Reposaaren saha

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Reposaaren höyrysaha)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Reposaaren höyrysahan savupiippu.

Reposaaren saha oli vuosina 1872–1974 Porin Reposaaressa toiminut saha. Se perustettiin alun perin nimellä Reposaaren Höyrysaha Oy (Räfsö Ångsågs Aktiebolaget).

Perustaminen ja omistajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reposaaressa oli jo aikaisemmin toiminut saha, joka kuitenkin oli joutunut konkurssiin nälkävuosien myötä vuonna 1866.

Reposaaren höyrysahan perustamisen pani alulle Itä-Suomesta Porin seudulle muuttanut liikemies Gustaf Tigerstedt, joka oli toiminut saha-alalla myös kotiseudullaan. Hän sai senaatilta luvan höyrysahan perustamiselle, mutta myi luvan vuonna 1871 tukholmalaiselle J. E. Franckelle.

Franckella oli suurin osa perustetun yhtiön osakkeista. Muita omistajia oli muun muassa porilainen kauppaneuvos Gustaf Sohlström.

Vuonna 1917 saha siirtyi raumalaisen liikemiehen Alfred Kordelinin omistukseen. Vuonna 1935 omistajaksi tuli Rauma Wood Ltd ja 1951 Rauma-Repola.

Reposaaren Höyrysaha Oy perusti sahalaitoksia myös muun muassa Nokian Siuroon. Lisäksi yhtiö rakennutti tukinuittoa varten Tampereelle Pispalanharjun ylittäviä tukkiteitä.[1]

Sahan merkitys Reposaarelle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reposaaren saha 1980-luvulla.

Reposaaren sahalla työskenteli parhaimmillaan yli 500 työntekijää se oli 1900-luvun alussa Suomen suurimpia sahalaitoksia. Höyrysahan myötä Reposaaresta muodostui maan suurin puutavaran vientisatama.

Suuri höyrysaha muutti aiemmin kalastaja- ja satamayhteisönä olleen Reposaaren suureksi teollisuusyhdyskunnaksi. Toinen suuri teollisuuslaitos saarella oli 1900-luvun alussa toimintansa aloittanut Reposaaren Konepaja.

Sahan työläisille rakennettiin oma asuinalue. Lisäksi Reposaari sai muun muassa oman kirkon ja koulun sekä lennätinyhteyden. Sahan ansiosta aloitti toimintansa myös Reposaaren VPK vuonna 1891.[2]

Reposaaren höyrysahalla oli kaksi omaa hinaajaa, jotka toivat sahalle suuria tukkilauttoja Pohjanlahden rannikkoseuduilta. Sahalle uitettiin raaka-ainetta myös sisämaasta Kokemäenjokea myöten.

Tulipalot ja lakkauttaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sahalla sattui sen historian aikana useita suuria tulipaloja. Vuonna 1901 koko laitos paloi, mutta se rakennettiin uudelleen. Toukokuussa 1919 paloi sahan lautatarha. Vuonna 1936 tuhoutui tulipalossa viisi työläisten asuintaloa sekä 150 metriä pitkä varastorakennus. Saman vuoden lopulla paloi vielä yksi sahan alueella ollut varastorakennus. Nämä tulipalot paljastuivat myöhemmin erään naisen sytyttämiksi tuhopoltoiksi.

Viimeisinä vuosinaan saha työllisti noin 200 henkeä. Se lakkautettiin vuonna 1974. Sahasta suunniteltiin pitkään sahateollisuusmuseota, mutta se tuhoutui pyromaanin sytyttämässä tulipalossa vuonna 1995. Jäljellä on nykyään enää sahan tiilirakenteinen savupiippu.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Siuro.info, Siuron vaiheet 1890 luvulta alkaen Viitattu 8.11.2012.
  2. Reposaaren VPK Viitattu 8.11.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]