfred (1868–1917) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 9.12.2017. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 5. Viisisataa pienoiselämäkertaa, s. 137–138. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-1846-0.
  2. a b c d e f g h i j Suvanto: Kansallisbiografia-verkkojulkaisu.
  3. Stort fastighetsköp. Wiborgs Nyheter, 10.12.1903, nro 287, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 16.07.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]