Veriryhmä

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Rh-tekijä)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Veriryhmät ovat veren punasolujen ominaisuuksiin ja veriplasman vasta-aineisiin perustuvia verityyppien ryhmittelyjä. Tavallisimmin käytetyt veriryhmäjärjestelmät ovat ABO- ja Rh-veriryhmäjärjestelmä.

Veriryhmällä on merkitystä muun muassa verensiirrossa, sillä verensiirrot yhteensopimattomien veriryhmien välillä voivat johtaa kuolemaan.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veriryhmät löysi itävaltalainen lääkäri Karl Landsteiner vuonna 1901. Hän nimesi verenluovutuksen kannalta tärkeät veriryhmät kirjaimilla A, B ja C. Nykyään ryhmät tunnetaan merkeillä A, B ja O. Hänen havaintonsa toi hänelle Nobelin palkinnon vuonna 1930.[1][2]

ABO[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: ABO-veriryhmäjärjestelmä
  • A-veriryhmän henkilöiden punasolujen pinnalla on antigeeni A:ta, ja heidän veressään on antigeeni B:n vasta-aineita.
  • B-veriryhmän henkilöiden punasolujen pinnalla on antigeeni B:tä, ja heidän veressään on antigeeni A:n vasta-ainetta.
  • AB-veriryhmän henkilöiden punasolujen pinnalla on sekä antigeeni A:ta että B:tä eikä heillä ole veressään vasta-ainetta kummallekaan.
  • O-veriryhmän henkilöiden punasolujen pinnalla ei ole kumpaakaan antigeeniä, mutta heidän veressään on vasta-ainetta molemmille antigeeneille.[3]

RhD-veriryhmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisten veriryhmät jaetaan usein myös RhD-positiivisiin (RhD pos) ja RhD-negatiivisiin (RhD neg). RhD-positiivisilla esiintyy veren punasoluissa D-antigeeniä, jota RhD-negatiivisilla ei ole.[4] Vanha, käytöstä pois jäänyt nimi RhD-antigeenille on "reesustekijä". Suomalaisista 86 % on RhD-positiivisia ja 14 % RhD-negatiivisia. Rh-veriryhmäjärjestelmään kuuluu kymmeniä muitakin antigeeneja, mutta RhD on niistä kliinisesti ylivoimaisesti tärkein.

Jos odottava äiti on RhD-negatiivinen ja sikiö RhD-positiivinen, on äidin ensimmäinen positiivinen lapsi lähes aina hyväkuntoinen, mutta odottaessaan toista RhD-positiivista lasta äiti kehittää vasta-ainetta, joka aiheuttaa lapsessa hemolyyttisen taudin. Hemolyyttinen tauti voi pahimmillaan johtaa lapsen kuolemaan, mutta yleisimmästä, RhD-immunisaatiosta aiheutuvaa hemolyyttistä tautia voidaan ehkäistä ennalta.

Antigeenin löysivät vuonna 1937 Karl Landsteiner ja Alexander S. Wiener. Se sai alkuperäisen nimensä reesusapinasta, jonka muodostama vasta-aine reagoi RhD-positiivisten ihmispunasolujen kanssa mutta ei RhD-negatiivisten solujen kanssa.[5] Jälkikäteen on todettu että apinan muodostama vasta-aine oikeastaan tunnisti Landsteiner-Wiener-veriryhmäjärjestelmän LWa-antigeenin - joka kuitenkin esiintyy vahvempana RhD-positiivisissa soluissaselvennä.

Muut pinta-antigeenit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ABO- ja Rh-veriryhmien lisäksi on kudosten soluilla muitakin pinta-antigeeneja ryhmitysperusteineen. Näistä muun muassa sikiön Kell- ja Duffy-veriryhmäjärjestelmien antigeeneja vastaan voi äidissä muodostua vaarallisia vasta-aineita, minkä vuoksi voidaan myöhemmissä raskauksissa joutua vastasyntyneen verenvaihtoon.[6]

Yhteensopivuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verensiirroissa pitää sekä luovuttajan että vastaanottajien veriryhmien olla yhteensopivat. Alla olevasta taulukosta näkee, kuinka eri veriryhmien verta voi luovuttaa tai vastaanottaa. Esimerkiksi A−-veriryhmän henkilö voi vastaanottaa joko O−- tai A−-veriryhmän verta ja luovuttaa verta AB+-, AB−-, A+- ja A−-veriryhmien henkilöille. Koska useimmilla RhD-negatiivisilla ihmisillä ei ole RhD-vasta-ainetta, ensimmäinen RhD-positiivinen verensiirto ei yleensä johda välittömään punasolujen hajoamiseen, vaan vasta-aineiden muodostumiseen, immunisaatioon. Käytännössä kuitenkin saajalle pyritään antamaan oman ABO- ja RhD-veriryhmän verta tai veriplasmaa.[7]

Esimerkiksi leikkauksissa annetaan länsimaissa käytännössä aina oman ABO-veriryhmän verta. RhD-antigeeni voidaan lähes aina huomioida. Muitakin veriryhmäjärjestelmiä huomioidaan mm. jos potilas on jo muodostanut kliinisesti merkittävän vasta-aineen tai jos vasta-aineiden muodostuminen on erityisen todennäköistä, erityisen haitallista tai erityisen vaikeasti todettavaa.

Veriryhmien yhteensopivuustaulukko
Vastaanottaja Luovuttaja
O− O+ B− B+ A− A+ AB− AB+
AB+ Kelpaava Kelpaava Kelpaava Kelpaava Kelpaava Kelpaava Kelpaava Kelpaava
AB− Kelpaava Ei kelpaava Kelpaava Ei kelpaava Kelpaava Ei kelpaava Kelpaava Ei kelpaava
A+ Kelpaava Kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava Kelpaava Kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava
A− Kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava Kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava
B+ Kelpaava Kelpaava Kelpaava Kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava
B− Kelpaava Ei kelpaava Kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava
O+ Kelpaava Kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava
O− Kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava Ei kelpaava

= Kelpaa vastaanottajalle. = Ei kelpaa vastaanottajalle.

Veriryhmät eri maissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
Tarkennus: Viitteiden muotoilu suomenkielisiksi
ABO- ja Rh-veriryhmät eri maittain
Maa Väkiluku[8] O+ A+ B+ AB+ O− A− B− AB−
Australia[9] 22 015 576 40 % 31 % 8 % 2 % 9 % 7 % 2 % 1 %
Itävalta[10] 8 219 743 30 % 37 % 12 % 5 % 6 % 7 % 2 % 1 %
Belgia[11] 10 438 353 37 % 38 % 7 % 2,5 % 7 % 7 % 1 % 0,5 %
Brasilia[12] 199 321 413 36 % 34 % 8 % 2,5 % 9 % 8 % 2 % 0,5 %
Kanada[13] 34 300 083 39 % 36 % 7,6 % 2,5 % 7 % 6 % 1,4 % 0,5 %
Tanska[14] 5 543 453 35 % 37 % 8 % 4 % 6 % 7 % 2 % 1 %
Viro[15] 1 274 709 30 % 31 % 20 % 6 % 4,5 % 4,5 % 3 % 1 %
Suomi[7] 5 262 930 27 % 38 % 15 % 7 % 4 % 6 % 2 % 1 %
Ranska[16] 65 630 692 36 % 37 % 9 % 3 % 6 % 7 % 1 % 1 %
Saksa[17] 81 305 856 35 % 37 % 9 % 4 % 6 % 6 % 2 % 1 %
Hongkong[18] 7 153 519 40 % 26 % 27 % 7 % 0,31 % 0,19 % 0,14 % 0,05 %
Islanti[19] 313 183 47,6 % 26,4 % 9,3 % 1,6 % 8,4 % 4,6 % 1,7 % 0,4 %
Intia[20] 1 205 073 612 36,5 % 22,1 % 30,9 % 6,4 % 2,0 % 0,8 % 1,1 % 0,2 %
Irlanti[21] 4 722 028 47 % 26 % 9 % 2 % 8 % 5 % 2 % 1 %
Israel[22] 7 590 758 32 % 34 % 17 % 7 % 3 % 4 % 2 % 1 %
Italia[22] 61 261 254 40 % 36 % 7,5 % 2,5 % 7 % 6 % 1,5 % 0,5 %
Japani[23] 127 368 088 29,9 % 39,8 % 19,9 % 9,9 % 0,15 % 0,2 % 0,1 % 0,05 %
Unkari[24] 9 982 000 32 % 44 % 16 % 8 % 0,15 % 0,2 % 0,1 % 0,05 %
Alankomaat[25] 16 730 632 39,5 % 35 % 6,7 % 2,5 % 7,5 % 7 % 1,3 % 0,5 %
Uusi-Seelanti[26] 4 327 944 38 % 32 % 9 % 3 % 9 % 6 % 2 % 1 %
Norja[27] 5 038 137 34 % 40,8 % 6,8 % 3,4 % 6 % 7,2 % 1,2 % 0,6 %
Puola[28] 38 415 284 31 % 32 % 15 % 7 % 6 % 6 % 2 % 1 %
Portugali[29] 10 781 459 36,2 % 39,8 % 6,6 % 2,9 % 6,0 % 6,6 % 1,1 % 0,5 %
Saudi-Arabia[30] 26 534 504 48 % 24 % 17 % 4 % 4 % 2 % 1 % 0,23 %
Etelä-Afrikka[31] 48 810 427 39 % 32 % 12 % 3 % 7 % 5 % 2 % 1 %
Espanja[32] 47 042 984 36 % 34 % 8 % 2,5 % 9 % 8 % 2 % 0,5 %
Ruotsi[33] 9 103 788 32 % 37 % 10 % 5 % 6 % 7 % 2 % 1 %
Taiwanlähde? 23 234 936 43,9 % 25,9 % 23,9 % 6,0 % 0,1 % 0,1 % 0,01 % 0,02 %
Turkki[34] 79 749 461 29,8 % 37,8 % 14,2 % 7,2 % 3,9 % 4,7 % 1,6 % 0,8 %
Ukraina[35] 44 854 065 ~40 % ~10 %
Iso-Britannia[36] 63 047 162 37 % 35 % 8 % 3 % 7 % 7 % 2 % 1 %
Yhdysvallat[37] 313 847 465 37,4 % 35,7 % 8,5 % 3,4 % 6,6 % 6,3 % 1,5 % 0,6 %
Painotettu keskiarvo (väkiluku yhteensä = 2 261 025 244) 36,44 % 28,27 % 20,59 % 5,06 % 4,33 % 3,52 % 1,39 % 0,45 %

Japanissa esiintyy uskomusta, että veriryhmä vaikuttaa vahvasti ihmisen persoonaan, luonteenpiirteisiin ja sosiaalisiin taitoihin.[38] Veriryhmä vaikuttaa käytännössä siellä jopa aviopuolisovalintaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Tieteen kuvalehti Historia 14/2013, s. 12
  2. ↑ LabMedicine: Karl Landsteiner, MD - Transfusion Medicine
  3. ↑ Happonen, Holopainen, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venäläinen: Bios 2 - Solu ja perinnöllisyys, s. 106. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-34308-1.
  4. ↑ Kodin Uusi Tietosanakirja, osa 3, Otava, Keuruu 1990.
  5. ↑ Marion E.Reid&Christine Lomas-Francis&Martin L.Olsson: The Blood Group Antigen FactsBook, s. 195. Elsevier, 2012.
  6. ↑ Hannele Sareneva, Kari Teramo, Malla Kuosmanen, Martin Renlund ja Jarl Eklund: Raskaudenaikainen veriryhmäimmunisaatio ja vastasyntyneen hemolyyttinen tauti. Suomen lääkärilehti / Suomen lääkäriliitto, 1993, 48. vsk, nro 34, s. 3368. Helsinki: Suomen lääkäriliitto. 0039-5560. (englanniksi)
  7. ↑ a b Veriryhmät ja niiden periytyminen Veripalvelu. Viitattu 31.7.2014.
  8. ↑ CIA World Factbook Cia.gov. Arkistoitu 4.10.2018. Viitattu 20.9.2012.
  9. ↑ Blood Types, Australian Red Cross Blood Service donateblood.com.au. Viitattu 22.6.2012.
  10. ↑ Austrian Red Cross – Blood Groups roteskreuz.at. Arkistoitu 26.4.2012. Viitattu 22.6.2012.
  11. ↑ Croix-Rouge de Belgique – The blood service transfusion.be. Viitattu 22.6.2012.
  12. ↑ Tipos Sanguíneos Hemoam.org.br. Viitattu 10.12.2011.
  13. ↑ Canadian Blood Services – Société canadienne du sang: Types & Rh System, Canadian Blood Services Bloodservices.ca. Viitattu 1.8.2010.
  14. ↑ Frequency of major blood groups in the Danish population. (Arkistoitu – Internet Archive)
  15. ↑ Veregruppide esinemissagedus Eestis Kliinikum.ee. Arkistoitu 27.5.2010. Viitattu 1.8.2010.
  16. ↑ Les groupes sanguins (système ABO) Le Centre Hospitalier Princesse Grace – Monaco. C.H.P.G. MONACO. Arkistoitu 19.9.2008. Viitattu 15.7.2008. French
  17. ↑ Häufigkeit der Blutgruppen (saksaksi)
  18. ↑ Blood Donation, Hong Kong Red Cross .ha.org.hk. Viitattu 10.12.2011.
  19. ↑ Blóðflokkar Landspitali.is. Viitattu 1.8.2010.
  20. ↑ Indian Journal for the Practising Doctor Indmedica.com. Arkistoitu 16.11.2018. Viitattu 1.8.2010.
  21. ↑ Irish Blood Transfusion Service – Irish Blood Group Type Frequency Distribution Irish Blood Transfusion Service. Arkistoitu 28.5.2009. Viitattu 7.11.2009.
  22. ↑ a b The national rescue service in Israel Mdais.org. Viitattu 1.8.2010.
  23. ↑ 血液の知識 Japanese Red Cross Society. Arkistoitu 29.7.2012. Viitattu 7.8.2012.
  24. ↑ source MTV television Channel. Arkistoitu 21.5.2013. Viitattu 2.12.2012.
  25. ↑ Voorraad Erytrocytenconcentraten Bij Sanquin sanquin.nl. Viitattu 27.3.2009. Dutch
  26. ↑ What are Blood Groups? NZ Blood. Viitattu 1.8.2010.
  27. ↑ Norwegian Blood Donor Organization Giblod.no. Arkistoitu 24.7.2011. Viitattu 10.12.2011.
  28. ↑ Regionalne Centrum Krwiodawstwa i Krwiolecznictwa we Wroclawiu 20.7.2010. Rckik.wroclaw.pl. Viitattu 1.8.2010.
  29. ↑ Portuguese Blood Institute (assuming Rh and AB antigens are independent)
  30. ↑ Fequency of ABO blood groups in the eastern region of Saudi Arabia Cat.inist.fr. Arkistoitu 27.5.2010. Viitattu 1.8.2010.
  31. ↑ South African National Blood Service – What's Your Type? Sanbs.org.za. Arkistoitu 6.2.2010. Viitattu 1.8.2010.
  32. ↑ Federación Nacional de Donantes de Sangre/La sangre/Grupos Donantesdesangre.net. Arkistoitu 10.1.2010. Viitattu 1.8.2010.
  33. ↑ Frequency of major blood groups in the Swedish population 2.10.2007. Geblod.nu. Arkistoitu 24.11.2010. Viitattu 1.8.2010.
  34. ↑ Turkey Blood Group Site Kangrubu.com. Viitattu 1.8.2010.
  35. ↑ "Палеоантропологічні дані та гематологічні групи сучасних народів дають право вважати українців спорідненими з людністю Північної Італії, Балкан, Швейцарії, Півдня Німеччини, Півдня Англії, Чехії, Словаччини, окремих районів Франції (90 % українців мають групу крові «А», «АВ» та «О». Пор. з росіянами та монголами, у яких група «В» становить 80 %)." [in:] Etnologia Ukrainy. filosofsko-teoretychnyĭ ta etnorelihiieznavchyĭ aspekt. Helyna Lozko. str. 69. 2001
  36. ↑ Frequency of major blood groups in the UK Blood.co.uk. Arkistoitu 11.10.2009. Viitattu 1.8.2010.
  37. ↑ Blood Types in the U.S 20.6.2008. Bloodcenter.stanford.edu. Arkistoitu 12.6.2010. Viitattu 1.8.2010.
  38. ↑ http://www.veripalvelu.fi/www/2611 (Arkistoitu – Internet Archive) Kertooko veriryhmä kohtalosi?

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Veriryhmä&oldid=22096506#Reesusveriryhmä”