Agutit
| Agutit | |
|---|---|
Dasyprocta leporina |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Jyrsijät Rodentia |
| Alalahko: | Piikkisikamaiset jyrsijät Hystricomorpha |
| Osalahko: | Piikkisikamaiset Hystricognathi |
| Heimo: | Agutit Dasyproctidae Bonaparte, 1838 |
| Katso myös | |
Agutit eli kultajänikset (Dasyproctidae) on pitkäkoipisten jyrsijöiden heimo.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aikuiset agutit ovat 30–40 cm pitkiä. Niiden häntä on 1,5-senttinen töpö. Takajalassa on kolme varvasta, jotka päättyvät kaviomaiseen kynteen. Väritys vaihtelee tummanruskeasta kullankeltaiseen.
Elinympäristö ja -tavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Agutien levinneisyysaluetta ovat Meksiko, Väli-Amerikka, Brasilia ja Pienet-Antillit. Ne syövät pääasiassa kasviperäistä ravintoa, mutta ravinnoksi kelpaavat myös hyönteiset ja jopa pikkulinnut.
Ihminen on siirtoistuttanut muutamaa agutilajia niiden luontaisten elinalueiden ulkopuolelle Karibianmerelle. Etelä-Amerikan pohjoisosista ja Pieniltä-Antilleilta kotoisin olevaa Dasyprocta leporina -lajia on viety Neitsytsaarille, meksikolaista D. mexicana -lajia Kuubaan ja eteläamerikkalaista D. punctata -lajia Kuubaan ja Caymansaarille.[1]
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naaras kantaa kolme kuukautta ja synnyttää kerrallaan kaksi poikasta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suuri Eläinkirja. WSOY, 1988. ISBN 951-0-22848-6
- Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus nisäkkäiden uusiksi nimiksi[vanhentunut linkki]
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 453. Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6