Roncesvallesin taistelu
| Roncesvallesin taistelu | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Taistelu piirrustuksessa 1300-luvulta.
| |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
Roncesvallesin taistelu oli 15. elokuuta 778[1] käyty taistelu Pyreneiden niemimaalta vetäytyvien frankkien ja paikallisten baskien välillä ilmeisesti lähellä Roncesvallesia nykyisessä Espanjan Navarrassa. Baskijoukot väijyttivät ja tuhosivat Kaarle Suuren johtaman frankkiarmeijan jälkijoukot. Taistelun yksityiskohdista tiedetään vain vähän. Taistelu on kuitenkin sittemmin tullut kuuluisaksi keskiaikaisen runon Rolandin laulun kautta. Rolandin laulua on pidetty yhtenä ranskalaisen kirjallisuuden merkkiteoksista. Rolandin laulu on kuitenkin kirjoitettu vuosisatoja itse taistelun jälkeen ja sen tarina taistelun kulusta poikkaa huomattavasti todellisuudesta. Teoksessa taistelu esitetään suurena islamin ja kristinuskon välisenä koitoksena.
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Roncesvallesin taistelun yksityiskohdista tiedetään vain vähän. Taistelusta kertova sittemmin tunnetuksi tullut keskiaikainen eepos Rolandin laulu on kirjoitettu kolme vuosisataa myöhemmin ja sen tarina on fiktiivinen. Taistelun aikalaislähteissä taistelu ohitetaan lähinnä sivuhuomatuksen tapaan. Munkki Einhardin 800-luvulla kirjoittama frankkien hallitsija Kaarle Suuren elämäkerta Vita Karoli käsittelee kuitenkin taistelua muutaman sadan sanan verran.[2]
Sotaretki Pyreneiden niemimaalle
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaarle Suuren kaudella suurta osaa Pyreneiden niemimaasta eli al-Andalusia hallitsivat muslimit. Vuonna 777 joukko pieniä paikallisia muslimihallitsijoita lähetti Barcelonan ja Gironan kuvernööri Suleiman al-Arabin johdolla lähetystön Kaarle Suuren luo Paderborniin. Hallitsijat halusivat Kaarle Suuren tuen kamppailuissaan al-Andalusin umaijadihallitsija Abd ar-Rahmania vastaan. Kaarle Suuren johtamat frankit olivat vähitellen vallanneet muslimien alueita nykyisessä Lounais-Ranskassa. Liitto paikallisten muslimihallitsijoiden kanssa Abd ar-Rahmania vastaan olisi mahdollisesti tehnyt heistä Kaarle Suuren vasalleja ja Kaarle halusi ehkä luoda rajamaan oman valtakuntansa ja muslimien välille Pyreneille. Niinpä Kaarle kokosi armeijan, joka hyökkäsi niemimaalle kahtena osastona lännestä ja idästä.[2]
Kaarle Suuren armeijat kohtasivat toisensa paikallisen muslimiruhtinas al-Huseinin hallitsemassa Zaragozassa. Al-Husein oli aiemmin lupautunut liittoutua Kaarlen kanssa, mutta nyt hän olikin pyörtänyt puheensa. Seurasi pari viikkoa kestänyt piiritys, joka keskeytettiin kun Kaarle sai tietää saksien uhkaavan samaan aikaan valtakuntansa itäosia. Kaarle päätti palata valtakuntaansa läpi Pyreneiden solien. Suleiman al-Arabi otettiin panttivangiksi.[2]
Taistelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Paluumatkalla frankkien joukot joutuivat muslimien hyökkäysten kohteeksi näiden yrittäessä vapauttaa Suleiman al-Arabia. Joukot saapuivat kuitenkin Pampolonaan, joka vallattiin ja ryöstettiin. Pamplonan hävittäminen lienee suututtanut paikalliset baskit, joilla oli mahdollisesti myös joitakin muslimiliittolaisia. Munkki Einhard kirjoitti edelleen vetäytyvien frankkien joutuneen lähes jatkuvien väijytysten kohteeksi. Väijytykset teki helpoksi alueen tiheät metsät.[2]
15. elokuuta 778[1] Kaarlen armeija saapui eräälle solalle. Perimätiedon mukaan paikka oli Roncesvalles (baskiksi Orreaga), joskin taistelupaikasta ei oikeastaan ole varmuutta. Solassa frankkien armeijan jälkijoukot joutuivat vihollisen väijytykseen. Jälkijoukkojen mukana oli frankkien mukanaan kuljettamat varannot, jotka olivat väijyttäjien ilmeinen kohde. Einhard kirjoitti frankkien kärsineen raskaasta varustuksestaan, kun taas kevyesti varustautunut vihollinen kykeni liikkumaan nopeasti hankalakulkuisessa maastossa. Frankkien jälkijoukot tuhottiin ja niiden väijyttäjät kaikkosivat iltahämärän turvin ryöstösaalineen paikalta ennen frankkien apujoukkojen saapumista paikalle.[2]
Seuraukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oportunistinen väijytys Roncesvallesissa oli väijyttäjien ilmeinen voitto huomattavasti suuremmasta frankkiarmeijasta. Kaarle Suuri ei palannut niemimaalle pariinkymmeneen vuoteen. Frankit saivat kuitenkin myöhemmin perustettua haluamansa rajamaan oman valtakuntansa ja al-Andalusin välille.[2]
Roncesvallesin taistelu tuli sittemmin tunnetuksi kolmesataa vuotta myöhemmin kirjoitetun teoksen Rolandin laulu (ransk. Chanson de Roland) kautta. Teosta on usein pidetty yhtenä ranskalaisen kirjallisuuden merkkiteoksista ja sen tarina huipentuu Roncesvallesin taisteluun. Teoksen kirjoittajaa ei kuitenkaan tunneta varmuudella ja sen tarina on fiktiivinen. Tarinan Roland esitetään kristittynä sankarina, jonka pakanat (eli muslimit) surmaavat taistelussa kateellisen isäpuoli Ganelonin petettyä hänet. Kaarle Suuri kostaa Rolandin kuoleman pakanoille ja Ganelon teloitetaan. Koko taistelu ymmärretään suurena koitoksena islamin ja kristinuskon välillä. Roland ei esiinny aikaisemmissa lähteissä. Taistelusta kertovissa lähteissä mainitaan henkilö nimeltä Hruodlandus, mutta hänen yhteytensä myöhempään Rolandin hahmoon ei ole selvä.[2]