Melilla
| Melilla Ciudad Autónoma de Melilla |
|
|---|---|
_Aterrizando_en_Melilla_(16668390111).jpg) |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Sijainti |
|
| Valtio | Espanja |
| Itsehallinto | 14. maaliskuuta 1995 |
| Hallinto | |
| – Pormestari-puheenjohtaja | Eduardo de Castro (Cs) |
| Edustus | Espanjan parlamentissa |
| – Edustajainhuone | 1 |
| – Senaatti | 2 |
| Pinta-ala | 12,3 km² |
| Väkiluku (2020) | 87 076 |
| – väestötiheys | 7 079 as./km² |
| Kielet | espanja |
| BKT (2019) | 1 621 milj. euroa[1] |
| – asukasta kohti | 19 211 euroa |
| HDI (2018) | 0,841[2] |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
| – kesäaika | UTC+2 |
| Lyhenteet | |
| – ISO 3166 | ES-ML |
| Verkkosivu | |
Melilla (arab. مليلية, tarifitiksi Mlilt) on Espanjalle kuuluva itsehallinnollinen kaupunki, osa Málagan maakuntaa[3], Pohjois-Afrikassa Marokon rannikolla. Kaupungin pinta-ala on 12,3 neliökilometriä ja väkiluku 87 076 (2020).[4][5]
Melilla on yksi viidestä Espanjan erillisalueesta Pohjois-Afrikassa, joita kaikkia Marokko on vaatinut itselleen.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Melilla on foinikialaisten perustama.[3] Espanjalaiset valtasivat kaupungin 1497 ja ovat hallinneet sitä siitä lähtien. Kaupunki on kuitenkin joutunut useaan otteeseen historiansa aikana Rif-vuorten heimoarmeijoiden ja Marokon sulttaanien hyökkäysten kohteeksi. Vasta 1780 solmitussa Aranjuezin sopimuksessa Marokko hyväksyi Espanjan herruuden Melillassa.
Espanjan sisällissodan alussa 1936 Melilla oli ensimmäinen kaupunki, jossa oikeisto nousi kapinaan hallitusta vastaan.
Maaliskuussa 1983 Marokko julisti Ceutan ja Melillan saartoon. Taloudellinen yhteistyösopimus Marokon ja Espanjan välillä 1988 paransi kuitenkin suhteita.
Vuonna 1998 espanjalaiset rakensivat kaupungin ympärille 20 kilometriä pitkän raja-aidan estämään laitonta maahanmuuttoa.[6]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Enemmistö asukkaista on espanjalaisia, mutta kaupungissa on kasvava marokkolainen arabivähemmistö sekä noin 800 juutalaista.
Vuonna 2019 kaupungin asukkaista muslimeja oli lähes 45 000, mikä tarkoittaa noin 52 prosenttia väkiluvusta. Suurin osa heistä on kansalaisuudeltaan espanjalaisia.[7]
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Melilla oli vapaasatama ennen liittymistään EU:hun.
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Melillalla on lentoasema (IATA: MLN, OACI: GEML), josta lähtee lentoja muualle Espanjaan. Manner-Espanjaan on myös laivayhteys. Marokon puolelle pääsee rajanylityspaikkojen kautta.
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Melilla -
Melillan satama -
Melillan vanhakaupunki -
Melillan paikallishallinto -
Melillan ja Marokon välinen raja-aita
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ PIB de Melilla 2019 datosmacro.com. Viitattu 14.3.2021. (espanjaksi)
- ↑ Sub-national HDI 2019 Global Data Lab. Viitattu 14.3.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Rantala, Risto―Turtia, Kaarina (toim.): Suuri suomalainen tietosanakirja, osa 2, sivu 627, sana Melilla, Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki, 1988 ISBN 951-643-288-3
- ↑ Población por comunidades y ciudades autónomas y sexo Instituto Nacional de Estadística. Viitattu 14.3.2021. (espanjaksi)
- ↑ Melilla: Arriving & Departing Tripadvisor. Viitattu 14.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Maija Salmi: Eurooppaan pyrkivät saavat Marokossa kovan vastaanoton. Aamulehti, 4.8.2013, s. A09.
- ↑ Number of Muslims in Melilla in 2019, by nationality Statista. Viitattu 14.3.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Melilla Wikimedia Commonsissa
