Agutit

Agutit
Dasyprocta leporina
Tieteellinen luokittelu
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Nisäkkäät Mammalia
Lahko:	Jyrsijät Rodentia
Alalahko:	Piikkisikamaiset jyrsijät Hystricomorpha
Osalahko:	Piikkisikamaiset Hystricognathi
Heimo:	Agutit Dasyproctidae Bonaparte, 1838
Katso myös
Agutit Wikispeciesissä   Agutit Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Agutit eli kultajänikset (Dasyproctidae) on pitkäkoipisten jyrsijöiden heimo.

Koko ja ulkonäkö

Aikuiset agutit ovat 30–40 cm pitkiä. Niiden häntä on 1,5-senttinen töpö. Takajalassa on kolme varvasta, jotka päättyvät kaviomaiseen kynteen. Väritys vaihtelee tummanruskeasta kullankeltaiseen.

Elinympäristö ja -tavat

Agutien levinneisyysaluetta ovat Meksiko, Väli-Amerikka, Brasilia ja Pienet-Antillit. Ne syövät pääasiassa kasviperäistä ravintoa, mutta ravinnoksi kelpaavat myös hyönteiset ja jopa pikkulinnut.

Ihminen on siirtoistuttanut muutamaa agutilajia niiden luontaisten elinalueiden ulkopuolelle Karibianmerelle. Etelä-Amerikan pohjoisosista ja Pieniltä-Antilleilta kotoisin olevaa Dasyprocta leporina -lajia on viety Neitsytsaarille, meksikolaista D. mexicana -lajia Kuubaan ja eteläamerikkalaista D. punctata -lajia Kuubaan ja Caymansaarille.

Lisääntyminen

Naaras kantaa kolme kuukautta ja synnyttää kerrallaan kaksi poikasta.

Lähteet

• Suuri Eläinkirja. WSOY, 1988. ISBN 951-0-22848-6
• Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus nisäkkäiden uusiksi nimiksi^{[vanhentunut linkki]}