Hadrianuksen valli
Hadrianuksen valli eli Hadrianuksen muuri (engl. Hadrian's Wall, lat. Valens Hadriani) oli roomalainen rajavalli Englannin ja Skotlannin välillä. Sen rakennutti keisari Hadrianus vuosien 122–125 jaa. välisenä aikana. Hadrianuksen muuri oli kuusi metriä korkea, kolme metriä paksu ja noin 120 kilometriä pitkä. Siinä oli yhteensä 17 suurta linnaketta ja pieniä linnoituksia (milecastles), jotka rakennettiin roomalaisen mailin (noin 1,5 kilometrin) päähän toisistaan. Aluksi valli oli tehty puisista paaluista ja turpeesta, mutta myöhemmin sitä lujitettiin kivillä ja muurauslaastilla. Muurin vieressä kulki myös tie, joka on yhä jäljellä nimellä Military Road. Muuri kulki Newcastlen Wallsendistä länteen Carlislen Solway Firthiin. Valli rappeutui 400-luvulla, mutta osia siitä on edelleen nähtävissä etenkin Northumberlandin kreivikunnassa. Noin 20 vuotta Hadrianuksen vallin valmistumisen jälkeen sen pohjoispuolelle rakennettiin 140-luvulla toinen rajavarustus, Antoninuksen valli. Vallien etäisyys on noin 160 kilometriä.
Linnakkeiden sotilaat olivat värikästä joukkoa. He tulivat Hispaniasta (nyk. Espanja), Helvetiasta (nyk. Sveitsi), Pannoniasta (nyk. Unkari), Germaniasta ja Africasta (nyk. Pohjois-Afrikka). Paikallisiakin asukkaita värvättiin muurin varuskuntiin. Värvättävät olivat 18–25-vuotiaita miehiä, ja palvelus kesti 25 vuotta.
Sotilaiden vaimot ja lapset asuivat muurin lähellä asuinyhteisöissä (vicus). Vicuksissa oli myös kauppoja, kylpylöitä, majataloja, bordelleja ja temppeleitä.
Hadrianuksen muurille hyökättiin vain kaksi kertaa sen historian aikana.[1] Sotilaat olivatkin enemmän rajavartijoita kuin sotureita.
Kun Rooman valtakunta hajosi, hajosi myös Hadrianuksen muuri. Joitakin osia muurista purettiin, ja kivistä rakennettiin taloja ja aitoja lammaslaidunten välille. Maavallitus, vallum, on edelleen nähtävissä kymmenien kilometrien matkalta. Osia kivimuurista on restauroitu.
Sisällysluettelo
Arkeologinen tutkimuskohde[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyisin Hadrianuksen muuri on merkittävä arkeologinen kaivauskohde. Kaivaukset alkoivat jo 1800-luvulla ja jatkuvat edelleen. Muurin varrella on yhdeksän museota, joissa voi tutustua Rooman valtakuntaan ja kaivauksissa tehtyihin löytöihin. Muurien turve on suojannut monia kiinnostavia esinelöytöjä hapen vaikutukselta. Alueelta on löydetty muun muassa nahkakengät, sotilaiden kirjeitä ja lasia.
Hadrianuksen muuri liitettiin vuonna 1987 Unescon maailmanperintökohteisiin.[2]
Roomalaisajalta säilyneitä kohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pitkin muuria on ollut useita linnoituksia ja muita roomalaisten rakennuksia. Säilyneistä komeimpia ovat Vindolanda, Chesters ja Housessteads.
Arbeia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
South Tynesidessä lähellä Newcastlea on Arbeian linnoituksen jäänteet, portti, parakki ja komentajan talo. Linnoitus rakennettiin noin vuonna 160 suojaamaan Tynejoen suuta.[3] Arbeiassa järjestetään kesäaikaan kaivauksia ja päiväleirejä, joissa vieraat saavat aidon kosketuksen arkeologiaan.[4]
Segedunum[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Segedunum oli suuri linnoitus vallin itäpäässä, ja siellä asui kuusisataa sotilasta.[5] Segedunumissa on raunioiden lisäksi interaktiivisia tietokone-esittelyjä.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ A potted history of Northumberland
- ↑ Frontiers of the Roman Empire Unesco
- ↑ Arbeia:An insight into Roman Britain Tyne and Wear Museums
- ↑ Arbeia: Time Quest Tyne and Wear Museums
- ↑ Where Roman life begins Tyne and Wear Museums
- ↑ Hadrians Wall Country