Suomen passi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen passi vuodelta 2011.
Suomen passi: viisumivapauden eri asteet.

Suomen passi on matkustusasiakirja, jonka voi saada Suomen kansalainen. Koska lapsia ei enää merkitä huoltajan passiin, heillä on oltava oma passi.[1] Nykyinen, niin sanottu biopassi on voimassa viisi vuotta. Ennen passi oli voimassa kymmenen vuotta.[2]

Suomen passilla voi matkustaa ilman viisumia lähes 190 maahan. Vain muutamalla muun maan passilla voi matkustaa useampaan maahan ilman viisumia. Passportindex-sivuston mukaan vuonna 2019 Suomen passilla pääsi 168 maahan[3]. Henley Passport Index -sivuston mukaan Suomen passilla pääsee 187 maahan[4][5].

Vuonna 2015 Suomessa myönnettiin 774 544 passia. Sivumäärällä mitattuna suomalainen passi on keskipaksu erityisesti Venäjälle suuntautuvien matkojen takia.[6]

Passin hakeminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa passia haetaan poliisilta ja ulkomailla Suomen edustustosta. Anottaessa passia, passinhaltijan kaikki henkilö- ja biometriset tiedot jäävät passirekisteriin, josta muodostuu poliisille ajanmittaan muun muassa koko väestöä koskeva sormenjälkirekisteri.[7]

Tavallisen passin saa noin viikossa ja pikapassin muutamassa päivässä. Expresspassin voi saada samana päivänä. Expresspassia voi hakea miltä poliisiasemalta tahansa, mutta sen voi noutaa vain Kampin terminaalista, Helsinki-Vantaan lentoaseman kakkosterminaalin R-kioskilta sekä Verkkokauppa.comin Jätkäsaaren myymälästä; kaikki pääkaupunkiseudulla.[8] Tavallinen passi lähetetään lähimpään Matkahuollon tai sen alihankkijan toimipisteeseen, muut passit pitää hakea poliisilaitokselta.[8]

Jos matkalle joutuu lähtemään yllättäen eikä ole aikaa odottaa tavallista passia, hakijalle voidaan myöntää väliaikainen passi, joka on voimassa matkan ajan, kuitenkin enintään yhden vuoden. Väliaikainen passi ei kelpaa Yhdysvaltoihin ilman erillistä viisumia. Väliaikaisen passin saaneen yhä voimassa oleva varsinainen passi mitätöityy.

Passin hakeminen verkossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavallisen passin ja merimiespassin hakemuksen on voinut 1. joulukuuta 2014 alkaen panna vireille poliisin sähköisessä asiointipalvelussa. Palveluun kirjautuminen vaatii vahvaa sähköistä tunnistusta: pankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai henkilökortin kansalaisvarmennetta.[9]

Arviolta ainakin puolet passeista voidaan hakea kevennetyllä hakumenettelyllä, mikä vähentää asiakaskäyntejä poliisiasemilla merkittävästi.[10].

Passin turvaominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sirulliset, niin sanotut biometriset passit eli biopassit otettiin Suomessa käyttöön 22. elokuuta 2006. Ennen sitä myönnetyt passit olivat siruttomia ja voimassa yleensä kymmenen vuotta. Passinhaltijan henkilötiedot, valokuva, voimassaolo ja myöntäjätiedot tallennetaan näkyvinä passin tietosivulle laserkaiverrusmenetelmällä. Samat tiedot ja passinhaltijan sormenjäljet tallennetaan myös passissa olevalle sirulle. Passin kansi on edelleen punainen, mutta kannen teksti on nyt isoilla ja pienillä kirjaimilla tikkukirjainten sijasta.

Passikirjan turvaominaisuuksia ja ulkonäköä päivitettiin 21. elokuuta 2012. Sirun tietosisältö pysyi uudistuksessa samana. EU-maita koskevien vaatimusten mukaisesti Suomessakin otettiin uusi siru käyttöön vuoden 2014 lopusta lähtien myönnetyissä uusissa passeissa, mutta passin ulkonäkö pysyi ennallaan. Uusi siru on yhteensopiva vanhojen sirujen kanssa mutta mahdollistaa samalla uusien, entistä turvallisempien algoritmien käytön.

Passintarkastaja pystyy tarkastamaan valokuvan painetusta kuvasta, sirulle talletetusta kuvasta ja katsomalla passin esittäjää. Varmuus siitä, että kaikissa kolmessa kohdassa on sama henkilö, saadaan käyttämällä kasvontunnistusohjelmaa. Tällöin henkilöstä otetaan rajanylityspisteessä vielä valokuva, jota verrataan passin sirulla olevaan valokuvaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Poliisi.fi: Passi
  2. Ilta-Sanomat
  3. Global Passport Power Rank, passportindex.org
  4. Passport Index, Henley & Partners, viitattu 28.6.2019
  5. Suomen passi on maailman parhaita - Japani vertailun ykkönen, Iltalehti 9.1.2019, viitattu 28.6.2019
  6. Miettunen, Sari: Sata vuotta matkustajan kiusana. Aamulehti, 9.2.2016, s. B6-7.
  7. Paavo Teittinen: Hallitus selvittää passikuvien ja sormenjälkien avaamista poliisille - Tietosuojavalteetuttu huolissaan hs.fi. 25.2.2019. Viitattu 25.2.2019.
  8. a b Kuinka ja mistä noudan valmiin passin? Poliisi.fi
  9. Lisätietoa passin hakemisesta Poliisi.fi.
  10. Sisäministeriön tiedote intermin.fi.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]