Baskimaa (kulttuuris-maantieteellinen alue)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Baskimaa
Euskal Herria (bask.)
Etelä-Ossetian lippu
lippu vaakuna
Baskimaan sijainti
Viralliset kielet baski, espanja, ranska
Suurin kaupunki Bilbao
Pinta-ala 20 947 km²
Väkiluku (2004)
 – yhteensä

Noin 3 000 000

Baskimaa (baskiksi Euskal Herria) on kulttuurillis-maantieteellinen alue Pyreneiden länsiosassa Biskajanlahden pohjukassa. Se on baskien kotiseutua. Baskimaan merkittävimpiä kaupunkeja ovat Pamplona (Iruñea), Bilbao (Bilbo), San Sebastián (Donostia) ja Vitoria (Gasteiz) Espanjassa sekä Bayonne (Baiona) ja Biarritz (Biarritz tai Miarritze) Ranskassa. Baskimaa käsittää Eteläisen Baskimaan ja Navarran Espanjassa sekä Pohjoisen Baskimaan Ranskassa. Yleisesti ottaen Baskimaa on hyvin nationalistinen,lähde? ja monet vaativatkin alueen itsenäisyyttä. Baskimaassa puhutaan pääasiassa baskin kieltä.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baskimaan kartta.
Gipuzkoanrannikko.

Baskimaan alue koostuu seitsemästä Espanjan ja Ranskan alueella sijaitsevasta historiallisesta alueesta, joista baskit käyttävät nimitystä Zazpiak Bat, joka vapaasti suomennettuna tarkoittaa ”seitsemän yhdessä”.lähde?

Eteläinen Baskimaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eteläinen Baskimaa, jota baskit kutsuvat nimellä Hegoalde, käsittää Espanjassa sijaitsevat Baskimaan itsehallintoalueeseen kuuluvat Gipuzkoan (esp. Guipúzcoa), Araban (esp. Álava) ja Bizkaian (esp. Vizcaya) maakunnat sekä erillisen Nafarroan (esp. Navarra) itsehallinnollisen maakunnan. Eteläisen Baskimaan tärkein ja suurin kaupunki on vauras Bilbao.

Pohjoinen Baskimaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoinen Baskimaa, jota baskit kutsuvat nimellä Iparralde, käsittää Ranskan puolelta kolme valtion lounaiskolkassa Pyrénées-Atlantiquesin departementissa sijaitsevaa historiallista maakuntaa, Basse-Navarren (Nafarroa Beherea), Soulen (Zuberoa) ja Labourdin (Lapurdi).

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baskimaassa asuu noin kolme miljoonaa ihmistä. Nykyään suuri osa Eteläisen Baskimaan vaurailla alueella asuvista on muuttanut muualta Espanjasta työn perässä eikä edusta baskikansallisuutta. Jopa 40 prosenttia alueen asukkaista edustaa muuta etnistä identiteettiä.[1]

Suurimmat kunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunta Asukasluku
1. Bilbao 350 184
2. Vitoria-Gasteiz 253 996
3. Pamplona 203 944
4. San Sebastián 188 240
5. Barakaldo 101 486
6. Getxo 77 770
7. Irun 61 983
8. Bayonne 51 411
9. Portugalete 49 118
10. Santurtzi 46 069

Kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baskin kieltä, Baskimaan alkuperäiskieltä, pidetään Euroopan vanhimpana elävänä kielenä. Kuitenkin maan puhutuimmat kielet ovat espanja ja ranska. Baskimaan kolmesta miljoonasta asukkaasta noin 650 000 ihmistä puhuu äidinkielenään baskia, joista 550 000 asuu Espanjan puoleisessa Baskimaassa ja loput Ranskan puoleisessa.[2]

Gipuzkoassa toimii myös baskilais-suomalainen ystävyysseura Suomitar, joka on julkaissut baski–suomi-sanakirjan 2012.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. "La mezcla del pueblo vasco", Empiria: Revista de metodología de ciencias sociales, ISSN 1139-5737, Nº 1, 1998, pags. 121–180.
  2. Basque Language (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Suomitar: Baski–suomi-sanakirjasta

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]