Transvaal
| Etelä-Afrikan tasavalta Zuid-Afrikaansche Republiek |
|||
|---|---|---|---|
1852–1902 |
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | tasavalta | ||
| Pääkaupunki | Pretoria | ||
| Viralliset kielet | hollanti | ||
| Kielet | hollanti, englanti, afrikaans, pohjoissothon kieli ja muut bantukielet | ||
| Valuutta | Etelä-Afrikan punta | ||
| Tunnuslause | Eendragt maakt magt | ||
| Kansallislaulu | ”Transvaalse Volkslied” | ||
| Edeltäjät |
Klein Vrystaat Nieuwe Republiek |
||
| Seuraaja |
 Transvaalin siirtomaa |
||
Transvaal (virallisesti Etelä-Afrikan tasavalta, holl. Zuid-Afrikaansche Republiek) oli vuosina 1852–1902 itsenäinen buuritasavalta nykyisen Etelä-Afrikan pohjoisosassa. Nimi Transvaal tarkoittaa Vaal-joen ”takaista” eli pohjoispuolista aluetta.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Etelä-Afrikan historia
Transvaalin asuttivat 1830- ja 1840-luvuilla Kapmaasta brittien vainoa paenneet voortrekkerit. Tätä tapahtumaa kutsutaan nimellä ”Suuri vaellus”. Buurit voittivat helposti paikalliset asukkaat valtataistelussa ja perustivat useita tasavaltoja brittihallinnon ulkopuolelle. 1850-luvulla britit tulivat yhteisymmärrykseen buuritasavaltojen kanssa ja myönsivät itsenäisyyden Transvaalille, josta tehtiin viralliselta nimeltä Etelä-Afrikan tasavalta (ZAK). Toinen pitkäikäisemmäksi muodostunut buuritasavalta oli Transvaalin eteläpuolella sijainnut Oranjen vapaavaltio. Ensimmäisen presidentin Marthinus Wessel Pretoriuksen yritys yhdistää Transvaal ja Oranje johti vuosina 1862–1864 käytyyn Transvaalin sisällissotaan. Britannia valloitti Transvaalin vuonna 1877. Vuonna 1880 Transvaalin buurit nousivat kapinaan koventunutta brittihallintoa vastaan. Buurien johtaja Paul Kruger vaikutti keskeisesti siihen, että ensimmäinen buurisota saatiin päätökseen ja Transvaal sai takaisin itsenäisyytensä vuonna 1881. Sittemmin Kruger valittiin Transvaalin presidentiksi.
Vuoden 1885 alun Witwatersrandin suuri kultalöydös johti ulkomaalaisten (afrikaansiksi uitlander) muuttovirtaan Transvaaliin. Pelko kasvavasta brittimallin käyttöönotosta seudulla johti buurien tekemään ennalta ehkäisevään iskuun vuonna 1899. Toinen buurisota johti lopulta Transvaalin uuteen valloitukseen vuonna 1900 ja sen muodolliseen liittämiseen brittiläiseen imperiumiin vuonna 1902. Sen alueesta muodostettiin Transvaalin siirtomaa. Vuonna 1910 entiset buuritasavallat liittyivät yhteen Kapmaan ja Natalin siirtomaiden kanssa, muodostaen Etelä-Afrikan unionin. Entisestä Transvaalin alueesta tuli tämän jälkeen Etelä-Afrikkaan kuulunut Transvaalin provinssi, joka lakkautettiin vuonna 1994.
Presidentit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Marthinus Wessel Pretorius 1857–1860 (valittiin 1860 Oranjen vapaavaltion presidentiksi)
- Johannes Hermanus Grobler vt. 1860
- Stephanus Schoeman vt. 1860–1862
- Willem Cornelis Janse van Rensburg vt. 1862–1864
- Marthinus Wessel Pretorius 1864–1871
- Daniel Jacobus Erasmus vt. 1871–1872
- Thomas François Burgers 1872–1877
- Marthinus Wessel Pretorius, Paul Kruger ja Piet Joubert (niin sanottu ”triumviraatti”) 1880–1883
- Paul Kruger 1883–1902 (vuodesta 1900 maanpaossa)
- Schalk Burger vt. 1900–1902
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Transvaal Wikimedia Commonsissa
