Siirry sisältöön

Patrick Kane

Wikipediasta
Patrick Kane
Henkilötiedot
Syntynyt19. marraskuuta 1988 (ikä 37)
Buffalo, New York, Yhdysvallat
Kansalaisuus  Yhdysvallat
Jääkiekkoilija
Lempinimi Kaner, Patty, Pattykane, PK, Peekaboo, Doc, Biebs,[1] Showtime, Mr. Shootout
Pelipaikka oikea laitahyökkääjä
Maila vasen
Pituus 178 cm
Paino 80 kg
Seura
Seura Detroit Red Wings
Sarja NHL
Pelinumero 88
Pelaajaura
Pääsarjaura 2007–
Aik. seurat Chicago Blackhawks (NHL)
New York Rangers (NHL)
NHL-varaus 1. varaus, 2007
Chicago Blackhawks
Stanley Cup
Chicago Blackhawks 2010
Chicago Blackhawks 2013
Chicago Blackhawks 2015

Patrick Timothy Kane, Jr. (s. 19. marraskuuta 1988 Buffalo, New York) on yhdysvaltalainen jääkiekkoilija, joka edustaa NHL-joukkue Detroit Red Wingsiä.[2] Kanea pidetään yleisesti yhtenä parhaista pelaajista koko NHL:n historiassa.[3]

Kane varattiin NHL:n varaustilaisuudessa 2007 ensimmäisenä pelaajana Chicago Blackhawksiin. Kane päätti Blackhawksin 49 vuotta kestäneen mestaruustauon tekemällä jatkoaikamaalin vuoden 2010 Stanley Cup -loppuottelusarjan kuudennessa ottelussa Philadelphia Flyersia vastaan. Hänelle myönnettiin ensimmäisenä yhdysvaltalaishyökkääjänä Conn Smythe Trophy pudotuspelien arvokkaimpana pelaajana vuonna 2013, kerättyään 19 tehopistettä 23 pudotuspeliottelussa. Vuonna 2015 Kane johti pistepörssiä 23 tehopisteellä 23 pudotuspeliottelussa auttaen Blackhawksia voittamaan Stanley Cup -mestaruuden kotiyleisön edessä ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1938. Kaiken kaikkiaan Kane pelasi Blackhawksissa 16 kautta vuosina 2007–2023 ja sijoittuu seuran kaikkien aikojen tilastoissa korkealle: pelatut ottelut 1 161 (3.), maalit 446 (3.), syötöt 779 (2.), pisteet 1 225 (2.), ylivoimamaalit 122 (4.), ylivoimapisteet 398 (3.), jatkoaikamaalit 9 (T2.), voittomaalit 67 (4.) ja laukaukset 3 866 (3.). Lisäksi Kane sijoittuu Chicagon parhaiden pudotuspelisuorittajien joukkoon: pelatut ottelut 136 (3.), maalit 52 (4.), syötöt 80 (3.), pisteet 132 (3.), ylivoimamaalit 8 (10.), ylivoimapisteet 41 (7.), jatkoaikamaalit 5 (1.), voittomaalit 11 (T1.) ja laukaukset 422 (3.).[4]

Kane on valittu yhdeksän kertaa NHL:n tähdistöotteluun, mukaan lukien kuusi kertaa peräkkäin vuosina 2015–2020. Hänet on valittu NHL:n ykköstähdistöön kolme kertaa (2009–2010, 2015–2016, 2016–2017) ja kakkostähdistöön kaudella 2018–2019. Kauden 2015–2016 jälkeen Kane voitti Hart Memorial Trophyn NHL:n arvokkaimpana pelaajana, Art Ross Trophyn liigan pistepörssin voittajana ja Ted Lindsay Awardin merkittävimpänä pelaajana NHLPA:n jäsenten äänestyksen perusteella kerättyään 106 tehopistettä, teholukeman +17 ja 30 jäähyminuuttia 82 ottelussa. Kane teki myöhemmin uransa piste-ennätyksen 110 tehopisteellä 81 ottelussa kaudella 2018–2019. Hänet palkittiin Calder Memorial Trophylla kaudella 2007–2008 NHL:n parhaana tulokkaana johdettuaan kaikkia tulokkaita 72 tehopisteellä 82 ottelussa. Vuonna 2017 Kane nimettiin yhdeksi 100 suurimmasta NHL-pelaajasta osana liigan satavuotisjuhlaa.[4]

Ennen ammattilaiseksi ryhtymistään Kane vietti kauden 2006–2007 Ontario Hockey Leaguen London Knightsissa, ansaiten vuoden tulokkaan tunnustuksen johdettuaan juniorisarjaa 145 tehopisteellä 58 runkosarjaottelussa. Kane johti myös kaikkia OHL-pelaajia 31 tehopisteellä 16 pudotuspeliottelussa. Kane pelasi Yhdysvaltain maajoukkueen kehitysohjelmassa vuosina 2004–2006 ja Honeybaked AAA -ohjelmassa Detroitin metropolialueella kaudella 2003–2004. Kansainvälisesti Kane on edustanut Yhdysvaltain maajoukkuetta maailmanmestaruuskilpailuissa kolme kertaa (2008, 2018, 2019) ja voitti pronssimitalin sekä turnauksen arvokkaimman pelaajan palkinnon vuoden 2018 turnauksessa johdettuaan kaikkia pelaajia syöttö- (12) ja tehopisteissä (20) 10 ottelussa. Hän toimi varakapteenina Yhdysvaltain joukkueessa vuoden 2016 maailmancupissa, kirjaten kaksi syöttöpistettä kolmessa ottelussa. Kane pelasi maansa puolesta peräkkäisissä talviolympialaisissa vuosina 2010 ja 2014, voittaen hopeamitalin vuoden 2010 turnauksessa kerättyään viisi tehopistettä kuudessa ottelussa. Lisäksi Kane voitti pronssimitalin vuoden 2007 nuorten maailmanmestaruuskilpailuissa, keräten yhdeksän tehopistettä seitsemässä ottelussa. Hän voitti myös kultamitalin vuoden 2006 alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailuissa johdettuaan turnausta maaleissa (7) ja tehopisteissä (12) kuudessa ottelussa.[4]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

OHL-seura London Knightsissa Kane voitti debyyttikaudellaan 2006–2007 vuoden tulokkaan palkinnon johdettuaan sarjaa 145 tehopisteellä 58 runkosarjaottelussa. Myös pudotuspeleissä hän johti pistepörssiä tehtyään 31 tehopistettä 16 pudotuspeliottelussa.[2]

22. kesäkuuta 2007 Chicago Blackhawks varasi Kanen ensimmäisen kierroksen ensimmäisenä pelaajana NHL:n vuoden 2007 varaustilaisuudessa. 12. kesäkuuta 2008 Kane sai kauden parhaan tulokkaan Calder Memorial Trophyn. Kane teki ensimmäisen kypärätemppunsa vuoden 2009 pudotuspeleissä Vancouver Canucksia vastaan. Vuonna 2010 hän voitti ensimmäisen Stanley Cupinsa tehden ratkaisevan jatkoaikamaalin 6. ottelussa. Chicago Blackhawks voitti Stanley Cupin ensimmäisen kerran 49 vuoteen.

Vuoden 2011 tähdistöottelussa Kane valittiin varakapteeniksi. Hän pelasi varakapteenina myös vuoden 2015 tähdistöottelussa. Vuonna 2016 Kane valittiin NHL:n tähdistöottelun kapteeniksi.

Kane teki uransa toisen kypärätempun vuoden 2013 pudotuspeleissä Los Angeles Kingsiä vastaan. Maalien ansiosta Blackhawks pääsi Stanley Cup -finaaliin Boston Bruinsia vastaan. Kane voitti kaudella toisen Stanley Cupinsa ja sai Conn Smythe Trophyn.

19. maaliskuuta 2014 Kane loukkaantui ottelussa St. Louis Bluesia vastaan, ja hän oli sivussa loput runkosarjasta. Kane kuitenkin palasi pudotuspeleihin. 9. heinäkuuta 2014 Blackhawks ilmoitti, että Kane ja Jonathan Toews ovat molemmat allekirjoittaneet kahdeksan vuoden jatkosopimukset, joiden arvo on 84 miljoonaa dollaria. Vuoden 2015 loka–joulukuun välisenä aikana Kane saavutti 26 pelin pisteputken tehden 16 maalia ja 24 syöttöä. Se on pisin pisteputki Yhdysvalloissa syntyneeltä pelaajalta ja pisin pisteputki Blackhawksin historiassa.lähde?

Kane teki ensimmäisen runkosarjan hattutempun 15. tammikuuta 2016 pelissä Toronto Maple Leafsiä vastaan ja toisen 3. huhtikuuta 2016 Boston Bruinsia vastaan. Kaudella 2015–2016 Kane voitti myös pistepörssin, jonka myötä hänelle myönnettiin Art Ross Trophy. Kane voitti myös Hart Memorial Trophyn ja Ted Lindsay Awardin. Kaudella 2016–2017 Kane merkkautti 82 ottelussa 89 tehopistettä ja sijoittui pistepörssissä toiselle sijalle yhdessä Sidney Crosbyn kanssa.

Uransa parhaat tehopisteet Kane saavutti kaudella 2018-19 tehden 44 maalia ja antaen 66 maaliin johtanutta syöttöä.

19. tammikuuta 2020 ottelussa Winnipeg Jetsiä vastaan Kane saavutti uransa tuhannennen tehopisteen.[5]

Helmikuussa 2023 Blackhawks kauppasi Kanen New York Rangersiin vaihdossa ehdolliseen toisen kierroksen varausvuoroon vuoden 2023 varaustilaisuudessa ja neljännen kierroksen varausvuoroon vuoden 2023 varaustilaisuudessa. Blackhawks pidätti puolet Kanen palkasta.[6]

Marraskuussa 2023 Kane teki vapaana pelaajana Detroit Red Wingsin kanssa yksivuotisen ja 2,75 miljoonan dollarin arvoisen sopimuksen.[7] Heinäkuussa 2024 Kane solmi seuran kanssa vuoden mittaisen ja neljän miljoonan dollarin arvoisen jatkosopimuksen.[8] Heinäkuussa 2025 Kane solmi Red Wingsin kanssa vuoden mittaisen ja kolmen miljoonan dollarin arvoisen jatkosopimuksen.[4]

Maajoukkueura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mitalit
Maa:  Yhdysvallat
Miesten jääkiekko
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa Hopeaa Vancouver 2010 jääkiekko
MM-kilpailut
Pronssia Pronssia Tanska 2018 jääkiekko
Nuorten MM-kilpailut
Pronssia Pronssia Ruotsi 2007 jääkiekko
Alle 18-v. MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Ruotsi 2006 jääkiekko

Vuonna 2007 Kane valittiin Yhdysvaltain maajoukkueeseen nuorten MM-kisoihin Ruotsiin. Yhdysvallat sijoittui kolmanneksi ja Kane valittiin turnauksen tähdistökentälliseen. Hän teki seitsemässä ottelussa yhteensä 5+4=9 tehopistettä sijoittuen pistepörssin neljänneksi. Kane pelasi myös Kanadan MM-kisoissa 2008 tehden turnauksen seitsemässä ottelussa tehot 3+7=10.[2] Vancouverin talviolympialaisissa 2010 Kane teki kuudessa ottelussa kolme maalia ja antoi kaksi maaliin johtanutta syöttöä. Yhdysvallat sijoittui turnauksessa toiseksi. Kane pelasi myös Sotšin talviolympialaisissa 2014 ja World Cupissa 2016. Vuoden 2018 MM-kilpailuissa Kane teki kymmenessä ottelussa tehot 8+12=20 ja voitti turnauksen pistepörssin. Hänestä tuli samalla eniten tehopisteitä yhdessä MM-turnauksessa tehnyt yhdysvaltalaispelaaja.

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanen vanhemmat ovat Patrick ja Donna Kane. Hänellä on kolme siskoa; Erica, Jessica ja Jacqueline.[9] Kanen tyttöystävä on Amanda Grahovec.[10]

Vuonna 2009 Kane pidätettiin Buffalossa ryöstöstä ja pahoinpitelystä, koska hän oli käynyt taksikuski Jan Radeckin kimppuun yhdessä serkkunsa kanssa. Serkukset hermostuivat taksikuskille, koska tämän antamista vaihtorahoista puuttui 20 senttiä.[11] Koska Kanen tuomio ei kuulunut rikoslain piiriin, hän vältti kaikki rangaistukset käyttäytymällä vuoden ajan moiteettomasti ja pyysi kirjallisesti James Kanen kanssa Radeckilta anteeksi.

Elokuussa 2015 uutisoitiin Kanen mahdollisesti raiskanneen naisen, mutta hänet todettiin paria kuukautta myöhemmin syyttömäksi.[12]

Tilastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM             Turnaus O M S Pist. RM
2004–2005 USA:n maajoukkue NAHL 63 32 38 70 16 – – – – –
2005–2006 USA:n maajoukkue NAHL 58 52 50 102 22 – – – – –
2006–2007 London Knights OHL 58 62 83 145 52 16 10 21 31 16 JMM 7 5 4 9 4
2007–2008 Chicago Blackhawks NHL 82 21 51 72 52 – – – – – Calder Trophy MM 7 3 7 10 0
2008–2009 Chicago Blackhawks NHL 80 25 45 70 42 16 9 5 14 12
2009–2010 Chicago Blackhawks NHL 82 30 58 88 20 22 10 18 28 6 Stanley Cup Ykköstähdistö OK 6 3 2 5 2
2010–2011 Chicago Blackhawks NHL 73 27 46 73 28 7 1 5 6 2
2011–2012 Chicago Blackhawks NHL 82 23 43 66 40 6 0 4 4 10
2012–2013 EHC Biel NLA 20 13 10 23 16 – – – – –
Chicago Blackhawks NHL 47 23 32 55 11 23 9 10 19 7 Stanley Cup Conn Smythe Trophy
2013–2014 Chicago Blackhawks NHL 69 29 40 69 22 19 8 12 20 8 OK 6 0 4 4 6
2014–2015 Chicago Blackhawks NHL 61 27 37 64 10 23 11 12 23 0 Stanley Cup
2015–2016 Chicago Blackhawks NHL 82 46 60 106 30 7 1 6 7 14 Art Ross Trophy Hart Trophy  Ykköstähdistö
2016–2017 Chicago Blackhawks NHL 82 34 55 89 32 4 1 1 2 2 Ykköstähdistö WCup 3 0 2 2 0
2017–2018 Chicago Blackhawks NHL 82 27 49 76 32 – – – – – MM 10 8 12 20 0
2018–2019 Chicago Blackhawks NHL 81 44 66 110 22 – – – – – Kakkostähdistö MM 8 2 10 12 4
2019–2020 Chicago Blackhawks NHL 70 33 51 84 40 9 2 7 9 2
2020–2021 Chicago Blackhawks NHL 56 15 51 66 14 – – – – –
2021–2022 Chicago Blackhawks NHL 78 26 66 92 18 – – – – –
2022–2023 Chicago Blackhawks NHL 54 16 29 45 10 – – – – –
New York Rangers NHL 19 5 7 12 6 7 1 5 6 6
2023–2024 Detroit Red Wings NHL 50 20 27 47 16 – – – – –
2024–2025 Detroit Red Wings NHL 72 21 38 59 12 – – – – –
NHL yhteensä 1302 492 851 1343 454 143 53 85 138 70

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Blackhawks player nicknames hockeybroadtumblr.com. HockeyBroad.com. Viitattu 6.11.2017. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Patrick Kane Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  3. ↑ 100 Greatest NHL Players NHL. Viitattu 3.7.2023. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d Red Wings sign Patrick Kane to one-year contract extension | Detroit Red Wings www.nhl.com. 1.7.2025. Detroit Red Wings. Viitattu 1.7.2025. (englanniksi)
  5. ↑ https://nhl.nbcsports.com/2020/01/19/patrick-kane-scores-point-1000-blackhawks-win-five-in-a-row/
  6. ↑ https://www.espn.com/nhl/story/_/id/35754172/sources-blackhawks-agree-trade-patrick-kane-rangers
  7. ↑ https://www.sportsnet.ca/nhl/article/patrick-kane-signing-with-detroit-red-wings/
  8. ↑ https://www.nhl.com/redwings/news/red-wings-sign-patrick-kane-to-one-year-contract-extension
  9. ↑ Nouseva Kane 18.5.2009. ESPN. Viitattu 20.12.2015.
  10. ↑ Patrick Kanea tuetaan 8.10.2015. The Guardian. Viitattu 20.12.2015.
  11. ↑ Miljonääri hakkasi taksikuskin 20 sentin takia 10.8.2009. Uusi Suomi. Viitattu 20.12.2015.
  12. ↑ NHL-tähti Kane välttää syytteet 5.11.2015. Yahoo Sports. Arkistoitu 22.12.2015. Viitattu 20.12.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edeltäjä:
Jevgeni Malkin 		Calder Memorial Trophyn voittaja
2008 		Seuraaja:
Steve Mason
Edeltäjä:
Jonathan Quick 		Conn Smythe Trophyn voittaja
2013 		Seuraaja:
Justin Williams
Edeltäjä:
Jamie Benn 		Art Ross Trophyn voittaja
2016 		Seuraaja:
Connor McDavid
Edeltäjä:
Carey Price 		Ted Lindsay Awardin voittaja
2016 		Seuraaja:
Connor McDavid
Edeltäjä:
Carey Price 		Hart Memorial Trophyn voittaja
2016 		Seuraaja:
Connor McDavid
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Patrick_Kane&oldid=23398960”