Helsingin juhlaviikot

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Helsingin juhlaviikot on vuosittain elo-syyskuun vaihteessa Helsingissä järjestettävä monitaidefestivaali. Juhlaviikkojen tehtävänä on tarjota laajalle kotimaiselle ja ulkomaiselle yleisölle ainutlaatuisia taide-elämyksiä: musiikkiesityksiä, teatteria, tanssia, taidenäyttelyitä, elokuvaesityksiä ja Taiteiden yö. Osa tapahtumista on Tokoinrannassa Huvila-teltassa, mutta esityksiä ja taidetta nähdään koko Helsingin laajuisesti.

Vuonna 2013 juhlaviikot oli Finland Festivalsin tilastojen mukaan lipunmyyntimäärältään Suomen suurin ja käyntimäärältään toiseksi suurin festivaali[1]. Vuonna 2018 Helsingin juhlaviikoilla oli noin 236 000 käyntiä.

Juhlaviikkojen taustaorganisaationa toimii Helsingin kaupungin perustama Helsingin tapahtumasäätiö. Säätiössä toimivat Helsingin juhlaviikot ja Musica nova Helsinki. Juhlaviikkojen taiteellisena johtajana toimii Marko Ahtisaari. Vuonna 2019 Helsingin juhlaviikot järjestetään 15.8.–1.9. ja Taiteiden yötä vietetään seuraavan kerran torstaina 15.8.2019.

Huvila-teltta vuonna 2015. Kuva: Jussi Hellsten.

Festivaalin historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1960-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen Helsingin juhlaviikot järjestettiin toukokuussa kuohuvana keväänä 1968. Juhlaviikkojen yhtenä tavoitteena oli lisätä Suomen ja Helsingin tuntemusta ulkomailla. Monipuoliseen ohjelmistoon kuului konsertteja sekä ooppera- ja balettiesityksiä. Kansainvälisyys oli mukana alusta alkaen, kun suuret kulttuurilaitokset kutsuivat ulkomaisia vieraita ensi-iltoihinsa. Juhlaviikkoja edelsi vuosina 1951–1965 järjestetty klassiseen musiikkiin painottunut Sibelius-viikko -festivaali.

Artistivieraita: The Borodin Quartet, Igor Ostrah, Cullberg-baletti, Bayerische Staatsoper, Batsheva Dance Company, Karlheinz Stockhausen, Sergiu Celibidache  

1970-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudet tuulet puhalsivat yhteiskunnassa. Elokuulle siirretyn festivaalin ohjelmistoa uudistettiin kulttuurin demokratisoinnin nimissä: ilmaisohjelmaa oli paljon ja taidetta vietiin puistoihin, lähiöihin, laitoksiin ja työpaikoille. Vuoden taiteilija valittiin vuodesta 1971 alkaen. Vuonna 1972 Helsingin juhlaviikkojen yhteyteen perustettin Helsingin kesäviikot piristämään pääkaupungin hiljaista kesäaikaa.

Artistivieraita: Ravi Shankar, Emil Gilels, Svjatoslav Richter, New Yorkin filharmonikot, Taiwanin kiinalainen ooppera, Ballet du Senegal, Charles Mingus Group, Virtuosi di Roma, Ballet van Vlaanderen, Gidon Kremer, Chicagon sinfoniaorkesteri, Gorki-teatteri, Krystian Zimerman, Pablo Picasso (näyttely)

1980-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Festivaalin ohjelmistoa rakennettiin vuosittain vaihtuvien teemojen ympärille, joita olivat mm. Unkari sekä Eurooppa 1920- ja 1930-luvuilla. Juhlaviikoilla vieraili klassisen musiikin maailmantähtiä. Nuoriso kokoontui heinäkuun sunnuntai-iltapäivinä Kaivopuiston ilmaiskonsertteihin. Taiteiden yö perustettiin vuonna 1989.

Artistivieraita: Luciano Pavarotti, Wienin filharmonikot, Nuova Compagnia di Canto Popolare, Orchestre National de France, Victoria Mullova, Jelena Obraztsova, London Contemporary Dance Theatre, Bauhaus (näyttely), City of Birmingham Symphony Orchestra, Cleveland Quartet, Tokyo String Quartet, Paul Taylor Dance Company, Carolyn Carlson Group, Claudio Abbado, Leonard Bernstein, Daniel Barenboim

1990-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suositut kesä- ja puistokonsertit jatkuivat. Vuonna 1995 Juhlaviikot uudistui ja festivaalin maamerkiksi muodostui ensimmäistä kertaa Tokoinrantaan kohoava Huvila-teltta. Art goes Kapakka sekä kulinaristinen ulkoilmatapahtuma Makujen piazza saivat alkunsa 1990-luvulla.

Artistivieraita: Kiri te Kanawa, Jevgeni Nesterenko, Jessye Norman, Kazuo Ohno & Company, Kronos Quartet, Emerson Quartet, Eva Dahlgren, Radiohead, Massive Attack, Andy Warhol (näyttely), Susanne Linke Dance Company, HIM, Apocalyptica, Jordi Savall, Cesaria Evora, Pierre Boulez, Frank Castort, Christopher Marthaler, Simon Rattle    

2000-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhlaviikot jatkoi kehittymistään yhä kansainvälisemmäksi monitaidefestivaaliksi: lisääntynyt yhteistyö niin kulttuurin kuin talouden toimijoiden kanssa mahdollisti festivaalin kasvun. Senaatorintorilla nähtiin kolme suosittua Ylipormestarin populaarikonserttia vuosina 2001–2003. Linja-autoliikenteestä tyhjentyneelle Lasipalatsin aukiolle järjestettiin näyttelyitä ja esitettiin elokuvia.

Artistivieraita: Mariinski-teatterin orkesteri, Mariza, Anish Kapoor, Pietarin filharmonikot, Dmitri Hvorostovski, Christian Tetzlaff, Patti Smith, Oslon filharmonikot, Los de Abajo, Patricia Kaas, Tero Saarinen, Pina Bausch, Kaija Saariaho, Gotan Project, Kristian Smeds, Juliette Gréco, Mamma Andersson, Luc Tuymans, Jane Birkin, András Schiff, Peter Sellars, Berliner Philharmoniker    

Tunnelmia Huvila-teltalta vuonna 2017. Kuva: Pietari Purovaara

2010-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteisöllisyys ja osallistavuus loivat pohjaa suurille kaupunkitapahtumille. Taiteiden yössä nähtiin kaupunkilaisten yhteisiä ponnistuksia kuten Eläimet kylässä -kulkue ja Dominot-spektaakkeli.  Klassisen musiikin konsertit siirtyivät suureksi osaksi vuonna 2011 valmistuneeseen Musiikkitaloon. Rakennuksen viereen levittäytyvä Kansalaistori tarjosi paraatipaikan suosituille Leffapiknikeille ja vuoden 2014 suurhankkeelle, pop up -kaupunkikeidas KoeHelsingille.

Artistivieraita: Caetano Veloso, Jevgeni Kissin, Martha Wainwright, DakhaBrakha, Allen Toussaint, Fatoumata Diawara, Jordi Savall, Rodrigo y Gabriela, Gewandhausorchester Leipzig, Bill Frisell, James Thiérrée, Philip Glass, Yoko Ono & Thurston Moore, Hugh Masekela, Royal Concertgebouw Orchestra Amsterdam, Los Lobos, Laurie Anderson & Kronos Quartet, Ginger Baker, Wiener Philharmoniker, Steve Reich, Giorgio Moroder, Anoushka Shankar, Daniel Lanois

Helsingin juhlaviikot, näkymä Senaatintorilta vuonne 2018. Kuva Petri Anttila.


Kävijämäärät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsinki Festivalin kävijämäärät vuodesta 2009 alkaen.

Vuosi Yhteensä
2009 288 000 [2]
2010 261 000 [3]
2017 212 800 [4]
2018 236 000 [5]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]