Florence Griffith-Joyner

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mitalit
Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja Florence Griffith-Joyner
Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja Florence Griffith-Joyner
Maa: Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Naisten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Soul 1988 100 m
Kultaa Kultaa Soul 1988 200 m
Kultaa Kultaa Soul 1988 4×100 m
Hopeaa Hopeaa Los Angeles 1984 200 m
Hopeaa Hopeaa Soul 1988 4×400 m
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Rooma 1987 4 × 100 m
Hopeaa Hopeaa Rooma 1987 200 m

Delorez Florence Griffith-Joyner (21. joulukuuta 195921. syyskuuta 1998) oli yhdysvaltalainen yleisurheilija, jolla on edelleen maailmanennätykset naisten 100 metrin ja 200 metrin juoksussa.

Helsingin MM-kilpailuissa 1983 Griffith-Joyner sijoittui neljänneksi 200 metrillä. Seuraavana vuonna hän sijoittui Los Angelesin olympialaisissa samalla matkalla hopealle. Kilpailujen jälkeen hän avioitui Los Angelesin olympialaisten kolmiloikan olympiavoittaja Al Joynerin kanssa ja jätti juoksun vähemmälle.

Griffith-Joyner palasi radoille Rooman MM-kilpailuihin 1987 ja sijoittui jälleen 200 metrillä hopealle. 4 × 100 metrillä hän voitti kultaa. Vuonna 1988 siihen asti paremmin 200 metrin juoksijana tunnettu Griffith-Joyner hämmästytti Yhdysvaltojen olympiakarsinnoissa juoksemalla puolivälierissä uudeksi 100 metrin maailmanennätykseksi 10,49.[1] Kilpailun tuulilukema oli 0,0 m/s, mutta stadionin tuulimittarin epäillään näyttäneen väärää tuulilukemaa.[2] Oikean tuulilukeman on arvioitu olleen noin 5–7 m/s.[3]

Griffith-Joyner oli suurin ennakkosuosikki Soulin olympialaisissa 1988, ja voittikin sekä 100 että 200 metrin juoksut ylivoimaisesti. 200 metrillä hän juoksi uudeksi maailmanennätykseksi 21,34, jota ei niin ikään ole sen jälkeen rikottu. Myös 100 metrillä Griffith-Joyner tikitti ylivoimaisia aikoja, pysäyttäen finaalissa kellot lopulta aikaan 10,54. Hän juoksi myös Yhdysvaltojen 4 × 100 metrin ja 4 × 400 metrin joukkueissa voittaen ensiksi mainitussa kultaa ja jälkimmäisessä hopeaa.

Griffith-Joyneria epäiltiin vuoden 1988 suurten ennätysparannustensa takia dopingin käytöstä ja eräät hänen kilpailijoistaan väittivät hänen aikojensa olevan mahdollisia vain dopingin käytön ansiosta. Carl Lewis kirjoitti omaelämäkerrassaan huomanneensa Griffith-Joynerin liian nopean lihaskasvun lisäksi hänen äänensäkin madaltuneen, mikä ilmeni myös BBC:n tekemistä haastatteluista. Griffith-Joyner ei kuitenkaan koskaan antanut positiivista dopingnäytettä.[4] Griffith-Joynerin yhtäkkinen kuolema vuonna 1998 lisäsi huhuja, vaikka ruumiinavaus paljastikin, ettei kuolemansyy ollut doping.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mackay, Duncan: The 10 greatest performances in the history of athletics (4 Florence Griffith Joyner) The Observer. 5.8.2001. Guardian News and Media Limited. Viitattu 19.8.2009. (englanniksi)
  2. Slater, Matt: Records 'hurt' women's athletics 25.9.2008. BBC. Viitattu 27.9.2008. (englanniksi)
  3. Linthorne, Nick: Wind Assistance Viitattu 27.9.2008. (englanniksi)
  4. Matt Lawton: How athletics is still scarred by the reign of the chemical sisters 6.8.2012. Daily Mail. Viitattu 19.8.2013.