Neuvostoliiton lippu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Neuvostoliiton lippu. Mittasuhteet 1:2.
Käytössä 15. elokuuta 198025. joulukuuta 1991.
Laivaston lippu.
Neuvostoliiton lippu liehuu tuulessa.
Neuvostoliiton lippu pystyasennossa. Punaisen tähden ja sirpin ja vasaran tulee olla tällöinkin vasemmassa yläkulmassa pystyasennossa.

Neuvostoliiton lippu oli Neuvostoliiton tunnus vaakunan, moton ja hymnin ohella. Se otettiin käyttöön joulukuussa 1922 ensimmäisessä Neuvostoliiton neuvostojen kokouksessa.

Lipun vasemmassa yläkulmassa sijaitsee keltainen, perinteinen kommunistien tunnus sirppi ja vasara, joista sirppi kuvaa maatyöläisiä eli talonpoikia, ja vasara tehdastyöläisiä. Tämän symbolin päällä on ontto, punainen keltareunainen tähti, joka on puna-armeijan symboli. Lippu on kauttaaltaan punainen, joka merkitsee vallankumouksellisuutta ja sosialismia.

Neuvostoliiton kaikilla 15 neuvostotasavallalla oli omat lippunsa, jotka pohjautuivat Neuvostoliiton valtionlippuun.

Neuvostoliiton lippu poistui käytöstä vuonna 1991, kun Neuvostoliitto hajosi. Kaikki Neuvostoliitosta itsenäistyneet valtiot ottivat käyttöön omat lippunsa, jotka eivät pohjaudu neuvostovallan aikaiseen lippuun (poikkeuksena Valko-Venäjän nykyinen lippu). Nykyisin Neuvostoliiton lippu tunnetaan erityisesti sosialismin ja kommunismin tunnuksena. Kiinan kansantasavallan lippu pohjautuu Neuvostoliiton lippuun.

Aiemmat versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neuvostotasavaltojen liput[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lakkautettujen neuvostotasavaltojen liput[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä heraldiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.