Röyhysara

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Röyhysara
Röyhysaramätäs.
Röyhysaramätäs.
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Sarakasvit Cyperaceae
Suku: Sarat Carex
Laji: appropinquata
Kaksiosainen nimi

Carex appropinquata
Schumach.

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Röyhysara Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Röyhysara Commonsissa

Röyhysara (Carex appropinquata, syn. C. paradoxa) on Euraasiassa tavattava kosteiden kasvupaikkojen sarakasvi. Suomessa laji on harvinaistunut ja se on nykyään luokiteltu uhanalaiseksi lajiksi.[2]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Röyhysaran kukinto.

Röyhysara on tiivismättäinen ja kasvaa 30–80 senttimetriä korkeaksi. Varsien tyvitupet ovat tumman- tai mustanruskeita ja ne hajoavat pitkiksi jouhimaisiksi säikeiksi. Harmahtavanvihreät lehdet ovat 2–3 millimetriä leveitä ja vartta lyhyempiä. Alaosastaan haarova monitähkäinen kukinto on 4–8 cm pitkä, tiheähkö ja liereä. Tähkät ovat osittain lyhytperäisiä ja pitkänomaisia. Tähkän kärki on hedekukkainen ja tyvi emikukkainen. Tähkäsuomut ovat punaruskeita, kapeakärkisiä ja leveälti kalvolaitaisia. Pullakot ovat 2–3 mm pitkiä, tummanruskeita, himmeitä ja selväsuonisia. Pullakon suuota on kapea ja reunoilta selvähampainen. Suomessa röyhysara kukkii kesä-heinäkuussa.[3] Röyhysara muistuttaa lähdesaraa (Carex paniculata) ja voi myös risteytyä sen kanssa.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Röyhysaran levinneisyysalue ulottuu Ranskasta Pohjois-Italian kautta Romaniaan ja edelleen Keski-Venäjälle. Pohjois-Euroopassa levinneisyysalue ulottuu Fennoskandian pohjoisosiin asti. Lajia tavataan paikoitellen myös Kaukasuksen alueella ja Keski-Aasiassa.[4] Suomessa röyhysaraa on tavattu lähes koko maasta pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta, mutta levinneisyysalue on hyvin rikkonainen. Laji on harvinaistunut, ja yleisin se lienee nykyisin Varsinais-Suomessa ja Lapissa.[5] Satakunnasta ja Etelä-Pohjanmaalta röyhysara on kadonnut.[6]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Röyhysara kasvaa kosteilla kasvupaikoilla kuten letoilla, lettokorvissa, puronvarsilla ja lähteiden ympäristössä. Laji on kalkinvaatija.[3] Röyhysara on harvinaistunut Suomessa rehevien soiden ojittamisen seurauksena.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Uusitalo, Anna: Kylien kaunokit, soiden sarat. Keski-Suomen uhanalaiset kasvit. Keski-Suomen ympäristökeskus, Jyväskylä 2007.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Carex appropinquata IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. Ympäristöministeriö: Uhanalaiset putkilokasvit luonnonsuojeluasetuksessa Viitattu 2.9.2010.
  3. a b Retkeilykasvio 1998, s. 548.
  4. Den virtuella floran: Tagelstarr (ruots.) Viitattu 2.9.2010.
  5. Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009: Röyhysaran levinneisyys Suomessa Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 2.9.2010.
  6. a b Uusitalo 2007, s, 58.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]