Alfred Kordelin

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Alfred Kordelin

Alfred Kordelin (6. marraskuuta 1868 Rauma7. marraskuuta 1917 Hausjärvi) oli liikemies, kulttuurin ystävä ja mesenaatti. Kordelin oli kouluja käymätön raumalaisen merimiehen poika, joka loi itselleen suuromaisuuden käytännössä tyhjästä.[1] Alfred Kordelinin lainopillisena neuvonantajana oli asianajaja, varatuomari Risto Ryti, josta tuli myöhemmin tasavallan presidentti.

Kordelin ansaitsi itse elatuksensa kymmenvuotiaasta lähtien. Aluksi hän oli sokean rihkamakauppiaan apulainen. Janne-veljensä kanssa hän perusti kauppapuodin, joka kuitenkin meni konkurssiin. Hänen menestysvuotensa alkoivat vuosisadan vaihteen Tampereelta, jonne hän perusti sekatavara- ja kangaskaupan. Samalla hän osti konkurssipesistä kauppaliikkeitä ja tehtaita ja myi ne eteenpäin hyvällä voitolla. Voittonsa hän sijoitti kutoma- ja metalliteollisuuteen, jotka edelleen kasvattivat hänen varallisuuttaan.[1]

1910-luvulla Kordelin omisti muun muassa Mommilan ja Jokioisten kartanot sekä Reposaaren höyrysahan.[2] Lisäksi hän sijoitti varojaan laajasti kauppaan, laivanvarustukseen ja teollisuuteen. Hän sai maanviljelysneuvoksen arvon vuonna 1913. Perheetön Kordelin rakennutti itselleen kesäasunnoksi Naantaliin Kultarannan, joka on nykyään tasavallan presidentin kesäasunto. Kordelin ehti oleskella Kultarannassa vain yhden kesän, sillä syksyllä 1917 venäläinen matruusi ampui hänet niin sanotussa Mommilan kahakassa.

Kordelin jätti jälkeensä huomattavan suuren omaisuuden. Hänen testamenttaamansa omaisuuden turvin perustettiin hänen nimeään kantava suomenkielinen kulttuurirahasto tieteen ja kulttuurin edistämiseksi. Ensimmäiset stipendit Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto, nykyinen Alfred Kordelinin säätiö, jakoi vuonna 1920. Vuonna 2005 apurahoihin ja palkintoihin käytettiin 3,2 miljoonaa euroa tieteen, kirjallisuuden, taiteen ja kansanvalistuksen edistämiseksi.[1]

Kordelinin muistomerkki sijaitsee Hausjärven kunnan Mommilan kylässä yhdystie 2951:n varressa vajaat viisi kilometriä kantatieltä 54 pohjoiseen. Hänet on haudattu Rauman vanhalla hautausmaalla sijaitsevaan Kordelinin kappeliin.

Kordelinin murhan pohjalta tehtiin elokuva Mommilan veriteot 1917 vuonna 1973. Siinä Kordelinia esittää Reino Kalliolahti.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 5. Viisisataa pienoiselämäkertaa, s. 137–138. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-1846-0.
  2. Stort fastighetsköp. Wiborgs Nyheter, 10.12.1903, nro 287, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 16.07.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]