Venäjän federaation kommunistinen puolue

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Venäjän federaation kommunistinen puolue
Коммунистическая Партия Российской Федерации

Venäjän federaation kommunistinen puolue.logo.svg

Perustettu 1993
Johto Gennadi Zjuganov
(1. sihteeri)
Ideologia kommunismi[1]
marxismi-leninismi[1]
Äänenkannattaja Pravda
Valtioduuma[2]
43 / 450
Liittoneuvosto
2 / 170
Nuorisojärjestö Venäjän federaation leninistinen Komsomol
Kotisivu www.kprf.ru

Venäjän federaation kommunistinen puolue (ven. Коммунистическая партия Российской Федерации, lyh. КПРФ; Kommunistitšeskaja partija Rossijskoi Federatsii, KPRF) on venäläinen puolue, jonka perusti helmikuussa 1993 kielletyn Neuvostoliiton kommunistisen puolueen vahvin ryhmä. Puolue korostaa ainutlaatuista venäläistä erikoisluonnettaan painottaessaan isänmaallisuuden ja nationalismin merkitystä marxismi-leninismin lisäksi. KPRF:n johtaja (1. sihteeri) on Gennadi Zjuganov.

Puolueen ilmoittama tavoite on perustaa uusi modernisoitu versio sosialismista Venäjällä.[3] Välittömiä tavoitteita ovat olleet luonnonvarojen, maatalouden ja suurteollisuuden kansallistaminen sekatalouden kehyksessä niin, että pienten ja keskikokoisten yritysten kasvu on mahdollista yksityisellä sektorilla.[4]

KPRF:n suurin kannattajakunta on vanhukset ja puolue menettää tämän kautta kannattajia.[5] Neuvostonostalgia on vaikuttanut sen kannatukseen.[4]

Vaalimenestys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KPRF kasvatti kannatustaan tasaisesti perustamisestaan lähtien, mutta hävisi pahasti vuoden 2003 vaaleissa ja sai vain 51 paikkaa 450:stä duumassa. Pahimmin sen kanssa kannatuksesta kilpailee Oikeudenmukainen Venäjä. Vahvinta KPRF:n tukialuetta ovat Etelä-Venäjän maaseutu, ns. punavyö, ja pienet kaupungit Moskovan ympärillä.

Duuman vaalit

Vuosi Ääniosuus Paikkamäärä
1993 12,4 %
65 / 450
1995 22,3 %
157 / 450
1999 24,3 %
113 / 450
2003 12,6 %
52 / 450
2007 11,6 %
57 / 450
2011 19,2 %
92 / 450
2016 13,4 %
42 / 450

Presidentinvaalit

Vuosi Ehdokas Ääniosuus
1996 Gennadi Zjuganov 32,0 %
(toinen kierros: 40,3 %)
2000 Gennadi Zjuganov 29,2 %
2004 Nikolai Haritonov 13,7 %
2008 Gennadi Zjuganov 17,8 %
2012 Gennadi Zjuganov 17,2 %
2018 Pavel Grudinin 11,8 %

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]