Neuvostoliiton lippu
Neuvostoliiton lippu oli Neuvostoliiton tunnus vaakunan, moton ja hymnin ohella. Se otettiin käyttöön joulukuussa 1922 ensimmäisessä Neuvostoliiton neuvostojen kokouksessa.
Lipun vasemmassa yläkulmassa sijaitsee keltainen, perinteinen kommunistien tunnus sirppi ja vasara, joista sirppi kuvaa maatyöläisiä eli talonpoikia, ja vasara tehdastyöläisiä. Tämän symbolin päällä on ontto, punainen keltareunainen tähti, joka on puna-armeijan symboli. Lippu on kauttaaltaan punainen, joka merkitsee vallankumouksellisuutta ja sosialismia.
Neuvostoliiton kaikilla 15 neuvostotasavallalla oli omat lippunsa, jotka pohjautuivat Neuvostoliiton valtionlippuun.
Neuvostoliiton lippu poistui käytöstä vuonna 1991, kun Neuvostoliitto hajosi. Kaikki Neuvostoliitosta itsenäistyneet valtiot ottivat käyttöön omat lippunsa, jotka eivät pohjaudu neuvostovallan aikaiseen lippuun (poikkeuksena Valko-Venäjän nykyinen lippu). Nykyisin Neuvostoliiton lippu tunnetaan erityisesti sosialismin ja kommunismin tunnuksena. Kiinan kansantasavallan lippu pohjautuu Neuvostoliiton lippuun.
Aiemmat versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lipun sävyltään tummempi versio, joka oli käytössä 12. marraskuuta 1923 – 19. elokuuta 1955
Vuosina 19. elokuuta 1955 – 15. elokuuta 1980 käytössä ollut versio.
Neuvostotasavaltojen liput[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Neuvostotasavaltojen liput