Mustasara

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mustasara
Carex atrata (Trauer-Segge) IMG 8316.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Sarakasvit Cyperaceae
Suku: Sarat Carex
Alasuku: Carex
Laji: atrata
Kaksiosainen nimi

Carex atrata
L.

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Mustasara Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Mustasara Commonsissa

Mustasara (Carex atrata) on monivuotinen, ruohovartinen, löyhästi mätästävä saralaji. Suomen uhanalaisuusluokituksessa laji on silmälläpidettävä.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustasara kasvaa 30–70 senttimetriä korkeaksi. Varsi on pysty, paksu, jäykkä, yläosastaan kaareva, sileä ja täyteinen. Tyvitupet ovat punaruskeat tai viininpunaiset. Lehdet ovat ruodittomat, tupelliset ja lähes varren pituiset. Lehtilapa on 3–6 millimetriä leveä, litteä ja kellanvihreä. Kukinnon alimman tähkän tukilehti on yleensä kukintoa pitempi, tukilehden tuppi on lyhyt ja vihreä. Kukinto on monitähkäinen, emi- ja hedekukat ovat yleensä eri tähkissä (valeyhtäläistähkäinen sara). Kukinto on 3–6-tähkäinen, tähkät ovat 10–25 mm pitkiä ja liereitä, lähekkäin, aluksi pystyjä, kypsinä nuokkuvia. Latvatähkä on kärjestä emikukkainen, tyvestä hedekukkainen, muut tähkät emikukkaisia. Latvatähkä on lähes perätön, emitähkät ovat perällisiä, alimpien perä tähkän pituinen. Hedekukka on kolmiheteinen, emikukka kolmiluottinen, pullakon ympäröimä. Tähkäsuomut ovat puikeita ja lähes mustia, pullakon pituisia. Pullakot ovat 3–4 mm pitkiä, luumunmuotoisia, tylppiä, suonettomia, vaalean kellanvihreitä, kypsinä ruskeita, pullakon suuota on hyvin lyhyt. Hedelmä on pähkylä pullakon sisällä.[1][2]

Mustasara risteytyy harvoin kirjosaran (Carex norvegica) kanssa.[2]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa mustasaraa esiintyy harvinaisena Itä- ja Pohjois-Lapissa.[2]

Se kasvaa tunturinrinteillä, puronvarsilla, niityillä, vyörysoraikoilla, usein polkujen varsilla. Metsävyöhykkeessä kallioseinämillä. Laji viihtyy runsaskalkkisella, soistuvalla alustalla.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Mustasara (Carex atrata)
  2. a b c Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio, 4. uudistettu painos. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]