Betty Cuthbert
| Betty Cuthbert | |
|---|---|
 Betty Cuthbert noin vuonna 1950 Ted Hoodin kuvaamana |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Elizabeth Cuthbert |
| Syntynyt | 20. huhtikuuta 1938 Ermington, Sydney, Australia |
| Kuollut | 6. elokuuta 2017 (79 vuotta) Madurah, Länsi-Australia, Australia |
| Yleisurheilija | |
| Pituus | 169 cm |
| Paino | 57 kg |
| Laji | pikajuoksu |
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Naisten yleisurheilu | |||
Maa:  Australia
| |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Melbourne 1956 | 100 m | |
| Kultaa |
Melbourne 1956 | 200 m | |
| Kultaa |
Melbourne 1956 | 4 × 100 m viesti | |
| Kultaa |
Tokio 1964 | 400 m | |
Elizabeth ”Betty” Cuthbert (20. huhtikuuta 1938 Ermington, Sydney – 6. elokuuta 2017 Mandurah, Länsi-Australia) oli australialainen pikajuoksija ja nelinkertainen olympiavoittaja.
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ennen Melbournen olympialaisia, kotikisoja vuonna 1956, Cuthbert teki uuden maailmanennätyksen 200 metrin juoksussa. Kisoissa Cuthbert onnistui voittamaan kultaa sekä 100 metrin että 200 metrin juoksuissa ja otti kolmannen kultansa 4 × 100 metrin viestissä.
Rooman kesäolympialaisissa 1960 Cuthbert pystyi loukkaantumisen vuoksi osallistumaan vain 100 metrille, jossa karsiutui finaalista. Kisojen jälkeen hän päätti lopettaa urheilun. Cuthbert palasi kilpakentille noin 18 kuukautta lopettamisensa jälkeen. Hän pääsi edustamaan Australiaa vuoden 1962 Kansainyhteisön kisoissa. Hän ei ollut vielä aivan entisessä kunnossaan; hän sijoittui 220 jaardilla viidenneksi ja karsiutui finaaleista 100 jaardin välierissä. Cuthbert toimi kuitenkin kultaa voittaneen viestijoukkueen ankkurina.[1]
Cuthbertin harjoittelu alkoi jälleen vuoden 1963 aikana tuottaa tulosta, ja hän oli neljännesmaililla ennätysvauhdissa. Vuoden 1964 olympialaisissa Cuthbert voitti 400 metrin olympiakultaa.[1] Näin hänestä tuli ainoa urheilija, joka on voittanut olympialaisissa kultaa 100, 200 ja 400 metrin matkoilla. Kisojen jälkeen hän lopetti uransa.
Vuosien 1956–1964 välillä Cuthbert rikkoi yhteensä 16 maailmanennätystä 60 metrin, 100 jaardin, 220 jaardin, 400 metrin, 4 × 100 metrin ja 4 × 220 jaardin juoksuissa.[2]
Vuonna 1979 Cuthbertilla todettiin MS-tauti. Sydneyn olympialaisten avajaisissa 2000 pyörätuolissa istunut Cuthbert oli yksi olympiatulen kantajista stadionilla.[3]
Vuonna 2012 Cuthbert pääsi Kansainvälisen yleisurheiluliiton Hall of Fameen.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Betty Cuthbert (1938 - 2017) AM MBE Athletics Australia. Viitattu 7.8.2017. (englanniksi)
- ↑ Sam McPhee: [Australian four-time Olympic gold medallist Betty Cuthbert dead at 79 Australian Olympic gold medallist Betty Cuthbert dies] DailyMail Online. 7.8.2017. Viitattu 7.8.2017 (englanniksi).
- ↑ Andrea Mayes: Bety Cuthbert: 1956 Olympic 'golden girl' dies aged 79 ABC News. 2.8.2017. Viitattu 7.8.2017 (englanniksi).
- ↑ Pysäyttävä hetki Lontoon olympiastadionilla - 50 000 ihmistä kunnioitti vainajan muistoa iltalehti.fi. Viitattu 8.8.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Betty Cuthbert Wikimedia Commonsissa
|
1928: Betty Robinson | 1932: Stanisława Walasiewicz | 1936: Helen Stephens | 1948: Fanny Blankers-Koen | 1952: Marjorie Jackson | 1956: Betty Cuthbert | 1960: Wilma Rudolph | 1964: Wyomia Tyus | 1968: Wyomia Tyus | 1972: Renate Stecher | 1976: Annegret Richter | 1980: Ljudmila Kondratjeva | 1984: Evelyn Ashford | 1988: Florence Griffith-Joyner | 1992: Gail Devers | 1996: Gail Devers | 2000: --- | 2004: Julija Nestsjarenka | 2008: Shelly-Ann Fraser | 2012: Shelly-Ann Fraser-Pryce | 2016: Elaine Thompson | 2020: Elaine Thompson-Herah |
|
1948: Fanny Blankers-Koen | 1952: Marjorie Jackson | 1956: Betty Cuthbert | 1960: Wilma Rudolph | 1964: Edith McGuire | 1968: Irena Szewińska | 1972: Renate Stecher | 1976: Bärbel Eckert | 1980: Bärbel Wöckel | 1984: Valerie Brisco-Hooks | 1988: Florence Griffith-Joyner | 1992: Gwen Torrence | 1996: Marie-José Pérec | 2000: Pauline Davis-Thompson | 2004: Veronica Campbell | 2008: Veronica Campbell-Brown | 2012: Allyson Felix | 2016: Elaine Thompson | 2020: Elaine Thompson-Herah |
|
1964: Betty Cuthbert | 1968: Colette Besson | 1972: Monika Zehrt | 1976: Irena Szewińska | 1980: Marita Koch | 1984: Valerie Brisco-Hooks | 1988: Olga Bryzgina | 1992: Marie-José Pérec | 1996: Marie-José Pérec | 2000: Cathy Freeman | 2004: Tonique Williams-Darling | 2008: Christine Ohuruogu | 2012: Sanya Richards-Ross | 2016: Shaunae Miller | 2020: Shaunae Miller-Uibo |
| ||||||||||||||
