Baskimaan konflikti
| Baskimaan konflikti | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa Espanjan ja Baskimaan historiaa | |||||||||
 Myötäpäivään alkaen vasemmasta yläkulmasta: ETAn jäseniä vuoden 2006 Gudari Egunassa, Madridin lentokentän pommi-isku, mielenosoitus ETAa vastaan Madridissa, ETAa kannattava seinämaalaus Pasaiassa.
| |||||||||
| |||||||||
| Osapuolet | |||||||||
|
Francon Espanja (1959–1975) Espanja (1975-2011) Ranska
|
Baskimaan kansallinen vapautusliike
| ||||||||
| Tappiot | |||||||||
|
387 espanjalaista lainvalvontaviranomaista surmattu
2 400 haavoittunut |
140 taistelijaa surmattu
| ||||||||
Baskimaan konflikti joka tunnetaan myös nimellä Espanja–ETA-konflikti oli poliittinen ja aseellinen konflikti Espanjan ja Baskimaan kansallisen vapautusliikkeen (ETA) välillä vuosina 1959–2011. Baskimaan kansallinen vapautusliike oli ryhmä baskimaalaisia sosiaalisia ja poliittisia organisaatioita, jotka taistelivat Baskimaan itsenäisyyden puolesta Ranskasta ja Espanjasta. Liike rakentui ETA:n ympärille, ja se aloitti hyökkäyssarjan Espanjan hallintoa vastaan. Espanja, Ranska, Iso-Britannia ja Yhdysvallat ovat tunnustaneet ETA:n terroristijärjestöksi. Konflikti käytiin pääasiassa Espanjan maaperällä, mutta myös Ranskassa, jota ETA piti turvapaikkanaan. Baskimaan konflikti oli pisin konflikti modernissa Länsi-Euroopassa ja sitä sanotaakin Euroopan pisimmäksi sodaksi.
Konflikti oli sekä poliittinen että aseellinen. Espanjan hallitus ja lainvartijat ja Ranskan lainvartijat taistelivat ETA:a ja muita pieniä organisaatioita vastaan. Myös ETA:a vastaan taistelevia äärioikeistoja oli aktiivisena 1970- ja 1980-luvuilla. Vaikka keskustelu Baskimaan itsenäisyydestä alkoi 1900-luvulla, aseellinen konflikti alkoi vasta kun ETA oli perustettu. ETA:n perustamisen jälkeen konflikti vaati tuhansien hengen. Lisäksi monet lähtivät turvaan konfliktialueelta.
ETA ilmoitti 20. lokakuuta 2011 lopettavansa aseellisen toiminnan. Espanjan pääministeri José Luis Rodríguez Zapatero kuvasi tätä demokratian, lain ja järjen voittona.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Basque separatists ETA 'end armed struggle' Europe News. 21.10.2011. Al Jazeera. Arkistoitu 15.7.2018. Viitattu 26.9.2020. (englanniksi)
- Vanfraechem, Inge; Pemberton, Anthony & Mukwiza Ndahinda, Felix: ”Part III, Chapter 16: ETA Terrorism Victims’ Experience with Restorative Encounters in Spain”, Justice for Victims: Perspectives on rights, transition and reconciliation, s. 324. Routledge, 2014. ISBN 978-113-620-775-4. Google-kirjat. (englanniksi)
- DATOS SIGNIFICATIVOS DEL CONFLICTO VASCO, 1968–2003 Euskonews. (espanjaksi)
- COUNCIL COMMON POSITION 2006/380/CFSP of 29 May 2006 updating Common Position 2001/931/CFSP on the application of specific measures to combat terrorism and repealing Common Position 2006/231/CFSP Official Journal of the European Union. 31.5.2006. Euroopan unioni (EU). Arkistoitu 8.12.2013. Viitattu 26.9.2020. (englanniksi)
- Foreign Terrorist Organizations OFFICE OF THE COORDINATOR FOR COUNTERTERRORISM. 24.11.2010. Department of State (United States of America). Arkistoitu 1.1.2011. Viitattu 26.9.2020. (englanniksi)
- PROSCRIBED TERRORIST ORGANISATIONS Publications. 12.7.2013. Home Office (Government of the United Kingdom). (englanniksi)
- Déclarations officielles de politique étrangère Bulletin. 6.7.2012. France Diplomatie (Ministère des Affaires Étrangères et Europeennes). Arkistoitu 20.3.2013. Viitattu 26.9.2020. (ranskaksi)
- Foreign Terrorist Organizations BUREAU OF COUNTERTERRORISM. 28.9.2012. Department of State (United States of America). (englanniksi)
- Idoiaga, Gorka Espiau: The Basque Conflict: New Ideas and Prospects for Peace Special Report 161. Huhtikuu 2006. United States Institute of Peace (USIP). (englanniksi)
- Eyewitness: ETA's shadowy leaders World News. 2.12.1999. BBC News. (englanniksi)
- Iglesias, Leyre: El 'Basque conflict', para Wikipedia País Vasco. 2.12.2013. (espanjaksi)
- Woodworth, Paddy: More Basque Violence Opinion. 3.8.2009. The New York Times. (englanniksi)