Wilfried Van Moer

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wilfried Van Moer
Henkilötiedot
Koko nimi Wilfried Van Moer
Syntymäaika 1. maaliskuuta 1945
Syntymäpaikka Beveren, Belgia
Kuolinaika 24. elokuuta 2021 (76 vuotta)
Kuolinpaikka Leuven, Belgia
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1964–1965
1965–1968
1968–1976
1976–1980
1980–1982
1982–1984
Belgia K.S.K. Beveren
Belgia Royal Antwerpen
Belgia Standard de Liège
Belgia FC Beringen
Belgia K.S.K. Beveren
Belgia Sint-Truidense VV
Maajoukkue
1966–1982 Belgia Belgian maajoukkue 57 (9)
Valmennusura
1983–1984
 
 
 
1995–1996
1996
Belgia Sint-Truidense VV
Belgia K.S.K. Beveren
Belgia FC Assent
Belgia KFC Diest
Belgia Belgian maajoukkue (apuv.)
Belgia Belgian maajoukkue

Wilfried Van Moer (1. maaliskuuta 194524. elokuuta 2021[1]) oli belgialainen jalkapalloilija ja jalkapallovalmentaja. Hän oli yksi Belgian parhaista pelaajista 1960- ja 1970-luvuilla ja valittiin kolmesti Belgian liigan parhaaksi pelaajaksi.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Van Moer aloitti pelaajauransa K.S.K. Beverenissä vuonna 1964, mutta siirtyi jo seuraavana vuonna pääsarjatasolla pelanneeseen Royal Antwerpeniin. Hän työskenteli pelaajauransa ohella myös sähköasentajana. Antwerpenissä Van Moerin ura lähti kuitenkin todelliseen nousuun ja hänet valittiin jo 1966 liigan parhaaksi pelaajaksi. Antwerpenin päävalmentaja Harry Game siirsi Van Moerin laitahyökkääjän roolista keskikentälle, mikä osoittautui lopulta hänen uransa kannalta keskeiseksi muutokseksi, sillä keskikentällä hänestä tuli Jef Jurionin korvaaja Belgian maajoukkueessa.

Antwerpen putosi liigasta 1968 ja Van Moer jatkoi uraansa Standard de Liègessä. Van Moer juhli seuran kanssa kolmea perättäistä Belgian mestaruutta 1969–1971 ja tuli valituksi liigan parhaaksi pelaajaksi 1969 sekä 1970. Hän edusti seuraa kaikkiaan kahdeksan kautta ja pelasi 170 liigaottelua. Vuonna 1976 hän siirtyi FC Beringeniin ja moni uskoi Van Moerin uran olevan jo ehtoopuolella. Hän kuitenkin siirtyi 1980 kasvattajaseuraansa Bevereniin ja lopetettuaan maajoukkueuransa 1982 hän edusti vielä kaksi kautta Sint-Truidensea kunnes lopetti pitkän uransa 39-vuotiaana 1984.

Maajoukkuetasolla Van Moer edusti Punaisia paholaisia 57 maaottelussa vuosina 1966–1982. Hän debytoi lokakuussa 1966 maaottelussa Sveitsiä vastaan ja kuului tulevina vuosina vakiomiehistöön. Hän oli mukana MM-kisoissa 1970 ja teki kaksi maalia Belgian ainoassa voitokkaassa ottelussa El Salvadoria vastaan. Kaksi vuotta myöhemmin Van Moer oli avainroolissa Belgian edetessä aina välieriin EM-kisoissa. Kisat olivat kuitenkin myös tuhota 27-vuotiaan Van Moerin uran, sillä hänen jalkansa murtui ottelussa Italiaa vastaan. Hän taisteli vuosia vammoja vastaan hakien vauhtia FC Beringenistä. Guy Thys näki 34-vuotiaassa Van Moerissa edelleen mahdollisuuden ja hän palasi maajoukkueseen 1979. Van Moer oli omilla maaleillaan takaamassa Belgian paikan EM-kisoissa 1980. Hän kuului turnauksen ehdottomaan parhaimmistoon ja oli roolillaan nostamassa Belgian sensaatiomaisesti hopealle noissa kisoissa. Samana vuonna hän sijoittui neljänneksi Euroopan parhaan jalkapalloilijan äänestyksessä.

Van Moer jatkoi maajoukkueuraansa vielä MM-kisoihin 1982, joissa Belgian urakka päättyi toiselle kierrokselle. Hänen uransa viimeiseksi otteluksi jäi 0–3-tappioon päättynyt kamppailu Puolaa vastaan.

Pelaajauransa jälkeen Van Moer toimi valmentajana vaatimattomalla menestyksellä. Belgian jalkapalloliitto palkkasi hänet valmennustehtäviin ja 1995 hänestä tuli Paul Van Himstin apuvalmentaja A-maajoukkueessa. Van Himstin potkujen jälkeen hänestä tuli 1996 maajoukkueen päävalmentaja. Van Moer ei kuitenkaan tullut toimeen pelaajien ja liiton kanssa, minkä seurauksena hänen pestinsä jäi vain viiden ottelun mittaiseksi. Tähän päättyi myös Van Moerin pitkä ura jalkapallon parissa.

Meriitit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edeltäjä:
Paul Van Himst
Belgian jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja
4–12/1996
Seuraaja:
Georges Leekens