Baskinationalismi
Baskinationalismi (baskiksi: eusko abertzaletasuna) on aate, joka pyrkii parantamaan Länsi-Pyreneillä Ranskan ja Espanjan rajalla elävien baskien asemaa. Se on voimakkaimmillaan tavoitellut Baskimaan erottamista itsenäiseksi valtioksi eroon Espanjan ja Ranskan vallasta.
Baskin kielen vanha ja tuntematon historia on tärkeä osa baskien kansallistunnetta. Se saa baskit tuntemaan itsensä ainutlaatuisiksi ja muista poikkeaviksi.[1]
Baskinationalismin synty ajoitetaan 1800-luvun lopulla. Sabino Arana halusi palauttaa baskien perinteiset lait ja alkoi tavoitella baskeille omaa valtiota nimeltä Euzkadi. Hän kehitti baskin kieleen kansallismielistä sanastoa ja kansallislaulun "Gora ta Gora" sanat, suunnitteli baskilipun veljensä kanssa, kirjoitti baskimytologiaa ja perusti Baskien kansallispuolueen (PNV) vuonna 1895. Hän halusi baskimaasta täysin katolisen, jossa muut uskonnot olisi kielletty. Baskinationalismi ja tarve määritellä se, ketkä ovat baskeja, heräsivät aikana, jolloin baskikaupunkeihin muutti teollisuustyöhön paljon espanjalaisia ja ulkomaalaisia. Arana halusi määritellä baskeiksi vain ne, joiden kaikki isovanhemmat olivat syntyneet Baskimaassa ja olivat nimiltään baskinkielisiä.[2]
Jo ennen Aranan aikaa kansallistunnetta voimistivat karlismi ja Espanjan vuosien 1834–1839 sisällissota (joka käytiin paljolti Baskimaan alueella), jotka näennäisesti käsittelivät vallanperimystä mutta kehittyivät vastakkainasetteluksi konservatiivien ja liberaalien välillä. Karlismia on kutsuttu protonationalismiksi, ja sitä kannatettiin Baskimaassa lähes yksimielisesti. Tärkeä osa Baskimaan karlismia oli puolustaa ikiaikaisia oikeuksia ja lakeja, joita kutsutaan nimellä fueros.[1]
Baskinationalismi voimistui separatismiksi, joka johti Baskimaan autonomian julistamiseen vuonna 1936. Baskit olivat tasavaltalaisten puolella Espanjan sisällissodassa. Tappion jälkeen Franco lakkautti autonomian 1939, ja monet baskijohtajat lähtivät ulkomaille. Osa palasi ja perusti ETA:n. Francon kaaduttua 1979 Baskimaa sai uudelleen autonomian. Nationalistien poliittinen siipi järjestäytyi puolueeksi, mutta ETA jatkoi iskujaan.[3]
Espanjan liittovaltion ja Baskimaan kansallisen vapautusliikkeen välillä vuosina 1959–2011 vallinnut poliittinen ja aseellinen konflikti tunnetaan nimellä Baskimaan konflikti.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Natalie Sabanadze: ”Chapter 5. Globalization and Basque Nationalism”, Globalization Nationalism, s. 115–167. Central European University Press. ISBN 9789633867006. Teoksen verkkoversio (viitattu 13.10.2023).
- ↑ Kurlansky, Mark: The Basque History of the World, s. 165–170. Penguin Books, 1999. ISBN 978-0140298517.
- ↑ Basque Country Britannica. Viitattu 13.10.2023.