Dominican karibit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Dominican karibit
Väkiluku 3 400
Merkittävät asuinalueet
 Dominica
Uskonnot katolilaisuus, protestanttisuus

Dominican karibit ovat Dominicalla asuva karibi-intiaaniryhmä. Dominican karibit ovat viimeinen karibiryhmä, jotka polveutuvat suoraan monia Karibian saaria historiallisesti asuttaneista karibeista. Useimmat saaren karibeista asuvat 15 km2 kokoisella Karibien erityisalueella. Yhteensä Dominican karibeja on noin 3 400 ja heistä noin 70 on oman määritelmänsä mukaan puhdasverisiä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karibeja pidettiin pitkään Etelä-Amerikan mannermaalta tulleiden intiaanien jälkeläisinä, jotka Karibian saarille asettuessaan tappoivat paikalliset arawak-intiaanimiehet ja avioituivat näiden naisten kanssa. Teoria perustui sille, että vielä 1900-luvulla karibi-miesten ja -naisten uskottiin puhuneen eri kieliä. Naisten kieltä pidettiin arawakina ja miesten karibina. Nykyisin pidetään kuitenkin todennäköisempänä, että miesten puhuma kieli oli eräänlainen pidgin-kieli, jota käytettiin kun tehtiin kauppaa mannermaalla asuvien karibien kanssa. Nykyisin useimpien tutkijoiden käsitys on, että ranskalaisten lähetyssaarnaajien keksimä karibi-nimitys alueella käytetylle kielelle ja kansoille on virheellinen ja todellisuudessa sekä karibit että näiden kieli on enimmäkseen peräisin arawakeilta.[1]

Eurooppalaisten tulo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

John Gabriel Stedmanin maalaus karibiperheestä vuodelta 1818.

Ensimmäinen eurooppalainen Dominicalla oli Kristoffer Kolumbus, joka saapui saarelle vuonna 1493[2]. Ranska julisti Dominican kuuluvaksi itselleen vuonna 1635, mutta karibit estivät hyökkäyksillään heitä perustamasta pysyvää siirtokuntaa saarelle.Vuonna 1642 saarelle tuli kuitenkin kapusiineja ja jesuiittoja, jotka muun muassa tallensivat muistiin paikallista kieltä. Lähetyssaarnaajien tallentamista tiedoista tiedetään myös, että 1600-luvulla levitetyt käsitykset karibeista ihmissyöjinä olivat selvästi liioiteltuja.[1] Dominican karibit tekivät samoihin aikoihin lähetyssaarnaajien tulon kanssa hyökkäyksiä myös muille Karibian saarille. Joitakin karibeja joutui myös espanjalaisten orjakauppiaiden vangeiksi.[3] Ranska luovutti Dominican Britannialle vuonna 1763 ja brittien vallan alaisuudessa saarelle perustettiin plantaaseja ja sinne tuotiin useita tuhansia orjia Afrikasta. Dominican karibit vetäytyivät saaren pohjoisosien vaikeakulkuiselle alueelle ja heidät jätettiin rauhaan yli vuosisadan ajaksi.[1]

Karibien erityisalue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartta karibien erityisalueesta.

Siirtomaahallinto kiinnitti karibeihin ensi kerran huomiota vuonna 1893, kun brittiläinen komissio vieraili karibien luona. Karibit olivat tuolloin ahtautuneet 223 eekkerin alueelle ilman yhteyttä mereen tai koulu- ja kirkkojärjestelmään, tai riittäviä elinkeinoja. Vuonna 1903 siirtomaahallinto päätti perustaa 3 700 eekkerin erityisalueen karibeille ja aluetta johtamaan perustettiin virallisesti tunnustettu päällikön virka. 1930-luvulla karibien ja siirtomaahallinnon välillä sattui yhteenottoja salakuljetukseen liittyen. Kaksi karibia ammuttiin ja yksi päällikkö vangittiin. Vuonna 1952 perustettiin karibien neuvosto osana yleistä hallinnon uudistusta saarella. Dominican itsenäistyttyä karibien reservaatista säädettiin laki vuonna 1978. Samalla vuosikymmenellä alueelle saatiin ensimmäinen autotie. 1980-luvulla alueelle saatiin puhelin- ja sähköverkko.[1]

Nykypäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karibien käsitöitä.

Dominican karibien yksi suuri ongelma ovat maanviljelijät, jotka ottavat käyttöönsä alueita niillä osin karibien erityisaluetta, joissa alueen rajaa ei ole määritelty tarkasti. Ongelmana on myös esimerkiksi lainojen saanti. Koska karibien alueet ovat yhteisön omistuksessa, yksilöillä ei ole takeita lainojen ottamiseksi. Karibien erityisalue on yksi Dominican köyhimmistä alueista ja myös työttömyys on suurempaa kuin muualla. Karibit ovat kuitenkin kehittäneet turismia ja käsitöiden myyntiä. Noin 65 % karibeista on 18–35-vuotiaita. Noin 25 % karibeista elää sekasuhteissa muiden kuin karibien kanssa. Monet heistä elävät karibialueen ulkopuolella. Vuonna 1979 voimaan tulleen lain mukaan karibien erityisalueella eivät saaneet asua karibinaiset, jotka avioituivat muiden kuin karibien kanssa. Miehet saivat kuitenkin edelleen avioitua yhteisön ulkopuolelle. Lakia on sittemmin muutettu, mutta se toimii käytännössä edelleen samoin. Vuonna 2008 karibien päällikkö ehdotti lakia, jolla karibeja edellytettäisiin avioitumaan vain muiden karibien kanssa ja jolla estettäisiin muiden kuin karibien asuminen karibialueella. Lakiehdotus ei kuitenkaan saanut kannatusta.[1]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useimmat karibit mieltävät itsensä katolilaisiksi, vaikkakin kiinnostus katolilaiseen teologiaan on vähäistä. Myös protestanttien osuus on kasvanut lähinnä Yhdysvalloista tulevan fundamentalistisen protestantismin vaikutuksesta. Myös karibien vanhasta uskonnosta on jäljellä piirteitä, kuten usko erilaisiin yliluonnollisiin voimiin. Karibit ovat uskoneet myös noitiin, mutta tämä uskomus on vähenemään päin. Taikojen teko oli vielä 1950-luvulla yleistä esimerkiksi puutarhojen suojelemiseksi varkailta, mutta tapa on sittemmin kadonnut. Lapsille kerrotaan usein tarinoita esi-isien maagisista kyvyistä.[4]

Yhteisö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karibeilla suvulla ei ole suhteessa muuhun sosiaaliverkkoon suurta merkitystä. Lapsille annetaan useimmiten isän sukunimi, mutta lapsen suhde äitiinsä on yleensä parempi kuin isäänsä. Isovanhempien ja lastenlasten suhde on yleensä vahva. Karibien sukulaisuutta koskeva sanasto ei juuri poikkea englantia käyttävästä muusta yhteiskunnasta. Termiä äiti voidaan käyttää kenestä tahansa, jolla on pääasiallinen vastuu lapsesta, vaikka tämä ei olisi lapselle mitään sukua tai jos huolehtijana on lapsen täti tai isovanhempi.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Caribs Minority Rights Group International. Viitattu 27.4.2011. (englanniksi)
  2. The Carib Indians avirtualdominica. Viitattu 27.4.2011. (englanniksi)
  3. Anthony Layng: Carib of Dominica - History and Cultural Relations Everyculture. Viitattu 27.4.2011. (englanniksi)
  4. Anthony Layng: Carib of Dominica - Religion and Expressive Culture Everyculture. Viitattu 27.4.2011. (englanniksi)
  5. Anthony Layng: Carib of Dominica - Kinship Everyculture. Viitattu 27.4.2011. (englanniksi)