Suomen passi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen passi vuodelta 2011.
Suomen passi - viisumivapauden

Suomen passi on matkustusasiakirja, jonka voi saada Suomen kansalainen. Koska lapsia ei enää merkitä huoltajan passiin, myös heillä on oltava omat passinsa.[1] Nykyinen, niin sanottu biopassi on voimassa viisi vuotta. Suomen passilla voi matkustaa ilman viisumia 173 maahan, useampaan kuin minkään muun maan passilla.

Vuonna 2015 Suomessa myönnettiin 774 544 passia. Sivumäärällä mitattuna suomalainen passi on keskipaksu erityisesti Venäjälle suuntautuvien matkojen takia.[2]

Passin hakeminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa passia haetaan poliisilta ja ulkomailla Suomen edustustosta.

Tavallisen passin saa noin viikossa ja pikapassin muutamassa päivässä. Expresspassin voi saada samana päivänä. Expresspassia voi hakea miltä poliisiasemalta tahansa, mutta sen voi noutaa vain Pasilan poliisiasemalta Helsingistä tai Helsinki-Vantaan lentoasemalla poliisin lupapalvelupisteestä.[3] Tavallinen passi lähetetään lähimpään R-kioskin toimipaikkaan, muut passit pitää hakea poliisilaitokselta.[3]

Jos matkalle joutuu lähtemään yllättäen eikä ole aikaa odottaa tavallista passia, hakijalle voidaan myöntää väliaikainen passi, joka on voimassa matkan ajan, kuitenkin enintään yhden vuoden. Väliaikainen passi ei kelpaa Yhdysvaltoihin ilman erillistä viisumia. Väliaikaisen passin hakeminen johtaa mahdollisen yhä voimassa olevan varsinaisen passin mitätöitymiseen.

Passin hakeminen verkossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavallisen passin ja merimiespassin hakemuksen on voinut 1. joulukuuta 2014 alkaen panna vireille poliisin sähköisessä asiointipalvelussa. Palveluun kirjautuminen vaatii vahvaa sähköistä tunnistusta: pankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai henkilökortin kansalaisvarmennetta.[4]

Arviolta ainakin puolet passeista voidaan hakea kevennetyllä hakumenettelyllä, mikä vähentää asiakaskäyntejä poliisiasemilla merkittävästi.[5].

Passin turvaominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sirulliset, niin sanotut biometriset passit eli biopassit otettiin Suomessa käyttöön 22. elokuuta 2006. Ennen sitä myönnetyt passit olivat siruttomia ja voimassa yleensä kymmenen vuotta. Passinhaltijan henkilötiedot, valokuva, voimassaolo ja myöntäjätiedot tallennetaan näkyvinä passin tietosivulle laserkaiverrusmenetelmällä. Samat tiedot sekä passinhaltijan sormenjäljet tallennetaan myös passissa olevalle sirulle. Passin kansi on edelleen punainen, mutta kannen teksti oli nyt isoilla ja pienillä kirjaimilla tikkukirjainten sijaan.

Passikirjan turvaominaisuuksia ja ulkonäköä päivitettiin 21. elokuuta 2012. Sirun tietosisältö pysyi tässä uudistuksessa samana. EU-maita koskevien vaatimusten mukaisesti Suomessakin otettiin uusi siru käyttöön vuoden 2014 lopussa. Uusi siru on yhteensopiva vanhojen sirujen kanssa mutta mahdollistaa samalla uusien, entistäkin turvallisempien algoritmien käytön.

Passintarkastaja pystyy tarkastamaan valokuvan painetusta kuvasta, sirulle talletetusta kuvasta ja katsomalla passin esittäjää. Varmuus siitä, että kaikissa kolmessa kohdassa on sama henkilö, saadaan käyttämällä kasvontunnistusohjelmaa. Tällöin henkilöstä otetaan rajanylityspisteessä vielä valokuva, jota verrataan passin sirulla olevaan valokuvaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Poliisi.fi: Passi
  2. Miettunen, Sari: Sata vuotta matkustajan kiusana. Aamulehti, 9.2.2016, s. B6-7.
  3. a b Kuinka ja mistä noudan valmiin passin? Poliisi.fi
  4. Poliisi.fi: passin hakeminen verkossa
  5. ] Sisäministeriön tiedote