Pohjoismainen ristilippu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pohjoismaiden liput vasemmalta oikealle: Suomi, Islanti, Norja, Ruotsi ja Tanska.
Pohjoismaisia lippuja, joita käytetään Pohjois-Euroopassa. Vasemmalta oikealle.
Ylin rivi: Islanti, Färsaaret, Orkneysaaret, Shetlandinsaaret, Norja, Ruotsi, Ahvenanmaa, Suomi;
Alin rivi: West Riding of Yorkshire, Tanska, Skåne.

Pohjoismainen ristilippu tai pohjoismainen risti on lippukuvio, joka on kaikkien Pohjoismaiden lipuissa. Sen vaakasuorista sakaroista tangon puoleinen on lyhyempi. Lipun risti symboloi kristinuskoa[1]. Suomen, Ruotsin, Tanskan, Norjan ja Islannin valtionpäämiehet käyttävät lipusta versiota, jonka liehureunalla on kielekkeitä.

Risti oli alun perin Tanskan lipussa Dannebrogissa, joka on maailman vanhin yhä käytössä oleva lippu. Siitä se levisi ensin Ruotsin ja sitten Norjan, Suomen ja Islannin lippuihin. Tanskan ja Ruotsin liput olivat ensin baneereja eli neliölippuja, mutta sittemmin Tanskan ja Ruotsin kuninkaat johtivat omaan käyttöönsä maansa lipusta version, jossa neliöstä liehureunalla erkani kolme kielekettä. Nämä liput varattiin vain kuninkaan tunnuksiksi, ja tavallinen kansa sai käyttöön suorakaiteisen lipun. Muutos johti siihen, että liehureunaan rajoittuva sakara venyi. Näin syntyi pohjoismainen ristitunnus, joka on otettu myös Färsaarten, Ahvenanmaan ja muiden pohjoisten alueiden lippuihin.

Norjan lippu on ensimmäinen, jossa on kuvattu kaksivärinen risti. Tuolloin lippuun tulivat Ranskan suuren vallankumouksen värit punainen, sininen ja valkoinen. Tätä tapaa kopioivat Islanti, Färsaaret ja Ahvenanmaa. Vaikka kaikilla Pohjoismailla on pohjoismainen risti lipussa, lipuilla on kuitenkin omat historiansa ja symbolisminsa ja liput poikkeavat toisistaan mittasuhteiltaan.

Pohjoismaista ristiä käytetään lipuissa myös Pohjoismaiden ulkopuolella, kuten osissa Britteinsaaria. Historiallisena yhteispohjoismaisena lippuna voidaan pitää Kalmarin unionin lippua.kenen mukaan?

Kalmarin unionin lippu

Venäjällä on suomalais-ugrilaisia alueita, joiden asukkaista osa tavoittelee itsenäisyyttä ja jotka käyttävät pohjoismaista ristilippua Inkerin ja Karjalan tavoin. Tällaisia alueita ovat mokšalaisten Mokshen Mastar pääkaupunkinaan Saransk, Komi pääkaupunkinaan Syktyvkar ja Marinmaa pääkaupunkinaan Joškar-Ola. Lisäksi Bjarmian, jonka pääkaupungiksi kaavaillaan Arkangelia, itsenäisyyttä ajavat käyttävät ristilippua.[2]

Pohjoismaiden liput

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muualla Pohjoismaissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoismaihin kuuluvien autonomisten alueiden pohjoismaiset ristiliput

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalais-ugrilaisilla kansoilla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ristiliput ovat yleisiä myös suomalaisten sukukansoilla. Niitä käyttävät metsäsuomalaiset ja ruotsinsuomalaiset Ruotsissa ja karjalaiset, lyydiläiset ja vepsäläiset Venäjällä. Myös suomalais-ugrilaisten kansojen lipussa on risti mutta myös kannuksenpyörä. Lisäksi osa suomalais-ugrilaisista komeista käyttää tunnuksenaan ristilippua[4]. Virossakin on käytetty ristilippua ja sen vakiinnuttamiseksi on olemassa kansanliike[5]. Lisäksi eteläisen Viron vähemmistö setukaiset käyttävät ristilippua.

Ehdotettu ristilippu Virolle vuodelta 1919
Ehdotettu pohjoismainen ristilippu Virolle
Viron ristilippu liehuu Vormsin saarella.


Pohjoismaihin kuulumattomien alueiden pohjoismaiset ristiliput

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalais-ugrilaiset alueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skotlannin alueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnat ja kaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]