Liereäsara

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Liereäsara
Liereäsaran (Carex diandra) kukintoja
Liereäsaran (Carex diandra) kukintoja
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Sarakasvit Cyperaceae
Suku: Sarat Carex
Laji: diandra
Kaksiosainen nimi

Carex diandra
Schrank

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Liereäsara Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Liereäsara Commonsissa

Liereäsara (Carex diandra) on sarakasvien heimoon ja sarojen sukuun kuuluva kasvi. Liereäsaran tieteellinen nimi "diandra" tulee kreikan kielen sanoista "di" (kaksi) ja "andros" (mies), ja tarkoittaa "kahdella heteellä" tai "kahden heteen kanssa".[2] Liereäsara on sarojen joukossa suurikokoinen laji.[3]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varsi on pysty, täyteläinen, karhea, alaosastaan liereä, yläosastaan tylpän kolmisärmäinen. Löyhästi mätästävä 20-60 cm korkea. Tyvitupet ovat harmaanruskeat tai mustanruskeat, heikosti kiiltävät ja ehjät. Lehdet ovat ruodittomia, tupellisia ja hieman vartta lyhyempiä. Lehtilapa on 2–4 mm leveä ja harmaanvihreä.[4][5][6]

Kukinto on monitähkäinen, 20-40 mm pitkä, tiheähkö, liereä ja haaromaton. Siinä on 5–10 sukkulamaista, perätöntä taikka joskus alimmat ovat lyhytperäisiä. Emi- ja hedekukat ovat samoissa tähkissä eli se on yhtäläistähkäinen, tähkien kärjessä ovat kolmiheteiset hedekukat, tyvellä kaksiluottiset emikukat. Tähkäsuomut ovat 2–3 mm pitkiä, vaaleanruskeita tai punaruskeita ja kalvolaitaisia. Pullakot ovat 2–3 mm pitkiä, kiiltävänruskeita ja selkäpuolen tyviosassa on kaksi paksua suonta. Suuota on pitkä ja hammaslaitainen. Kukkii kesä-heinäkuussa.[4][5][6]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liereäsara kasvaa keski- ja runsasravinteisilla märillä soilla luhtarannoilla, metsäjärvien sekä lampien rannoilla.[2][5][7]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liereäsara on tavallinen laji pohjoisella pallonpuoliskolla. Sitä tavataan suuressa osassa Pohjoismaissa, sen lisäksi sitä tavataan, Baltiassa, Keski-Euroopassa, Alpeilla, Karpaateilla ja osassa Siperiaa. Joitain esiintymiä on lisäksi muun muassa Norjassa, Islannissa, Kaukasuksella, Venäjän Kaukoidässä, Alaskassa ja Kanadassa.[8] Suomessa yleinen miltei koko maassa. Melko harvinainen Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Lapissa.[5][9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hämet-Ahti, L. & Suominen, J. & Ulvinen, T. & Uotila, P. & Vuokko, S. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Suomen Luonnonsuojelun tuki, 1986. ISBN 951-9381-14-7.
  • Rikkinen, Jouko: Heinät ja sarat Suomen luonnossa. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-27817-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Carex diandra IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. a b Trindstarr Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 10.11.2017. (ruotsiksi)
  3. Liereäsara (Carex diandra) Oulun yliopisto Arkistolinkki. Viitattu 10.11.2017..
  4. a b Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Liereäsara (Carex diandra) pinkka.helsinki.fi. Viitattu 10.11.2017.
  5. a b c d Laji.fi: liereäsara (Carex diandra) laji.fi. Viitattu 10.11.2017.
  6. a b Rikkinen, Jouko: Heinät ja sarat Suomen luonnossa. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-27817-7.
  7. Hämet-Ahti, L. & Suominen, J. & Ulvinen, T. & Uotila, P. & Vuokko, S. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki 1986: Suomen Luonnonsuojelun tuki, 1986. ISBN 951-9381-14-7.
  8. Norra halvklotet Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 10.11.2017.
  9. Lampinen, R. & Lahti, T. 2017: Kasviatlas 2016. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Kasviatlas 2016: Liereäsaran (Carex diandra) levinneisyys Suomessa Viitattu 10.11.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.