Baskimaa (kulttuuris-maantieteellinen alue)
| Baskimaa Euskal Herria (bask.) | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| |||||
| |||||
| Viralliset kielet | baski, espanja, ranska | ||||
| Suurin kaupunki | Bilbao | ||||
| Pinta-ala | 20 947 km² | ||||
| Väkiluku (2004) – yhteensä |
Noin 3 000 000 | ||||
Baskimaa (baskiksi Euskal Herria) on kulttuurillis-maantieteellinen alue Pyreneiden länsiosassa Biskajanlahden pohjukassa. Se on baskien kotiseutua. Baskimaan merkittävimpiä kaupunkeja ovat Pamplona (Iruñea), Bilbao (Bilbo), San Sebastián (Donostia) ja Vitoria (Gasteiz) Espanjassa sekä Bayonne (Baiona) ja Biarritz (Biarritz tai Miarritze) Ranskassa. Baskimaa käsittää Eteläisen Baskimaan ja Navarran Espanjassa sekä Pohjoisen Baskimaan Ranskassa. Yleisesti ottaen Baskimaa on hyvin nationalistinen,lähde? ja monet vaativatkin alueen itsenäisyyttä. Baskimaassa puhutaan pääasiassa baskin kieltä.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].png)
Baskimaan alue koostuu seitsemästä Espanjan ja Ranskan alueella sijaitsevasta historiallisesta alueesta, joista baskit käyttävät nimitystä Zazpiak Bat, joka vapaasti suomennettuna tarkoittaa ”seitsemän yhdessä”. lähde?
Eteläinen Baskimaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eteläinen Baskimaa, jota baskit kutsuvat nimellä Hegoalde, käsittää Espanjassa sijaitsevat Baskimaan itsehallintoalueeseen kuuluvat Gipuzkoan (esp. Guipúzcoa), Araban (esp. Álava) ja Bizkaian (esp. Vizcaya) maakunnat sekä erillisen Nafarroan (esp. Navarra) itsehallinnollisen maakunnan. Eteläisen Baskimaan tärkein ja suurin kaupunki on vauras Bilbao.
Pohjoinen Baskimaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pohjoinen Baskimaa, jota baskit kutsuvat nimellä Iparralde, käsittää Ranskan puolelta kolme valtion lounaiskolkassa Pyrénées-Atlantiquesin departementissa sijaitsevaa historiallista maakuntaa, Basse-Navarren (Nafarroa Beherea), Soulen (Zuberoa) ja Labourdin (Lapurdi).
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Baskimaassa asuu noin kolme miljoonaa ihmistä. Nykyään suuri osa Eteläisen Baskimaan vaurailla alueella asuvista on muuttanut muualta Espanjasta työn perässä eikä edusta baskikansallisuutta. Jopa 40 prosenttia alueen asukkaista edustaa muuta etnistä identiteettiä.[1]
Suurimmat kunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kunta | Asukasluku | |
|---|---|---|
| 1. | Bilbao | 350 184 |
| 2. | Vitoria-Gasteiz | 253 996 |
| 3. | Pamplona | 203 944 |
| 4. | San Sebastián | 188 240 |
| 5. | Barakaldo | 101 486 |
| 6. | Getxo | 77 770 |
| 7. | Irun | 61 983 |
| 8. | Bayonne | 51 411 |
| 9. | Portugalete | 49 118 |
| 10. | Santurtzi | 46 069 |
Kieli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Baskin kieltä, Baskimaan alkuperäiskieltä, pidetään Euroopan vanhimpana elävänä kielenä. Kuitenkin maan puhutuimmat kielet ovat espanja ja ranska. Baskimaan kolmesta miljoonasta asukkaasta noin 650 000 ihmistä puhuu äidinkielenään baskia, joista 550 000 asuu Espanjan puoleisessa Baskimaassa ja loput Ranskan puoleisessa.[2]
Gipuzkoassa toimii myös baskilais-suomalainen ystävyysseura Suomitar, joka on julkaissut baski–suomi-sanakirjan 2012.[3]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ "La mezcla del pueblo vasco", Empiria: Revista de metodología de ciencias sociales, ISSN 1139-5737, Nº 1, 1998, pags. 121–180.
- ↑ Basque Language (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Suomitar: Baski–suomi-sanakirjasta
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Baskimaa (kulttuuris-maantieteellinen alue) Wikimedia Commonsissa
